20/04/18

Jotain ihan muuta kuin ranskalainen manikyyri

2 31

Kun mietin historiaani geelikynsien kanssa taaksepäin, minua naurattaa, että ensimmäisten parin geelauskerran aikoihin mietin, että en varmaankaan koskaan ottaisi mitään muuta kuin ranskalaisen manikyyrin. Nyt tämä huvittaa siksi, että perinteistä ranskalaista manikyyria en noiden kahden ensimmäisen geelauksen jälkeen ole ottanut kertaakaan.

Sen sijaan kynsissä on nähty kaikkia mahdollisia sateenkaaren värejä, liukuväriä, montaa väriä yhtä aikaa, kukkasia, leopardikuosia, pilkkuja, kolmioita, sydämiä, voitonmerkkiä ja ties mitä. Minusta, joka kuvitteli pysyttelevänsä tiukasti klassisessa ranskalaisessa manikyyrissa, tulikin se kokeellinen (joskin edelleen aika minimalistinen) tyyppi, joka ei oikein enää osaisi edes harkita sitä ranskista. Eihän se ole minua enää ollenkaan!

Ihmiset tuntuvat oppineen siihen, että minulla on kynsissäni melkein aina “jotakin jännää”, että tosi usein minua pyydetään kuin tottumuksesta näyttämään kynteni. Jossain vaiheessa tuntuikin, että pääni suorastaan pursuili kaikenlaisia mielettömiä ideoita tavoista, miten kynsiä voisi koristella, mutta nyt pitkän aikaa olen pääasiassa viihtynyt ihan yksivärisissä. Osittain vaihtelunhalusta, osittain ideoiden puutteesta.

Pinterest on ollut minulle se kynsi-ideoiden mekka, mutta tuntuu, että sekin on alkanut toistaa itseään enkä vain ole löytänyt aikoihin enää mitään oikeasti uutta ja inspiroivaa. Kunnes jotenkin viime kynsihuollon yhteydessä onnistuin klikkailemaan itseni ihan uusien hakusanojen äärelle ja koin jonkinasteisen uuden heräämisen siltä seisomalta.

Tämä näiden kynsien evil/third eye -kuvio ei ole kynsikoristeluna ollenkaan tavaton, mutta inspiraatio iski kunnolla vasta, kun löytyi “se oikea silmä”. Oikean tyylinen silmäkuvio oli itse asiassa tatuoituna jonkun jalkaan, mutta miksipä sitä ei voisi kynsiinkin piirustella. Siinä sivussa keksin ja löysin myös valtavan määrän muita potentiaalisia kynsi-ideoita, joten eiköhän tässä tulevaisuudessa nähdä taas meikäläisenkin kynsissä enemmän säpinää!

Olisi hauska kuulla, millaisia kynsi-ihmisiä te muut olette? Itsehän en tietenkään osaisi tällaisia koristeluita loihtia ja kynteni olisivat varmasti ihan vain yksiväriset, jos joutuisin itse vastaamaan niiden designista, mutta olen utelias, mikä teitä innostaa, olivat kyntenne sitten todellisuudessa yksiväriset tai koristellut. Onko siellä joukossa absoluuttisesti ranskalaisen manikyyrin nimiin vannovia? Tai aina johonkin tiettyyn sävyyn luottavia? Tai kokeellisia tyyppejä, joiden kynnet ovat aina mielikuvituksellisesti koristellut?

Geelikynnet minulle sponsoroi Bio Sculpture.

Related posts

19/04/18

Oodi hyvin istuville alusvaatteille

2 56

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Pierre Robert

En tiedä montaa pukeutumisen näkökulmasta yhtä kiusallista asiaa kuin epämukavat, vaatteiden läpi ei-toivotulla tavalla kuultavat alusvaatteet. Inhoan yli kaiken sitä, että pikkuhousujen saumat pureutuvat keskelle kankkua ja jättävät sileän vaatteen pinnan muhkuraiseksi. Vähintään yhtä paljon vihaan sitä, että pikkuhousujen takaosa vetäytyy vähän väliä sinne, minne se ei kuulu.

Ehkä minusta on tullut auttamattomasti vanha, mutta alusvaatteissa mukavuus menee nykyään usein etusijalle muiden asioiden ohi. Tietenkin haluan alusvaatteideni olevan myös nättejä, mutta kauniitkin pikkupöksyt jäävät käyttämättöminä laatikkoon, jos ne eivät tunnu mukavilta ja palvele käyttötarkoitustaan eli kätkeydy päällysvaatteiden alle miellyttävinä ja huomaamattomina.

Alusvaatteilla voi olla ihan mieletön mahti oman itsevarmuuden ja mielialan nostattajana. Kun olo on jo alusvaatteista lähtien ryhdikäs ja miellyttävä, säteilee tuo tunne myös päällepäin. Jos alusvaatteet ovat epämukavat ja huonosti istuvat, tekee koko ajan vähän mieli nykiä saumoja ja tarkistella, ettei se takalistoon porautunut sauma nyt vain kuulla ohuiden housujen läpi.

Parikymppisenä sitä uskotteli itselleen, että stringit ovat ihan mukavia, mutta näin liki 15 vuotta myöhemmin olen jo valmis myöntämään, että eivät ne ole. Puen mieluummin jalkaani sellaiset alushousut, jotka peittävät pakarat, eivätkä purista kylkiin jenkkakahvoja eli juuri ne “mammapöksyt”, joita olen äidilleni naureskellut. Parhaimmat alusvaatteet ovat minusta niitä, joiden koko olemassaolon voi päälle puettuaan unohtaa, vaikka yllä olisivat henkäyksen kevyet ja ohuet silkkuhousut tai ihoa nuoleva mekko.

Olen huomannut saman ilmiön iän myötä myös rintaliivien suhteen: kaipaan ennen kaikkea mukavuutta. Siitä syystä olen alkanut yhä useammin suosia nykyään kaarituettomia versioita. Pienirintaisena voin pukea ylleni kaikenlaisia pitsihepeneitä, joiden ei tarvitse juuri kannatella painoa, koska minua on siunattu niin vaatimattomalla rintavarustuksella. Useimmiten tykkään kuitenkin pitää huomaamattomia ja sileitä t-paitaliivejä, koska ne sopivat kaikkien vaatteiden alle eivätkä takuulla näy puseroiden läpi röpelöinä tai saumoina.

Alushousuissa yleensä omasta mielestäni miellyttävimpiä ja huomaamattomimpia ovat kaikenlaiset ohuet mikrokuitumateriaalit, mutta niiden ongelmana on usein, että ohut ja “löperö” kangas nousee pyllyvakoon, kun pikkuhousut jalassa pitää kuitenkin liikkua, urheilla, juosta, tanssia ja tehdä kaikenlaista muutakin elämässä olennaista toimintaa.

Koska olen valitettavan tottunut sinne tänne karkaileviin saumoihin ja pikkupöksyihin, onkin pakko nostaa hattua Pierre Robertin alusvaatteille, jotka ovat paitsi laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja, myös todella mukavia ja huomaamattomia päällä sekä pysyvät siellä, missä niiden kuuluukin. Nimittäin housujen malli on suunniteltu niin hyvin ja myös mikrokuituisissa alusvaatteissa on huomaamattomat vahvikkeet “saumattomissa ulkosaumoissa”, että pöksyt eivät pääse karkaamaan paikoiltaan. Kuitenkin juuri se reunojen saumattomuus tekee alusvaatteista hyvin huomaamattomat vaativienkin asujen alla. Voin siis suositella kokeilemaan!

Ja edelleenkin kehotan etenkin korkeavyötäröisten alaosien ystäviä rohkeasti testaamaan sitä korkeavyötäröistä alushousumallia, vaikka se saattaakin tuntua ajatuksen tasolla vähän mummomaiselta. Nimittäin mukavampia alushousuja saa hakea, ja sitä paitsi korkeavyötäröisissä pöksyissä on kivalla tavalla sellainen fiftari-vintage-fiilis, joten oikeastaan ne voivat olla tänä päivänä oikeastaan aika tyylikäskin valinta.

Taas kerran heittäydyin epämukavuusalueelleni ja hilluin alusvaatteisillani kameran edessä, vaikka olen varmaan joskus vannonut, etten koskaan näyttäytyisi blogissani siihen tyyliin. Ainakaan kahta kertaa. Mutta tässä sitä nyt ollaan. Ja pakko sanoa, että kun kameran takana häärii rakas ystävä ja niin hurjan taitava Arttu, niin eipä tuo poseeraaminen tällä kertaa edes jännittänyt niin kovin. Haluan vielä kiittää ihan suunnattomasti kaikista ihanista kommenteista, joita sain viime postauksen kuviin liittyen: on ihana huomata, että tällaisia ihan tavallisia naisvartaloita osataan arvostaa niiden täydellisten mallikroppien rinnalla. Juuri tällaisella hyväksyvällä asenteella autetaan ihan kaikkia naisia olemaan ylpeitä omista luonnollisista muodoistaan ja vartaloistaan. Kiitos.

Pierre Robert halusi tarjota teille Pupulandian lukijoille pienen ekstraedun omaan verkkokauppaansa tämän kampanjan yhteydessä. Alekoodilla PUPULANDIA saatte 20% alennusta koko verkkokaupan valikoimasta. Edun saa syöttämällä koodin ostoskoriin tilauksen yhteydessä. Huomaathan, että alekoodia ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai etuihin ja se on voimassa 19.-26.4.2018.

Photos: Arttu Mustonen

Related posts

18/04/18

Afterwork-podcast: Sisu

2 25

Tänään Afterworkin äärellä jutellaan sisusta. Sitkeyttä, hellittämätöntä tahdonvoimaa, lannistumattomuutta – tätä kaikkea tarkoittaa sisu. Jokainen suomalainen tietää varmasti mistä sisussa on kyse, onhan se osa meidän kansallisidentiteettiämme. Voiko näin positiivisella ja voimaannuttavalla käsitteellä olla kuitenkin myös kääntöpuolensa? Millaisia ovat olleet meidän AW-mimmien sisuuntumisen hetket?

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi iTunesin sekä erilaisten podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Jenny Jungell

Related posts

17/04/18

Inspiraatiota kotiin: Marimekon sisustussyksy 2018

4 43

Joko on kevättä rinnassa myös sisustusrintamalla? Ehkä se on tämä lähestyvä oman kodin vuosipäivä, kun on alkanut tulla tunne, että olisi ihanaa saada tämä koti jossain vaiheessa vihdoin ja viimein valmiiksi. Päivät pitenevät, valo lisääntyy ja ikkunat kaipaavat kipeästi pesua… :D Ja ikkunanpesusta “haaveillessa” on tullut sellainen tarmonpuuska, että kunhan vain kiireiltäni ehdin, niin aion nyt vihdoin ja viimein saada laitettua nuo taulut seinille ja hommattua sen maton lattialle!

Yhtenä oivana inspiraationlähteenä näihin pesänrakennuspuuhiin toimii aina, kun pääsee näkemään muiden ihania koteja. Vaikka omani on tällaisenaankin aikamoisen mainio, niin välillä turhauttaa silti, että niin moni asia on vieläkin keskeneräinen. Sain viime viikolla vähän lisäbuustia laittaa tämä kämppä kuntoon, kun pääsin vierailemaan ihanassa Marimekko-kodissa.

Marimekolla on ollut jo vuosia tapana, että se rakentaa jonnekin helsinkiläisasuntoon Marimekko-kodin, joka on sisustettu tulevan kauden uutuustuotteilla. Ja yleensä nuo asunnot ovat toinen toisaan kauniimpia ja inspiroivampia, joten tietysti niistä on ihana jakaa kuvia ja niiden kautta ideoita myös teille. Viime viikolla pääsin kurkistamaan ennakkoon Marimekon ensi syksyn sisustusmallistoa ja pakkohan sieltä oli napata myös kuvia muistoksi. Nämä tuotteet tosiaan ovat kaupoissa vasta syksyllä, mutta inspiroituahan voi ihan vain yleisestä fiiliksestä ja kauniista asunnostakin.

Tämänkertainen Marimekko-koti oli kieltämättä aika mieletön. Kruununhaassa sijaitsevan asunnon ikkunoista avautui näkymä Helsingin kattojen yli ja kämppä suorastaan kylpi valossa. Unelma-asunto löytyi tilaisuutta varten Airbnb:stä. Aika mahtavaa päästä kurkistelemaan tuntemattomiin helsikiläiskoteihin tällä tavalla. Onpahan ainakin jotain, mistä haaveilla tulevien asuntojen suhteen. Kunhan ensin voittaisi lotossa…

PS. Vinkkaanpa samalla muuten, että Marimekolla on tästä päivästä sunnuntaihin asti eli 17.-22.4. meneillään ystävämyynti valikoiduissa Marimekko-myymälöissä ja -outleteissä sekä verkkokaupassa. Helsingissä ystikset ovat vain Herttoniemen myymälässä, mutta tapahtuman aikaan on siis mahdollisuus tehdä edullisia löytöjä sekä sisustus- että vaatepuolelta. :) Huomasin, että myynnissä on alehintaan muun muassa se minun mielettömän ihana kukkatakkini!

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts