14/10/18

Sisustussunnuntai: Lukunurkka keittiössä ja uudet tuolit

6 46

Jutussa näkyvä jalkalamppu on saatu blogin kautta.

Olen nyt asunut tässä omassa kodissani suunnilleen 1,5 vuotta ja joka aamu herään täältä niin onnellisena. Koti muotoutuu minun näköisekseni vähitellen enkä ole pitänyt kiirettä viimeisten viilausten tekemisessä. Oikeastaan minusta tämä kodinrakennus saakin olla sellainen loppumaton prosessi. En tykkää tyytyä kompromissiratkaisuihin kuin pakon edessä, vaan mieluummin etsiskelen rauhassa vielä tarvitsemiani juttuja ja odottelen, kunnes se joku täydellinen yksilö tulee vastaan.

Vuosien varrella tehty harkitut valinnat näkyvät nykyisessä sisustuksessa: kun kerran hankin jonkin kalusteen, ajatuksena on se, että se voisi kulkea mukana kodista toiseen. Tänne nykyiseen kämppään ei olekaan tarvinnut hankkia kauheasti mitään isompaa uutena. Vanha liinavaatekaappi on kulkenut matkassa jo 10 vuotta, keittiönpöytä 15 vuotta, samoin vanha nojatuolini ja olohuoneen vanha oranssikupuinen pöytälamppukin jo melkein yhtä kauan. Keittiön pikku-hyllykkö, sohva, String systemin hylly ja työpöytä sekä vaaterekki ovat nekin kaikki seisoneet rinnallani jo 5-6 vuotta.

Kotini on yhä täynnä jonkinlaisia ikuisuusprojekteja (kuten taulujen laittaminen seinille ja olohuoneen maton metsästys), mutta hiljaa hyvä tulee. Keittiö puolestaan alkaa viimein tuntua jo aika valmiilta. Maalasin vuosi sitten seinän harmaanvihreäksi (Tikkurilan sävy Serpentiini) ja se teki paljon keittiön tunnelmaan. Olen ollut tosi tyytyväinen värivalintaan: se on sopivan rauhallinen, mutta silti kiinnostavampi kuin perusvalkoinen. Pidän myös siitä, että eri valossa seinä näyttää eriväriseltä – välillä enemmän vihreältä, välillä enemmän harmaalta.

Yksi keittiön ikuisuusprojekteista on ollut hankkia uudet, mieluisat tuolit pöydän ympärille. Sain joskus aikanaan vanhemmiltani kotoa muuttaessa jotkut heidän vanhat Ikea-tuolinsa ja -pöytänsä lainaan tilapäisratkaisuksi. Pöytään tykästyin, joten se on saanut jäädä ja tuolitkin olivat kivalla tavalla neutraalit, mutta omien mieluisampien etsiminen oli aina suunnitelmissani. Odottelin kaiketi tässäkin asiassa niiden täydellisten osumista kohdalle.

Olen satunnaisesti selaillut huutokauppojen, antiikkiliikkeiden ja käytettyjä huonekaluja myyvien nettipalstojen valikoimia, mutta sopivaa ei ole tuntunut löytyvän. Kunnes hyvin spontaanisti asiaa sen kummemmin miettimättä päätin viime viikonloppuna ryhtyä tuumasta toimeen ja bongasinkin saman tien Tori.fi:stä juuri passelin näköiset, väriset ja hintaiset vanhat koulutuolit. Naputtelin saman tien myyjälle viestiä ja seuraavana päivänä tuolit tuotiin ovelle. Hätkähdin tajutessani, että välikaisiksi aiotut tuolit olivat nököttäneet keittiö(i)ssäni jo 15 vuotta ennen kuin asia lopulta eteni. Isäni haki lainatuolit alkuviikosta pois tieltä ja viikon verran olen nyt tyytyväisenä istuskellut uusilla vanhoilla tuoleillani. Uutukaisten värikin sopi hyvin vaaleaa puuta olevien keittiönpöydän ja hyllyjen sävyyn.

Keittiössä on jotain muutakin uutta tuolien lisäksi. Olin pitkän aikaa suunnitellut, että hankkisin jonkinlaisen lampun nurkkaan, jossa nojatuolivanhukseni nököttää ja tekisin siitä sellaisen kunnollisen lukunurkkauksen. Tämäkin projekti liikahti eteenpäin, kun bongasin Jieldén klassikkovalaisimen Out Of The Darkin showroom-myymälästä. Entisen Helsinki10:n tiloissa sijaitseva (Eerikinkatu 10) putiikki on maahantuojan oma myymälä ja paikan päällä on monia muitakin kiinnostavia design-merkkejä kuten Normann Copenhagen ja Seletti. Aikamoinen aarreaitta!

Kivijalkaputiikin ja maahantuojan kanssa on ollut suunnitteilla kivoja yhteistyökuvioita ja yksi osa yhteistyötämme oli tämä Pinterest-kansioistanikin tuttu Jieldén klassikkovalaisin, josta olen salaa aina vähän haaveillut. Valaisinta on saatavilla monessa eri koossa ja värissä, mutta päädyin itse tähän, jossa näitä varsia on kuusi. Värin kanssa pähkäilin pitkään kauniin vihreänharmaan (joka on se lampun ihan alkuperäinen väri) ja oranssin välillä, mutta tuumin, että vihreää täällä meikäläisen kämpässä on jo riittämiin, joten lopullinen valintani oli oranssi. Ja nyt kun viimein sain lampun kotiin, olen supertyytyväinen pirtsakaan väriin! Tämä on taas sellainen kaluste, joka tulee varmasti olemaan mukana matkassa elämäni kodeissa tulevaisuudessakin.

On pakko kertoa vähän tuon Jieldén valaisimen taustoja, koska sen tarina on aika kiinnostava. Rankalainen suunnittelija Jean-Louis Domecq piirsi siitä ensimmäisen luonnoksensa jo vuonna 1949 turhauduttuaan siihen, että vaativiin tehdasolosuhteisiin ei tuntunut löytyvän sopivia valaisimia. Niinpä piti tehdä itse! Vuotta myöhemmin 1950 syntyi ensimmäinen Jieldé-valaisin ja se oli juuri sitä, mitä Domecq oli kaivannutkin: yksinkertainen ja kestävä sekä sopi mihin tahansa työpisteeseen. Nimensä merkki sai Domecqin omista nimikirjaimista J, L ja D eli Jieldé.

90-luvulla Jieldén valaisin päätyi teollisen maailman puolelta myös sisustajien suosioon ja uskallan veikata, että aika moni teistäkin on törmännyt tähän veikeään lamppuun jossakin sisustuslehdissä tai nimenomaan Pinterestin kuvavirrassa. Ja juuri niiden Domenecqin huippuunsa hiomien ominaisuuksien takia designin ystävät arvostavat klassikkovalaisinta tänäkin päivänä: hauska ja erilaisiin tarpeisiin sekä tiloihin muokattavissa oleva muoto, kestävä materiaali ja käytännöllisyys.

Kaikki Jieldén valaisimet tehdään edelleen käsin tilaustyönä Ranskassa ja jokainen valaisin yksilöllisesti numeroitu. Ei mahtanut Domenecq aikanaan arvata, että työkäyttöön suunniteltua valaisinta tituleerattaisiin vielä jonakin päivänä ranskalaisen muotoilun ikoniksi. Tiedoksi kiinnostuneille, että Jieldén valaisimia saa siis Suomessa muun muassa Vepsäläiseltä, Stockmannilta ja Finnish Design Shopista sekä maahantuojan Out Of The Darkin omasta myymälästä, jossa on esillä laajin valikoima eri mallisia valaisimia sekä värikvaihtoehtoja.

Tykkään itse tuosta oranssista väriläiskästä “lukunurkassani” ihan mielettömästi ja väri tuo hauskalla tavalla yhteen keittiötä ja olohuonetta, sillä myös olkkarin puolelta löytyy samoja sävyjä. Visit Palestine -julisteessa (joka vieläkin odottaa ripustusta) ja kirpparilta löytämässäni pöytävalaisimessani on nimittäin myös oranssinpunaista värimaailmaa.

Kaunis vanha messinkinen perkolaattori on kirpputorilöytö ja sen vieressä nököttää suosikkikuppejani.

Olen jemmannut rasiaan lakuja vieraita varten. Bergamotin tuoksuinen huonetuoksu kauniissa keraamisessa pullossa on saatu kotimaiselta Havi’s-merkiltä.

Fiikus se vain kasvaa porskuttaa, vaikka talvi tekee tuloaan. Tuumin, että on jo aika kaivella pimeneviä iltoja varten kynttilälyhtyjä esiin. Ikkunalaudalla oleva messinkinen lyhty on Tom Dixonin.

Ostin kukkakimpun viikko sitten Kalliossa sijaitsevasta Harju 8 -ravintolasta, missä myydään ruoan ja juoman lisäksi myös Kukkakollektiivin kukkakimppuja – mikä ihana konsepti!

Lyyraviikunani sai muuttaa keittiöön, kun varjoviikuna heitti veivinsä. RIP.

Rakastan näitä uusia tuolejani! Ne ovat niin näppärän keveitä, ne saa pinottua kätevästi päällekkäin tarvittaessa ja niissä on mukava istua – koulutuolit on suunniteltu pitkäkestoiseen istuskeluun.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , , , ,

Categorised in: Koti

6 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Sirpa

    Hei miten sulla toimii noi kasvien kastelupallot? Omani tuntuu aina päästävän veden läpi viimeistään seuraavana päivänä kokonaan multaan eikä pikkuhiljaa. Pahimmillaan, jos lisää vettä niin multa on läpimärkä ja pelkään, että kasvi hukkuu.

    • Minulla on toiminut vaihtelevasti. Yksi kukka hukkui, kun pallo päästi liikaa vettä läpi, mutta sen yleensä huomaa aika nopeasti, onko varsi kunnolla mullassa niin, että vettä pääsee läpi sopivasti. Joskus jos kasvi tarvitsisi lisää/uutta multaa, niin olen huomannut, että vesi saattaa päästä läpi. Kannattaa vähän tarkkailla!

  • Sisa

    Kyllä oranssi valaisin oli aivan täydellinen veto vihreän vastapariksi/väriksi! Asuntosi on nin viihtyisä: mielestäni täydellisessä balanssissa kirpparilöydöt, personaalliset ratkaisut ja ajankohtaiset trendit.

  • Sanna

    Moikka! Asuntosi on todella upea ja tuolit sopivat sinne erittäin hyvin. Olisin kysynyt, mistä seinällä olevat puiset hyllyt ovat?

    • Puiset hyllyt ovat edellisen asukkaan peruja, mutta ovat siis ihan tavallisia vanerisia viinilaatikoita. :) Tällaiset on siis varmaan aika helppoa ja halpaa tuunata myös itse, jos vain saa laatikoita metsästettyä käsiinsä jostakin!

Related posts