28/09/18

Vintage-aarre isän vaatekaapista

2 27

Terkkuja Pariisista! Saapa nähdä kuinka paljon saan täällä tunnelmia ikuistetuksi, sillä täällä ollessa on nimittäin aina sellainen olo, että haluaa vain elää hetkessä ja keskittyä siihen ilman puhelimia ja kameroita. Mutta ainakin muotiviikkomeiningeistä on luvassa jonkinlaisia päivityksiä viimeistään ensi viikolla.

Matkalaukkuun on tänne reissun päälle pakattu muun muassa nämä kuvassa näkyvät vaatteet. Samsøe & Samsøen vihreä kukkamekko on ollut päällä ahkeraan viime viikkoina – Suomessa jo useampana päivänä sukkahousujen kera. Täällä Pariisissakin on selvästi ilmassa syksyn tuntua, vaikka sää onkin vielä huomattavasti Suomea leppoisampi. Oikeastaan tällaiseen välikausikeliin on kaikkein vaikeinta pakata, kun päivällä lämpötila saattaa olla jopa päälle kahdenkymmenen, mutta yölämpötilat laskevat jo selvästi alle 10 asteeseen. Auringon paistaessa tulee hiki ja heti illan viiletessä viluttaa.

Saan usein palautetta blogin lukijoilta, että kaikkein kivoimpia asuinspiraatioita olisi nähdä samoja vaatteita useilla eri tavoilla puettuna. Se on hyvä muistutus myös itselle, koska vaikka arjessa käyttäisikin paljon samoja vaatteita, helposti niiden kuvaaminen blogiin uudelleen ja uudelleen tuntuu vähän tylsältä. Niinpä olen nyt oikein yrittänyt ottaa haasteekseni kuvata vain reippaasti omia luottosuosikkeja toistamiseen, ja toivon, ettei käy liian yksitoikkoiseksi!

Tykkään tällaisista vaatteista, joita voi vähän oman fiiliksen mukaan pukea eri tavoin. Hiljattain mekko oli päällä vyön kanssa puettuna, mutta oikeastaan viihdyn siinä kaikkein parhaiten ihan tuolla tavalla, kun se roikkuu vain väljänä ja vapaana. Ja tiedoksi jo ennakkoon, olenpa ehtinyt napata samaisesta koltusta varastoon vielö kolmannetkin kuvat, joissa sama mekko on jälleen puettu hiukan eri tyyliin. Eli toivottavasti tykkäätte siitä yhtä paljon kuin minä, koska vihreää kukkakuosia on luvassa jatkossakin.

Tässä asussa on kuitenkin muutakin esittelemisen arvoista kuin tuo suosikkimekko. Tuo harteille vedetty biker-nahkatakki on nimittäin aikamoinen aarre. Uskokaa tai älkää, mutta se on oman isäni vanha. Äitini kaivoi tämän esille jostain perheen arkistoista ja minä olin ikionnellinen, kun se sopi ylleni. En tiedä, miten isäni on voinut mahtua tähän, mutta kaiketi takki on peräisin isäni teinivuosilta 70-luvulla, jolloin muoti on tainnut muutenkin olla varsin ihonmyötäistä. Takki on säilynyt uskomattoman hyvänä säilössä kaikki nämä vuosikymmenet ja biker-malli on täydellisen ajaton käytettäväksi tänäkin päivänä.

Olen todella iloinen, että vanhemmat ovat tajunneet säilyttää joitakin tällaisia laadukkaita aarteita omasta nuoruudestaan! Nahkatakki ehti roikkua minullakin kaapissa jokusen vuoden, ennen kuin nyt löysin sen itselle aktiivikäyttöön. Veikkaan, että se tulee säilymään vielä minultakin jälkipolville.

Myös kengistä voisi sanoa muutaman sanasen… Nämä kengät olivat joitakin vuosia sitten ylivoimaiset suosikkini. Löysin täydelliset korkonilkkurit Helsingin Filippa K:lta, mutta sopivaa kokoa ei enää ollut jäljellä. Kehitin itselleni jonkinasteisen pakkomielteen kengistä, metsästin niitä verkkokaupoista ja ties mistä, mutta unelmakengät tuntuivat olevan loppuunmyyty koko maapallolta. Viimeinen oljenkorteni oli reissu Berliiniin, missä kävin toivoni jo aikalailla heittäneenä piipahtamassa vielä paikallisessa Filippa K:ssa. Ja mitä sieltä löysinkään: ne täydelliset nilkkurit, oikeassa koossa ja vielä 50% alessa.

Käytin lempparikenkiäni monta vuotta aivan mielettömän paljon, kunnes jossain vaiheessa vähän kyllästyin. Nilkkurit jäivät kenkäkaapin perukoille odottamaan uutta tulemistaan ja parin vuoden tauon jälkeen se on koittanut nyt. Tämä on juuri niitä syitä, miksi en halua laittaa vaatteita heti kiertoon, vaikka jotakin ei tulisikaan käytettyä vuoteen tai pariin. Joskus sitä kaipaa vain hetken taukoa, jotta voi nähdä lempparinsa taas uusin silmin.

mekko // dress Samsøe & Samsøe (gifted)

nahkatakki // leather jacket vintage

kengät // shoes Filippa K

Photos: Annika Ollila

Tags: , , , ,

Categorised in: Muoti

2 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Annika

    Muoti oli tosiaan joskus 70-luvulla tyköistuvampaa, itse käytin joskus 10-15-vuotiaana isäni vanhaa farkkutakkia noilta ajoilta, enää takki ei varmaan enää mahtuisikaan minulle. ;D

    • Muistan kuulleeni tarinoita, kuinka 70-luvulla stretchittömiä mutta tolkuttoman tiukkoja farkkuja on puettu ylle märkänä, jotta ne mahtuisivat päälle. :D Jonkun tarinan olen myös kuullut, että ihoa olisi liukastutettu öljyllä/voilla, että tiukkaakin tiukemmat housut saisi ujutettua päälle, mutta tästä en tiedä, mahtaako olla vain urbaania legendaa. :D

Related posts