5/08/18

Sisustussunnuntai: Koti sellaisena kuin se on

37 69

Terveisiä Berliinistä! Lomalainen on palannut kotiin matkoiltaan ja kylläpä olikin mukavaa herätä tänään ensimmäistä kertaa omasta sängystä kymmenen todella hikisissä tunnelmissa katkonaisesti nuokutun yön jälkeen. Ei ole kodin ja oman sängyn voittanutta – varsinkaan, kun täällä Helsingissä yölämpötila on reilusti matalampi kuin Berliinissä. Kiva nähdä taas, Helsinki!

Lomaillessani bongasin Instagramista Julia Toivolan starttaaman haasteen esitellä koti juuri sellaisena kuin se on tällä hetkellä ilman siivousta ja järjestelyä. Instagram ja blogit ovat täynnä kauniita ja aina yhtä siisteiltä näyttäviä unelmakoteja ja Julia tuumasi, että voisi olla virkistävää nähdä kuvia, joissa kaikki on rehellisesti juuri niillä sijoillaan, mille ne ovat käytön jälkeen jääneet eikä ennen kuvien ottamista ole siivottu tai siirrelty pyykkitelineitä, epämääräisiä kasoja tai viemättömiä roskapusseja pois maisemaa rumentamasta. Moni onkin tarttunut haasteeseen ja ajattelin, että tämä voisi olla hauska idea lomaltapaluupostaukselle!

Näissä kuvissa näette siis, miltä meikäläisen koti näyttää matkan jälkeisenä aamuna rehellisesti ilman siistimistä tai sensuuria. On tosin huomautettava, että oman mittapuuni mukaan kämppä on tällä hetkellä ihan kohtalaisen siisti, koska yritin vähän pistää paikkoja ojennukseen lähtökiireen keskellä ennen reissua, sillä on aina kivempi palata siistiin kotiin kuin kaaoksen keskelle. Minua itseäni aina ahdistaa ajatus siitä, että ensimmäisenä kotiin päästessä pitäisi alkaa siivota. Siinä on loman aikana hankittu rentous tipotiessään, jos vastassa on kotiovella hävityksen kauhistus.

Olen yleensäkin siisteyskäsitykseltäni vähän boheemimpaa koulukuntaa, eikä kodissani nähdä juuri koskaan niitä päiviä, kun ihan kaikki olisi tiptop. Viihdyn ensisijaisesti siistissä kodissa enkä pidä kaaoksesta, mutta olen vain vähän liian kiireinen ja huoleton pitääkseni kotini jatkuvasti järjestyksessä. Koen, että minulla on yksinkertaisesti parempaakin tekemistä ajallani kuin olla koko ajan siivoamassa ja järjestelemässä. Ihailen heitä, jotka jaksavat kärsivällisesti aina laittaa tavarat paikoilleen heti käytön jälkeen tai joilla ei koskaan kerry nurkkiin sekalaista sälää, paperipinoja, vaateröykkiöitä tai muitakaan epämääräisinä ajelehtivia kasoja… Minä en kuulu heihin.

En ole varmasti ollenkaan pahimmasta päästä sotkuineni ja tavarakasoineni, mutta en myöskään missään nimessä mikään siivousfanaatikko. Olen joskus esitellyt muinoin Snapchatin puolella tuhat kertaa pahempiakin sotkuja kuin näissä kuvissa. Lohdullista on, että pahimmankin kaaoksen keskellä poikakaveri on tyynesti todennut, että “Eihän tilanne ole vielä edes paha – lattiaa näkyy yhä!” En viihdy sotkuisessa kodissa, mutta en vain ole kovin taitava ylläpitämään siisteyttä. Pidän perussiisteydestä kyllä huolta, mutta usein noudatan esimerkiksi kaikenlaisten kertyneiden röykkiöiden raivaamisessa sellaista taktiikkaa, että annan sotkun ensin hiukan eskaloitua ja siivoan sitten antaumuksella inspiraation iskiessä vaikka kokonaisen viikonlopun putkeen.

Sotku ja sen sietokyky, jos mikä, on suhteellista, mutta hieman epäjärjestelmällisenä tyyppinä myönnän rehellisesti joskus ärsyyntyväni, kun joku AINA täydellisen siisti kaveri pahoittelee sotkua mennessäni kylään ja se sotku tarkoittaa käytännössä jotakin yhtä tiskaamatonta astiaa ja yhtä vaatetta siististi viikattuna tuolin selkänojalla. Mietin aina tuolloin mielessäni, että okei, mitähän tämä tyyppi mahtaa ajatella minun sotkuistani… Toisaalta, harvapa sitä muiden sotkuja kohtaan on yhtä kriittinen kuin omiaan. Harvoin menemme muiden koteihin arvostelemaan siisteyttä ja toisen kotona pieni epäjärjestyskin voi vaikuttaa kivalla tavalla boheemilta, siinä missä omassa kodissa sotku helposti ahdistaa. Samanaikaisesti omassakin kodissa voi toisinaan olla ilahduttavan epälooginen siinä, mitkä asiat ahdistavat: oma viikkoja lojunut vaatepino sohvan nurkassa alkaa tuntua jo osalta sisustusta siinä, missä poikaystävän yhdet likaiset sukat keskellä lattiaa ovat aivan liikaa.

Mitä tulee tähän haasteeseen, niin henkilökohtaisesti en ole koskaan ihan tajunnut, miksi ihmiset niin kovasti haluavat nähdä muiden sotkuja sosiaalisessa mediassa. Kyllähän kaikki tietävät, ettei kenenkään kotona ole aina siistiä. Meillä kaikilla on kotona joskus pyykkitelineitä, villakoiria sängyn alla ja tavarapinoja, jotka odottavat setvimistä. Minä näen niitä riittävästi kotona, joten en koe tarpeelliseksi tirkistellä niitä vielä muiden kuvissakin. Toisaalta, ehkä se on sinänsä lohdullista huomata ihan konkreettisesti kuvien kautta, että muutkaan eivät ole täydellisiä, vaikka somen perusteella joskus siltä saattaisi tuntuakin.

On ymmärrettävää, että sisustuskuvissa väärissä paikoissa lojuvat tavarat tai muut sotkut häiritsevät silmää, joten kuvattua tulee usein nimenomaan siivouksen jälkeen. En silti koe, että se tekee kuvista mitenkään vähemmän aitoja. Kyllähän useimmat siivoavat kotinsa silloinkin, kun aikovat kutsua vieraita kylään. Ja tällaiselle siisteyttä rakastavalle mutta vähän liian kaoottiselle taloudenpitäjälle mikä tahansa motivaatio pistää kämppää kuntoon on tervetullut, oli kyse sitten sopivan puolitutusta kyläilijästä tai blogikuvista. Joskus jopa kutsun ihan tarkoituksella jonkun ei-niin-tutun ihmisen kylään vain, jotta saisin itseni innostettua siivoamaan – toimiva kikka, suosittelen!

Monen haasteeseen tarttuneen bloggaajan kodit ovat näyttäneet näissä sensuroimattomissakin kuvissa minun silmääni todella siisteiltä, mutta ehkä he vain ovat lähtökohtaisesti siistimpiä ihmisiä kuin minä. Näissä kuvissa kuitenkin nyt meikäläisen koti rehellisesti tänään kuvattuna – ei pahasti sotkuisena, muttei nyt ihan siistinäkään.

Yksin nukkuessani avaan laiskana päiväpeitteen vain toiselta puolelta – helpottaa huomattavasti petaamista seuraavana aamuna! Etualalla lojuvat reissun käsimatkatavarat vielä purkamattomina.

Pölyjen pyyhkiminen ja imurointi voisi olla parin viikon poissaolon jälkeen paikallaan…

Yksi kotini murheenkryyneistä on tuo työpöytä, johon kertyy aina kaikenlaista paperisälää. Olen huono heittämään pois lippulappusia, joita saatan vielä tarvita ja näille ei ole oikein vielä löytynyt järkevää säilytyspaikkaa.

Matkalaukku odottaa eilisillan paluun jälkeen vielä purkamista olohuoneen lattialla.

Hän ei voi oikein hyvin, vol. 1.

Hän ei voi oikein hyvin, vol. 2.

Keittiön tasolle on kertynyt kampetta…

Melkein hävettää esitellä näin nestepainotteinen jääkaappi… Puolustuksekseni muistutettakoon, että palasin melkein kahden viikon matkalta eilen illalla enkä ole vielä ehtinyt kauppaan. Päätin myös yön tunteita jostain syystä eilen tyhjentää pahvilaatikollisen yhteistyön kautta saamiani juomia jääkaappiin – kaiketi koska se ammotti sopivasti tyhjyyttään ja halusin eroon keittiön lattialla kuukausitolkulla nököttäneestä pahvilaatikosta. PS. Miten ärsyttävä pieni vika jääkaapin suunnittelussa, että tuohon oveen ei mahdu normaalikorkuinen viinipullo (tässä tapauksessa täynnä äidin tekemää mehua) pystyyn! Eikö tällaisten seikkojen nyt pitäisi olla designissa ihan perusasioita… Näemmä edellinen asukas ei ole tullut tsekanneeksi tällaisia pikkujuttuja jääkaappia valitessaan.

Kengät saattoivat jäädä vähän keskelle lattiaa myöhään illalla kotiin palatessani.

Yksi haaste tällaisten avonaulakoiden käytössä komeron sijaan on tämä: naulakko näyttää aika nopeasti melko räjähtäneeltä, jos takkeja ei koko ajan organisoi siihen jotenkin vähän järjestelmällisemmin. Tämä tosin on helppo ja nopea siivota.

Eteisen lipaston päälle on kertynyt menneen viikon posteja sekä kaikenlaista pikkusälää avaimista koruihin ja huulipunista irtokolikoihin.

Sarjassamme laatikoita ja sälää, jotka ovat matkalla… johonkin.

Alkaisi olla aika tyhjentää paperiroskis.

Asuntoni heikoin lenkki on kylppäri, jossa ei ole kaappi- tai hyllytilaa oikeastaan lainkaan. Suunnitelmissani on jossain vaiheessa tehdä kylppäriin pieni remppa.

Aikaansaamattomuuden multihuipentuma: olen viritellyt suihkuverhon sellaiseen pikkupyykin kuivatustelineeseen, josta vain levitän sen pesukoneen ja pyykkikorin suojaksi käydessäni suihkussa. Vain, koska en ole saanut aikaiseksi hankkia verholle kiskoa kattoon. Eihän tässä ole asuttu kuin vajaa 1,5 vuotta…

Kasoja, kasoja ja kasoja…

Tavaroita, joita en ole saanut laitettua kaappiin asti.

Odotan innolla sitä aikaa, kun kaikki elektroniikka toimii ja latautuu langattomasti.

Romupurkki, jonka uumeniin kätkeytyy kaikkea mahdollista tulitikuista klemmareihin ja saippuasta (?) vara-avaimiin.

Vaikka olen muuten vähän suurpiirteinen kodin siistinä pitämisessä, niin sängyn petaan joka päivä. Lakanat vain tuntuvat jotenkin paremmalta, kun ne ovat välissä olleet siististi pedattuina. Lisäksi, yksiössä pedattu sänky tekee heti kokonaisilmeestä siistimmän. Kuvaa ottaessa en tosin ollut vielä ehtinyt…

Sängyn rungossa oleva laatikko toimittaa yöpöydän virkaa.

Olen asunut tässä melkein 1,5 vuotta, mutta taulut odottavat yhä laittamistaan seinälle. Ja yksi kehyksistä jo hajosikin, kun siivotessa kaatui lattialle – kuten näkyy.

Keittiön nurkassa on kierrätettäviä pulloja ja kirjapinoja puolestaan on ympäri asuntoa vähän joka paikassa – ne tosin ovat oikeastaan jonkin sortin sisustuselementti.

Musta ritilähylly odottaa yhä, että saisin aikaiseksi laittaa sen seinälle.

Jälleen yksi kasa, jemmattuna ovelasti tuolille keittiön pöydän alle.

 

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , , ,

Categorised in: Elämä, Koti

37 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Jenni <3 Ihana kun tartuit tähän ja vitsi miten sulla on suloinen asunto! Tekis mieli heittäytyä tohon sohvalle ja napostella yhtä tollasta vadelma lakritsia :D (arvaa alkoiko tehdä heti mieli kun näin ton kuvat. Mäkin haluun tollasen lakuboxin kotiin :))

    • Tämä oli tosi hauska haaste ja sopi niin täydellisesti juuri näihin kotiinpaluutunnelmiin! :) Ja kiitos Julia, teidän koti näyttää myös aivan ihanalta. Lakut ovat tuossa muuten ihan vieraita varten, eli saa tulla kylään ja lupaan tarjota lakupötköjä evääksi! :D

  • Kerttu

    Tervetuloa takaisin lomalta! Tätä kirjoitusta oli tosi kiva lukea. Erityisesti kuvatekstit tekivät postauksesta suorastaan hauskan. Aina ei kaikilla (kasveillakaan) voi olla hyvä olo :D.

    Olen kanssasi samoilla linjoilla: kiva haaste, mutta minua ei kyllä yhtään haittaa että bloggaajat ja somekansa esittelevät kotejan usein, kun ne ovat siistejä. Eihän likaisista vaatteistakaan usein oteta asukuvia (kai?). Ei sillä, ei minua luonnontilassa olevien kotien kuvaaminen lukijana haittaisi. Jokainen kuvatkoon niin kuin lystää ja tavalla, joka on itselleen luonnollista. :)

    • Kiitos Kerttu! :) Tuomiopäivän tarhurin hoteissa kasveilla ei tosiaankaan aina ole ihan hyvä olla, mutta onneksi suurin osa sentään voi hyvin. Tosin tuo yksi kalju ranka taitaa kohta lentää roskiin, koska ei osoita minkäänlaisia elpymisen merkkejä ja rumentaa maisemaa aina ikkunalaudalle vilkuillessa. :D

  • Vitsi miten kiva on tää haaste! :)
    Ja pakko mainita, kun tein huomion, että mulla on samanlainen jumppamatto kun sulla, haha! :D

    • Hauskaa kuulla, että lukijatkin ovat tästä tykänneet, koska tätä oli tosi kiva tehdä. Kiitos siis Julialle inspiraatiosta! :) Ja hei, Lidlin jumppamatto on oikein jees. :D

  • Milla

    Onpa hauska haaste, vähän samaa sarjaa kuin meikittömät kasvokuvat, vaikka minustakaan siinä ei ole mitään väärää, että kotiaan haluaa siistiä ennen sen esittelyä muille. Olen itse sitä tyyppiä, jonka kotona eivät tavarat koskaan ole pois paikoiltaan ja kaikki kirjoista maustepurkkeihin on aakkostettu hyllyille. En siitä huolimatta pidä sinun tavarakasojasi ollenkaan pahan näköisinä, sillä olen kasvanut kodissa, jossa niitä oli paljon enemmän! Sitä paitsi, niin kuin sanoit, harvoin sitä muiden koteja mitenkään arvostellakseen katselee. Itselläni järjestelytaipumus tulee jotenkin niin selkärangasta, etten osaa sanoa, kuinka paljon sotkut minua häiritsisivät omassakaan kodissani, koska sellaisia ei vain ikinä synny. :D

    Sinulla on aivan mielettömän upea ja kauniisti sisustettu asunto! Nuo valo ja vehreyshän ihan häkellyttävät. :)

    • Oi, kuinka kadehdin kaltaisiasi luonnostaan järjestelmällisiä ja siistejä ihmisiä, koska itselle se tuntuu aina niin kauhealta ekstravaivalta. Miten ihanaa olisikaan, jos se kaikki luonnistuisi kuin itsestään.

      Ja kiitos, viihdyn todella tässä kodissa aivan älyttömän hyvin! :) Rakastuin asunnossa juuri tähän valoisuuteen ja kivaan pohjaan. Viherkasvit tuovat puolestaan kämppään hurjasti kodikkuuden tunnetta – suosittelen!

  • Mari

    Erittäin kaunis asunto ja samaistuttava postaus! Myös oma kämppäni on pääosin siisti, mutta tavaroita jotenkin aina vain kasautuu sekä kaikille pöytätasoille että (äitini suureksi harmiksi) lattialle. Itseänihän tämä ei yleensä juuri haittaa, mutta toisaalta röykkiöt ovat saattaneet johtaa siihen, että harvemmin tohdin kutsua ihmisiä kotiini. Ja täälläkään huonekasvit eivät voi ihan hyvin, paitsi ehkä kaktukset.

    • Voi kiitos Mari! Lohdullista, että muillakin kertyy röykkiöitä, enkä ole yksin taipumukseni kanssa. :D Viherkasvien hoidossa ovat auttaneet paljon nuo kastelupallot, mutta valitettavasti noihin pienimpiin kasveihin en ole löytänyt sopivia.

  • Hauskan erilainen haaste! :)
    Sullahan on kaunis ja siisti asunto. :)

    • Kiitos Erika! :) Tässä hetkessä asunto tosiaan on minun omallakin mittapuullani aika siisti, mutta jollekin siistimmälle nuo kasat ja epämääräiset pinot voisivat olla kauhistus. :D

  • H

    Melkein kaikissa jääkaapeissa saa sitä oven keskimmäistä hyllyä siirrettyä, ootko katsonut/kokeillut? Tosi kiva koti sulla, kasoista huolimatta :)

    • Valitettavasti juuri tässä nimenomaisessa jääkaapissa se ei ole mahdollista. Tai jos keskimmäistä hyllyä siirtää, niin sitten oveen saa vain kaksi hyllyä. Todella typerästi suunniteltu kapistus! Ja kiitos! :)

  • Emma

    Jes, mä toivoinkin että sä teet tän! Ihana päästä kurkkaamaan “sotkua” :-D.Mistä nuo ihanat korkki kannelliset purkit keittiön pöydällä?

  • lusene

    Kaunis asunto ihan noin eletyn näköisenäkin. Itsekin harrastan vähän sitä, että siivoan vasta kun sotku ahdistaa jo todella, vaikka viihdynkin siistissä kodissa. Jotenkin ei vain saa aikaiseksi siivota niin usein kuin pitäisi. Sinänsä hassua, sillä äitini on sitä tyyppiä, että ovenkahvat ja tasot kiiltelevät puhtauttaan ja pölyttömyyttään 24/7. Ihan hämmästyin muutettuani omaan kotiin, kun pölyä alkoi kertyä pöydille niin nopeasti :–D Olisinpa perinyt äidin kiinnostuksen siivoamiseen.

    • Tässä tiivistyikin oikeastaan hyvin oma suhteeni sisustamiseen ja siivoukseen: kotona saa näyttää siltä, että siellä asutaan. <3 Ja meidänkään perheessä "siivousgeenit" eivät ole periytyneet äidiltä tyttärelle. :D

  • Tippe

    Nyt oli jotenkin niin sympaattinen ja ihanan inhimillinen postaus, että oli aivan pakko rullailla itteni tänne kommenttiboksiin saakka! Sulla on super kaunis ja kotoisa koti! Tunnistin itseni monista kohdista ja ehkäpä siks just nuo kuvatekstit pisti vähän myhähtelemään ja naureskelemaan heh
    Ja tässä nytkun tänne asti eksyin niin pakko sanoa, että en oo seuraillut sun blogia kovinkaan kauaa vaikka jo hurjan monen vuoden ajan olen tiennyt sen olemassaolosta. Nyt se vain ilmesty jotenkin mun elämään ja oonkin tässä antaumuksella lukenut sun kirjoituksia melkein parin vuoden takaisiin saakka! Vaikuttaa vahvasti että tästä tuli kerta heittämällä mun uus lempi blogi!

    • Onpa kiva kuulla! :) Tuntuu, että tuota kuulen paljon kylään tulevilta kavereilta: että täällä on niin kotoisaa. Monet kauniit kodit ovat vähän kolkkoja ja niin harkittuja, että niissä tuntuu kuin museossa olisi, vaikka niitä olisikin ilo katsella. On kiva kuulla, että olen onnistunut tavoitteessani sisustaa sellainen oman näköinen koti, joka on sekä kaunis että kotoisalla tavalla rento. Eli kiitos, ihanaa saada tällaista palautetta omasta kodista ja blogista! <3

  • Judi

    Ihanan epätäydellisen täydellinen kämppä sulla! Joskus aikoinaan kun aloin seurailla sun blogia,ihastuin ihan hirveästi sun tyyliin laittaa kotia. Muhun ei oo ikinä iskeny sellaiset “täydellisen” yhteensopivat, modernit ja harmoniset sisustulehti kodit, vaan sun blogiin tutustuessa totesin, että just tällaisesta tyylistä mä tykkään! Värejä, yllätyksiä ja vähän ei niin kliiniseen lopputulokseen pyrkivä. <3

    • Haha, ihanasti sanottu! :D <3 Olen näiden sisustushommien kanssa ihan samoilla linjoilla: on kivaa, että sisustuksessa on yllättäviä värejä ja elementtejä, uutta ja vanhaa sekä kontrasteja. :)

  • Jonna

    Onpa kodikasta!

  • Vivi

    Ihana asunto! Ja kuten joku tuossa jo totesikin, niin epätäydellisen täydellinen ;) Olen viime aikoina miettinyt, että “sotkukin” näyttää paremmalta jos kodin kamat on hyvälaatuisia. Esim. petaamaton sänky on kaunis jos vuodevaatteetkin ovat omaan makuun, eivätkä 10 vuotta vanhat ikean polyesterit. Siivoamattomassa keittiössä on enemmän luonnetta kun astiat ovat yhteensopivat, jne. Tästä (ja toki muistakin syistä!) omana tavoitteena on vähitellen näin kolmikymppisenä korvata vanhoja ilmaislahjoja yms ja vaihtaa ne parempaan laatuun. Prosessi on hidas mutta ehkä se on osa viehätystä ;)

    • Tykkäsin itsekin kovasti tuosta ilmaisusta “epätäydellisen täydellinen”, sillä täydellisyys on harvoin kiinnostavaa. Epätäydellisyys, kontrastit ja rosoisuus ovat paljon mielenkiintoisempia kuin kliininen täydellisyys.

      Onpa muuten hyvä huomio tämä, että laadukkaat tavarat ja kalusteet vaikuttavat kodin yleisvaikutelmaan paljon. Muistan esimerkiksi näistä postauksessa näkyvistä lakanoista ajatelleeni, että ne olivat varsin kalliit (vaikka tarjouksesta löysinkin), mutta päätin uhrata vähän pidemmän pennin unelmieni petivaatteisiin enkä ole päivääkään katunut. Nämä kauniit lakanat ilahduttavat joka kerta sänkyyn pujahtaessa ja saan joka kerta niistä kyselyitä seuraajilta, kun vilahtavat jossakin blogi- tai IG-kuvissa. :) Siinä olet myös oikeassa, että sellaisen oman näköisen kodin rakentaminen vie aikaa ja on oikeastaan aika kivaakin, että se on sellainen jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Tästä syystä minulla ei esimerkiksi vieläkään ole olohuoneessa mattoa, koska täydellistä ei vain ole vielä löytynyt!

  • Vaikka kuinka asunto tuntuisi sotkuiselta, heti kun valo osuu tavaroihin noin kivasti se ei näytä yhtään niin sotkuiselta. Olen huomannut asian myös omassa asunnossani. Minulla on sama ongelma kirja pinojen kanssa, mutta en osaa lakata ostamasta niitä :D

    • Maaginen valo pelastaa monelta! :D En ole tullut ajatelleeksi, mutta taitaa pitää paikkansa. Onneksi täällä meikäläisen asunnossa on usein ihana valo, koska sotkua riittää. :D

  • Ruth

    Mitä juomaa noissa jääkaapissa olevissa pulloissa on, jossa on sininen korkki?

  • Adina

    Googlen uutiset ehdotti mulle tätä postausta ja päädyin lukemaan. Aivan ihana koti sulla!! Vaikka ei oiskaan ihan tiptop mutta rakastuin <3

    • Haa, onpas hauska kuulla, että päädyit tänne tällaista yllättävämpää reittiä! :) Ja kaunis kiitos, olen kieltämättä aika rakastunut tähän kotiini itsekin. <3

  • Susa

    Ihana nähdä noin normaalilta näyttävässä kunnossa oleva asunto :D
    Tosi usein kun ihmiset laittaa kuvia asunnoistaan siinä kunnossa kun ne on, on kaikki täysin järjestyksessä ja siistiä.
    Sun koti taas näyttää oikeesti kodilta ja siltä että oikesti asutaankin :D

  • Tiinatuulia

    Heips Jenni, sun koti on kyllä niin sievä juuri sellaisena kuin se on! Sellainen kysymys täältä löyhän aasinsillan kautta että kun Berliini on postauksen alussa mainittu, niin mahdatko muistaa sijaintia tai jotakin tietoa tuosta photobooth-kopista jonka tuotoksina jaoit ihanat kuvat ig:ssä sinusta ja ystävättärestäsi? Etsiskelin täältä blogin puolelta olisitko vinkannut tästä jo jossakin mutta en tullut ainakaan vielä viisaammaksi, t. marraskuussa Berliinin matka mielessä. :)

    • Voi kiitos! :) Ja itse asiassa siellä Neuköllnin suunnalla noita passikuvakoppeja oli ihan joka paikassa kadunvarsilla, kauppakeskuksissa, siis vaikka missä. Meidän koppero oli Weserstrassen varrella, mistä löytyy muutenkin kaikkia kivoja ravintoloita ja baareja. :)

  • Riikka

    Oi vitsit näitä on ihana lukea ja katsella! Tykkään sun tyylistä, ihanan rentoa. Mistä tuo eteisen lipasto on hankittu? Entä sängyn runko, josta löytyy laatikko?

Related posts