18/01/18

Kalpeanaama lomalla ja muutama miete bikinivartaloista

8 51

Kaupallinen yhteistyö: Specsavers

Pakko sanoa, että en ole aikoihin ollut yhtä rentoutunut kuin täällä reissullani. Joskus tekee vain todella hyvää päästä täysin irti tavallisista arjen kuvioista. Vaikka täälläkin näpyttelen postauksia, on arki tästä elosta aika kaukana. Olemme suhtautuneet reissuun nimenomaan sellaisena aikataluista vapaana vyöhykkeenä, jossa eletään hetkessä ja päivän suurimmat päätökset koskevat lähinnä sitä, että lähtisikö sitä rannalle vai uima-altaalle tai lukisiko kirjaa vai pelaisiko korttia.

Olen viettänyt tähänastisesta reissustani varmaan 70% bikineissä ja myönnän nautiskelevani täysin siemauksin siitä, että tämä on oikeastaan elämäni ihan ensimmäinen sellainen “rantaloma”, jolloin koko matkan pääpointtina on vain olla ja rentoutua. Tietysti siinä sivussa on päässyt tutustumaan kiehtovaan vieraaseen kulttuuriin, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni olen nyt oikeasti ollut reissussa, jonka varalle ei ole ollut minkäänlaisia tarkempia suunnitelmia. Menemme sinne, minne nenä näyttää ja koko matka on ollut lentojen buukkaamisesta lähtien yhtä spontaania ajelehtimista.

Bikinien, aurinkolasien, hellehatun ja aurinkovoiteen lisäksi reissun olennaisimpia varusteita ovat olleet varvassandaalit, aurinkovoideputeli, pari hyvää kirjaa sekä se kamera, joka on räpsynyt lähes taukoamatta.

Kalpeanaamana olen valellut itseni aurinkovoiteella ja piiloutunut aurinkolasien ja hellehatun alle, jotta en polttaisi valkoista nahkaani. En edes haaveile siitä, että saisin reissullani väriä pintaan, sillä kokemus kertoo, että meikäläisen ruskettuminen on hyvin harvinainen ilmiö, joka silloin hyvin harvoin tapahtuessaan ottaa aikansa. Joskaan viime kesänä edes minä en pystynyt sitä parin viikon Marokon reissulla välttämään. En ole loppujen lopuksi mitenkään kamalan herkkä palamaan, mutta tietysti Afrikan paahde on hieman toista maata kuin kotimaan helteet. Kunhan suojaa hipiänsä ja vaikka väriä ei niin saisikaan, on silti ihanaa voida hillua pelkissä bikineissä – ja aurinko tekee talven kuivattamalle iholle ihmeitä.

Aurinkovoiteen lisäksi suojaan aina silmäni auringolta laseilla. Minulla on luonnostaan valolle todella herkät silmät ja joudun usein pilvisenäkin päivänä käyttämään aurinkolaseja, kun saan ilman suoraa auringonpaistettakin välillä siristellä silmiä ja toisinaan oikein kirkas valo suorastaan tekee ihan kipeää silmissä. Täällä Afrikan paisteessa en siis voisi kuvitellakaan olevani ilman. Näissä kuvissa ovat mukana Specsaversille juuri saapuneet Karl Lagerfeldin uutuuslasit, joissa on hurmaavaa kissamaista muotoa. Vaikka minulle eivät yleensä nämä kissalasit sovi, niin näiden linsseillä on riittävästi kokoa, että näyttävät kivalta myös minulla.

Ja tosiaan, vaikka lukisittekin juttua siellä Suomen pakkassäissä, niin muistuttelen, että aurinkolaseja kannattaa käyttää myös talvella, koska lumi heijastaa valoa ja häikäisee silmiä niin, että kirkas pakkaspäivä voi olla silmille jopa kovempi rasite kuin aurinkoinen hellesää.

Jos hypätään vähän sivuun kepeistä lomatunnelmista ja ollaan ihan rehellisiä, niin mietin jonkin aikaa uskaltaisinko julkaista tällaisia bikinikuvia täällä blogin puolella ollenkaan. En yleensä tykkää esiintyä kovin paljastavissa vaatteissa muutenkaan, joten näin julkinen esiintyminen bikineissä vähän mietitytti. Tietysti rantavarustus on oma lukunsa ja pukeudun ihan normaalisti rannalle ja uimahalliin uikkareihin sekä bikineihin enkä ujostele omaa olemustani. Mutta tuntuu silti eri asialta julkaista täällä kuvia näin vähissä vaatteissa, vaikka kyseessä onkin rantatyyli.

Jäin miettimään, miksi kivojen lomakuvien julkaiseminen jännittää ja tulin siihen tulokseen, että syynä on netissä vellova kehokeskustelu, jossa tuntuu, ettei kukaan oikein voi voittaa. Kriittisen yleisön silmissä useimmat meistä ovat aina vääränlaisia: joku on liian lihava, toinen liian laiha, kolmas on treenannut itsensä miehen näköiseksi ja neljäs puolestaan kuihduttanut itsensä liian kuivakaksi. Normaalista, hoikasta mutta ei-himotreenatusta kropasta on tullut automaattisesti “laihaläski” ja vaativalle yleisölle tuntuu olevan huomattavasti olennaisempaa se, miltä keho näyttää kuin mitä sillä voi tehdä ja millaista siinä on olla. Mistä lähtien on pitänyt näyttää päällepäin täydelliseltä vaikuttaakseen terveeltä ja hyvinvoivalta?

Samanaikaisesti peräänkuulutetaan armollisempia vartaloihanteita ja kritisoidaan silti ankarin sanakääntein niitä kroppia, jotka eivät omaan ihanteeseen tai samaistumispintaan kolahda. Ikävin lieveilmiö tässä kaikessa on se, että oli vartalo millainen tahansa, silti helposti tuntuu, että se on jotenkin vääränlainen. Ja vaikka olisi itse ollut omaan keholliseen olemukseensa ihan tyytyväinen, pahimmillaan kaikki tuo negatiivissävytteinen julkinen keskustelu saa näkemään itsessä vikoja, joita ei alun alkaen olisi edes tullut ajatelleeksi. Ihmisillä on mitä kummallisimpia kroppakomplekseja, eikä niiden syntyyn tai kärjistymiseen välttämättä tarvita kuin se yksi ajattelemattomasti töksäytetty kommentti.  Ja se, jos jokin, on surullista.

Tuntuu jotenkin kamalalta, että tässä bloggaajan roolissa oikeasti huomasin miettiväni tällaisia ennen kuin edes uskalsin julkaista kivoja lomakuvia bikineissä. Ja juuri siitä syystä päätin, että nämä kuvat pitää julkaista. Ei tarvitse olla mikään huippuunsa treenattu fitnesstähti voidakseen tuntea olonsa hyväksi uimarannalla tai lomakuvissa. Oikein hyvä bikinikroppa saavutetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan pukemalla bikinit päälle, muistetaanhan se. :)

bikinit // bikini Monki*

hellehattu // hat A+more (Stockmann)*

aurinkolasit // sunglasses Karl Lagerfeld (Specsavers)**

* saatu blogin kautta / gifted

** kuvauslainassa / borrowed

Photos: Isatou Jeng

Related posts

17/01/18

Afterwork-podcast: Babyshower

4 13

Tänään Afterworkeilla vietetään babyshowereita! Vauvakutsujen juuret löytyvät Pohjois-Amerikasta ja niissä on tarkoitus juhlistaa äidiksi tuloa. Miltä siis vaippakakku maistuu ja mikä on juhlien ehdottomasti älyttömin perinne? Entä kenelle nämä babyshowerit oikein ovat? Kuuntele jakso, niin sekin mysteeri selviää. :)

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa.

Related posts

16/01/18

Varaslähtö kevääseen ja inspiraatiota pakkaseen

3 19

Kaupallinen yhteistyö: Stockmann

(*sisältää mainoslinkkejä)

Sillä välin, kun minä paistattelen täällä Afrikan paahteessa, olen ymmärtänyt, että eteläiseenkin Suomeen on viimein saapunut talvi. Ensi viikolla pääsen itsekin takaisin pakkaskeleihin, mutta ehdin napata muutamat talvisemmat kuvat vielä ennen reissuun lähtöäkin. Tässä siis vähän talvisäähänkin sopivampaa tyyli-inspiraatiota täältä helteen keskeltä!

En tiedä onko teissä samaa vikaa, mutta huomaan itse, että talviseen aikaan tulee usein pukeuduttua paljon synkeämpiin ja tummempiin väreihin kuin automaattisesti, vaikka loogisesti voisi juuri ajatella, että sen pimeyden ja harmauden keskellä nimenomaan kaipaisi värejä. Siitä huolimatta huomaan verhoutuvani mustaan, harmaaseen, tummansiniseen, petrooliin ja tummaan vihreään. Auringon pilkistellessä pitkän talven jälkeen heräilee taas halu pukea ylle jotakin värikästä. En taida olla taipumuksineni yksin, sillä tosi usein tämä sama väriteema näkyy myös vaatemerkkien sesongeissa: syys- ja talvimallistot ovat täynnä tummia ja murrettuja sävyjä, kun kevät- ja kesämallistot hehkuvat kirkkaissa väreissä ja pastelleissa.

Nyt on juuri se hetki, kun kevätmallistot alkavat alennusmyyntien jäljiltä rantautua kauppoihin j tarjolla on myös talveen sopivia vaatteita ja asusteita vähän raikkaammissa väreissä, joten päätin haastaa itseäni pukemaan tavallisten talvivärien sijaan jotakin värikkäämpää. Stockmannin oman asustemalliston A+moren alkukevään kokoelma on jo saapunut myymälöihin ja se on täynnä ihania värejä, joten uhmasin perinteistä talvityyliäni ja poimin mallistosta ne värikkäimmät löytämäni asusteet.

Joskus teinivuosina käytin talvella aina kirkkaanpunaista baskeria. Se oli ylivoimainen suosikkihattuni kaikista talvipäähineistä, mutta sittemmin baskereita ei jostain syystä ole juuri tullut käytettyä. Nyt tartuin täysvillaisiin baskereihin, koska niitä oli tarjolla lukemattomissa väreissä. Valitsin joukosta muutaman suosikkini ja stailasin ne reippaasti värejä yhdistellen. Vaikka olen joskus julistanut, että tuo vaaleanlila ei sovi kenellekään koskaan missään (ja syönyt sanani sittemmin), se näyttää omassakin päässäni tällaisia tyypillisiä suomalaisia värejä vasten itse asiassa aika kivalta – etenkin oranssiin yhdistettynä. :)

Näissä malliston asusteissa on tuttuun tapaan ihania materiaaleja: villaa, silkkiä ja pehmeää viskoosia. On ollut ilo seurata A+more-malliston kehitystä sivusta ja huomata, kuinka sen suunnittelussa ja valmistuksessa oikeasti panostetaan laatuun, kestäviin materiaaleihin ja vastuullisuuteen. Jos nämä teemat kiinnostavat, suosittelen todella lämpimästi lukemaan erittäin mielenkiintoisen haastattelun, jonka pääsin syksyllä tekemään malliston suunnittelijasta. Se avaa kiinnostavalla tavalla filosofiaa, arvoja sekä kaupallisia realiteetteja suomalaisbrändin taustalla.

Mitäs tuumitte baskerityylistä? Pitäisikö uskaltautua ottamaan nuoruuden lempihattu uudelleen arkikäyttöön? Tämän stailausprojektin tiimoilta tuli ainakin itselle into pukea lilaa ja oranssia yhdessä. Ja vaikka tuollainen heleä sininen ei olekaan ollut lempisävyjäni, niin sekin näyttäisi näihin suomalaisiin väreihin sopivan hämmästyttävän hyvin. :) Mikä väriyhdistelmistä on teidän suosikkinne minun päälläni?

sininen villabaskeri A+more (Stockmann)

punainen villahuivi A+more (Stockmann)

siniset villahansikkaat A+more (Stockmann)

valkoinen kukkaro A+more (Stockmann)

oranssinpunainen villabaskeri A+more (Stockmann)

värikäs viskoosihuivi A+more (Stockmann)

lila villabaskeri A+more (Stockmann)

oranssi silkkihuivi A+more (Stockmann)

lilat villahansikkaat A+more (Stockmann)

Photos: Annika Ollila

Related posts

Related posts