21/06/17

Pitsiä, timantteja ja vähän sitä sun tätä

1 25

Minulla on pitkän aikaa ollut nyt aika yksinkertaisia ja yksivärisiäkin kynsiä, joten päätin, että voisi olla aika kokeilla vaihteeksi jotain vähän erikoisempaa. Inspiskansioissani oli pyörinyt jo kauan kuva kesäisen herkistä kynsistä, jotka oli koristeltu ns. vähän kaikilla mausteilla: oli pitsikuviota, kukkaa, pilkkua ja timanttia – joka kynsi vähän erilainen. Tällaisten erikoisempien koristeluiden tekemiseen menee aina hiukan enemmän aikaa, joten varasimme normaalia pidemmän studiosession ja Marianne ryhtyi näpertämään.

Pidän näissä kynsissä siitä, että vaikka ne ovat aika kreisit koristeluiltaan, niin silti yleisilme on melko rauhallinen, koska kynsien sävymaailma ja pohjaväri ovat hillityt. Kiitos Mariannelle, joka kärsivällisesti jaksoi pipertää – minusta ei itsestäni kyllä varmasti moiseen olisi. Mitäs tykkäätte? Liian levotonta vai just hyvät?

Geelikynnet minulle sponsoroi Bio Sculpture.

Translation: My new crazy summer nails. I felt like I needed something a little different and that is exactly what I got!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

20/06/17

Juhannuspako Portugaliin – ihan yksin

35 45

Kaupallinen yhteistyö: Visa

Kaverini heitti minulle joskus kuukausi sitten haasteen heittäytyä oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tehdä jotakin, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt. Olen aika kokeilullinen ja heittäytyväinen ihminen noin yleensäkin, joten jouduin hieman pohdiskelemaan, mikä voisi olla minulle sellainen uudenlainen haaste. Ei mennyt kauaakaan, kun sellainen tupsahti syliin kuin tilauksesta…

Vaikka viihdyn erinomaisen hyvin omassa seurassani ja jonkin sortin introverttinä tarvitsen paljon aikaa itsekseni, olen silti monesti miettinyt, että voisin tehdä enemmänkin asioita rohkeasti ihan yksin. Eräs pitkäaikainen haaveeni on ollut lähteä joskus matkalle itsekseni. Ja vaikka olen työn merkeissä matkustanut paljon yksinkin, yleensä vähintäänkin määränpäässä on ollut jotakin työhön liittyvää ohjelmaa tai tuttu, jonka kanssa on sovittu yhteistä tekemistä. Suunnitelmissani on pitkään ollut matka, jonka tekisin ihan puhtaasti yksin, mutta jostain syystä en ole vielä päässyt suunnitelmista toteutukseen asti.

En tiedä, mikä siinä yksin matkustamisessa jännittää, mutta jokin siinä jännittää. Kaipa siinä pelottaa ajatus olla niin yksin omien mietteidensä kanssa, halusi tai ei. Vieraassa maassa tuntemattomien ihmisten keskellä ei välttämättä ole mahdollisuutta valita, onko muiden seurassa vai yksin. Yksinolo on terapeuttista, kun se on itse valittua, mutta se voi olla ahdistavaakin, jos se muuttuu yksinäisyyden tunteeksi.

Tuntuu hassulta, että oman itsensä kanssa oleminen jossakin vieraassa ympäristössä voisi sillä tavoin jännittää – minähän viihdyn erinomaisesti yksin. Mutta jostain syystä se on silti vähän jännittänyt. Se tuntuu hölmöltä ja vähän naurettavaltakin ottaen huomioon, että yksi ystäväni lähti viime syksynä moneksi kuukaudeksi itsekseen reissuun ja muutama kaverini on peräti muuttanut ulkomaille ja hypännyt vain rohkeasti ihan tuntemattomaan. Minun tapauksessani kyseessä on kuitenkin ihan lyhyt matka, joten mitä oikein ujostelen? Olen varmaankin odotellut jotakin sellaista sopivaa hetkeä ja kypsää mielentilaa, että olisin viimein valmis tekemään tällaisen reissun. Tai jotakin sellaista sopivaa matalan kynnyksen tilaisuutta, johon tarttua.

No nyt sellainen mahdollisuus tipahti kuin tilauksesta ihan nenän eteen, sillä blogiyhteistyön tiimoilta Visa haluaa lähettää minut yksin viikoksi reissaamaan Eurooppaan. Sain itse valita kohteen ja pitkällisten pohdintojen jälkeen päätin, että ensimmäiselle yksin tekemälleni reissulle täydellinen kohde on Portugali. Niinpä olen nyt huomenna keskiviikkona ottamassa nokan kohti Portugalia ja olen tosi innoissani tästä ihan ikiomasta seikkailustani. Ja matkan ajankohtakin osuu täydellisesti juuri juhannukseen, jonka fani en yleisesti ottaen erityisemmin ole. Itsenäisen reissunaisen juhannuspako ja -seikkailu tiedossa siis!

Ihastuin pari vuotta sitten Portugaliin täysin pienellä talvireissullani ja siitä jäi kytemään tunne, että haluaisin mennä sinne uudelleen. Edellisellä matkalla tuli katsastettua Ericeira ja Lissabon, mutta esimerkiksi kovasti ylistetty Porto jäi tuolloin vielä näkemättä. Niinpä matkasuunnitelmani on nyt sellainen, että lennän ensin Lissaboniin vietän puolet viikon reissustani siellä ja sen jälkeen otan junan alle ja puksuttelen loppureissuksi pohjoisemmaksi Portoon, mistä lennän sitten lopulta takaisin Suomeen. Suoria lentoja kun ei tähän hätään löytynyt kummastakaan kaupungista, niin matka taittuu aikalailla yhtä näppärästi yhdellä vaihdolla kummastakin kaupungista.

On annettava nimenomaan Visaan liittyen teille muille reissaajille yksi erinomaisen hyvä vinkki, jonka äitini on minulle aikanaan opastanut. Kannattaa AINA maksaa lennot Visa-kortilla netistä varatessa eikä esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla suoraan tililtä, sillä Visalla tekemäsi ostokset ovat turvattuja maailmanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi lentoyhtiö menee kohtalokkaasti konkurssiin juuri ennen reissuasi tai tapahtuu jotakin muuta sinusta riippumatonta hässäkkää matkanjärjestäjän toimesta, voit saada rahat takaisin pankkisi kautta. Visa-kortti myös suojaa petoksilta lentoja, hotelleja ja vuokra-autoja varatessasi, sillä mikäli korttisi tietoja käytetään väärin tai kortti katoaa tai varastetaan matkan aikana, rahojen menetys ja kortti korvataan.

Mutta nyt siis odottelen jännityksellä tulevaa reissuani ja mietin lähinnä, että mitäköhän kaikkea hauskaa tekemistä sitä itsekseen keksisi Lissabonissa ja Portossa. Eli nyt on loistava hetki laittaa jakoon matkavinkkejä, jos takataskusta löytyy hyviä suosituksia jompaan kumpaan kaupunkiin. Kiitän lämpimästi jo etukäteen kaikista kivoista suosituksista! Oletteko muuten muut koskaan reissanneet yksin ja miten se poikkesi muiden kanssa matkustamisesta?

Translation: The plan for tomorrow: good bye Helsinki, hello Portugal! :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

19/06/17

Viikon ajatus: seikkailuista

24

Maistuisiko sinulle seikkailu nyt heti,

vai nautimmeko teetä ensin?

– Peter Pan –

Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

17/06/17

Miltä tuntuu hyvien yöunien jälkeen?

5 43

Kevään ja alkukesän duunisuma alkaa vähitellen hellittää ja pikkuhiljaa tuntuu, että se lamauttava väsymyskin alkaa väistyä yöunet kerrallaan. Viime yönä sain taas nukuttua kunnolla pitkät unet ja fiilis on sanoinkuvaamaton – hyvin pitkälti sellainen kuin näissä kuvissa. :D Oikeasti nämä hölmöilykuvat on napattu Barcelonassa muutama viikko sitten ja niissä tiivistyy täydellisesti matkamme henki, joka oli yhtä naurua ja iloa.

Olen kuullut toisinaan, että blogin perusteella minusta saa kamalan hillityn, hallitun ja tylsän mielikuvan ja sitten kasvotusten saattaakin tulla shokkina, miten eläväinen ja nauravainen olen. En ole kirjoittajana mitenkään erityisen hauska ja minulle ominaisempaa on sellainen pohdiskeleva ja asiallinen kirjoitustyyli. Se hömelö ja vauhdikas persoona kuivakkaan asiallisten tekstien taustalla saattaa jäädä täällä vähän pimentoon.

Olen viime aikoina miettinyt paljon blogien ammattimaistumista ja sitä, kuinka esimerkiksi tosi monella bloggaajalla kuvat ovat nykyään ihan ammattilaistasoa ja asukuvatkin muistuttavat enemmän muotilehtien editoriaaleja. Nautin suunnattomasti katsella sitä täydellisyyteen hiottua kuvastoa muiden blogeissa, mutta jotenkin en koe sitä ihan omakseni silti itse.

Jotenkin haluan, että omissa kuvissani näkyy edelleen se bloggaamisen henki, mistä kaikki on saanut alkunsa. Vaikka välillä seassa on ammattilaisten ottamia ja editoimia otoksia, tänne mahtuu edelleen kaikenlaista täydellisyydestä kaukana olevaa kuvasatoa ja heilahtaneita tunnelmakuvia, jos ne sattuvat tuntumaan juuri siihen hetkeen sopivalta. Olen oikeastaan toisinaan ihan kiitollinen olemattomista kuvanmuokkaustaidoistani, koska siihen näpertämiseen ja täydellisyyden tavoitteluun jää helposti koukkuun ja saa tuhraantumaan valtavasti aikaa.

Blogien asukuvat ovat yleensä sellaista pönötystä ja poseerausta, mutta tuolla Barcelonassa ei oikein malttanut olla asiallisesti, kun fiilis oli riehakas ja iloinen. Se näkyy näissä kuvissa ja tuntuu tämän aamupäivän hyvin levänneessä fiiliksessä.

Translation: The feeling after a really good night sleep when you’ve suffered from sleep deprivation for months. 

Photos: Liisa Kivi

Related posts