Related posts

12/05/17

Tarinoita ja haaveita kesästä

4 68

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Marimekko

Veikkaan, että aika monen meistä mietteet ovat jo kesässä, vaikka ikkunasta ulos kurkistellessa näkyykin jotain ihan muuta. Mutta todellisuudessa kesästä haaveilu on melkein yhtä ihanaa kuin kesä itsessään. Kaikki se odotus, energia ja suloiset suunnitelmat sekä menneiden kesien muistot – ne tekevät jo kesän ajatuksiin, vaikka ulkona sataisi räntää.

Jos yritän miettiä parhaita kesämuistojani, ei mieleen tule mitään mahtipontista ja suurta, ei edes mitään kovin erityistä. Parhaiten mieleen palautuvat sellaiset arkisen tavalliset, leppoisat ja huolettomat hetket. Ensimmäsenä aistin ajatuksissani ne tuoksut ja tuntemukset: miltä lämmin kallio tuntuu paljaiden varpaiden alla, miltä tuoksuu kesäsateen jälkeinen asfaltti, miltä maistuu kesän ensimmäinen tötterö tai mansikka tai miltä iho tuoksuu auringossa vietetyn päivän jälkeen.

Usein niistä parhaista ja unohtumattomimmista kesähetkistä ei ole muistona valokuvia. Kuten siitä, kuinka rankka ukkoskuuro repesi kesken kesäillan taivaalta yllättäen kaikki kadulla kulkijat. Ihmiset säntäilivät suojaan rankkasateelta mihin pääsivät ja aika moni luikahti meidän tapaamme julkisivuremontin rakennustelineiden alle suojaan. Totesimme pian, että saisimme todennäköisesti kököttää pressujen alla melkoisen tovin ja koska yhdellä suojaan löytäneellä seurueella sattuivat olemaan Yatzy-nopat mukana, pistimme noppapeliksi. Siellä kului yksi ukkosmyrsky varsin rattoisasti täysin tuntemattomien ihmisten kanssa noppaa heittäen. Kun sade taukosi, kaikki menivät menojaan, mutta vieläkin muistelen tuota spontaania kesähetkeä lämmöllä.

Kuulostaa ehkä oudolta, mutta minusta tuntuu, että kesäisin syntyy aina enemmän muistoja kuin muulloin, juuri noista spontaaneista hetkistä ja kohtaamisista. Ehkä se on Suomen sääoloissa normaalia. Harva antautuu yllättäviin seikkailuihin räntäsateessa tai pakkaskeleillä – silloin nökötetään turvallisesti kotona villasukat jalassa hörppimässä teetä. Kyllä se vain on niin, että kesäisin tulee seikkailtua enemmän.

Kaikkein eniten odotan kesässä sitä, että saan jättää sukat kotiin, kirmata kesäisiä katuja nilkat ja sääret paljaina, herätä lintujen lauluun ja kävellä kotiin illan riennoista valoisassa kesäyössä. Viime kesänä yöllinen kotimatka tuntui niin maagiselta, kun korvanapeissa soi täydellinen biisi, että kiersin yhden ylimääräisen korttelin, kun en vain ihan vielä malttanut mennä kotiin.

Kesä on paitsi seikkailujen, myös juhlien aikaa. Moni erityinen juhlahetki liittyy nimenomaan kesään: on häitä, valmistujaisia, kesäisiä puutarhajuhlia ja rentoja kesärientoja. Ja jos erityistä syytä juhlaan ei ole, aurinkoisena kesäpäivänä sellainen on helppo keksiä.

Tänä kesänä minulla ei ole tiedossa häitä taikka valmistujaisia, mutta en aio sen estää minua pukeutumasta ihaniin kesämekkoihin. Kuten sanottua, aina voi vaikka itse keksiä hyvän syyn juhlaan, jos kukaan muu ei sellaista tarjoa. Tänä kesänä odotan erityisesti sitä, että saan pukea jalkaani uudet sandaalit ja vetää ylle tuon ihanan, pitkän, tuulessa lepattavan Juliaana-mekon, joka näkyy postauksen ensimmäisessä kuvassa. Jotenkin noissa pitkissä helmoissa on sellaista vapauden tuntua. Onneksi tuota mekkoa varten ei tarvita edes juhlaa, vaan sen voi vetäistä ylleen ihan arkisessakin hetkessä. Kivoimpia vaatteita ovat juuri sellaiset, jotka vähän asusteita, meikkiä ja kampausta vaihtamalla muuntautuvat niin arkeen kuin juhlaankin.

Virittäydyin kesätunnelmiin jo vähän ennakkoon, kun tutustuin Marimekko-yhteistyön tiimoilta tämän kevään herkulliseen mallistoon. Kesän ykköskuosi on ehdottomasti tuo Maija Isolan 60-luvulta peräisin oleva arkistokuosi Simbad, jonka tummaa vihreää ja puuterisävyä yhdistelevä värimaailma on kuin unelmien väripaletista. Simbad-kuosia nähdään myös monessa muussa kesävaatteessa kuten hauskassa Sylvia-taskuhameessa ja Sohvi-paidassa.

Toinen Marimekko-lempparini kesämallistosta on punasinivalkoinen Juhanala-kukkakuosi, josta minulla onkin jo se ihastuttava Isla-takki. Nyt kokeilin tuota hurmaavaa Sirkku-viittamekkoa, joka kyllä sopisi täydellisesti mihin tahansa kesän fiinimpiin juhliin. Olisi hauska kuulla, mikä tyyleistä on teidän suosikkinne?

Ja hei, muistattehan, että ensi viikolla on taas aika juhlistaa Marimekon perinteisiä kesänäytöksiä Helsingin Espalla. Perjantain 19.5.2017 näytös on kaikille avoin tapahtuma, jossa esitellään kesän tyylejä ja fiilistellään alkavaa kesää hyvän musiikin ja rennon tunnelman merkeissä. Jo 26. kertaa järjestettävän näytöksen alkamisajat ovat klo 11.30, 12.30, 16.00 ja 17.30. Merkatkaahan kalentereihinne jo nyt! Ja toivotaan sormet ristissä kaunista kevätsäätä. :)

Photos: Vesa Silver

Related posts

11/05/17

¡Hola Madrid!

3 36

Huh, mikä viikko. Olen sinkoillut tällä viikolla sinne, tänne ja tuonne, mutta sain kuin sainkin kaikki tulenpalavat asiat hoidettua ennen tänne lentokentälle saapumista. Viimeisiä asioita tosin hoidettiin puhelimitse vielä 5 minuuttia ennen terminaaliin kurvaamista. Nyt kuitenkin saan luvan kanssa hengähtää hetken, sillä kohta on edessä 4,5 tuntia lentokoneessa istumista. Suuntaan työreissulle Madridiin ja olen kohteesta erityisen innoissani, sillä Madrid on ollut yksi niistä kaupungeista, joissa olen halunnut vierailla.

Reissu menee pääosin valmiin ohjelman parissa, mutta ilmeisesti tiedossa on myös joitakin vapaita hetkiä eli laittakaahan Madridin tietäjät vinkkinne jakoon, mikäli jotain kivaa on mielessä! :) Sellaiset pikareissaajan nopeat tärpit ovat erityisesti tervetulleita, koska vapaata aikaa on rajatusti, mutta olisi silti kiva ehtiä vähän seikkailla kaupungissa itsekseenkin. Kiitos jo etukäteen!

Translation: Bye Helsinki, hello Madrid!

Related posts

11/05/17

Thursday tunes

32 lyves

Viime aikoina jokainen aamuni on alkanut samalla tavoin: siristelemällä silmiäni olohuoneen ikkunasta tulvivan aamuauringon säteissä ja hetken vielä peiton alla viivyteltyäni pyöräyttämällä tämän kappaleen soimaan. Vaikka Lyvesin alkuvuonna julkaistun Darkest Hour -kappaleen tunnelma on melankolinen, siinä on sellaista voimabiisin tuntua. Ihastuin kappaleeseen reilu kuukausi sitten heti ensikuulemalta ja sittemmin se on soinut joka päivä. Jos tätä pitäisi jotenkin kuvailla, niin vähän kuin Adelen mahtipontisuus yhdistettäisiin Jessie Waren soundimaailmaan – upeaa!

Translation: My power song every morning – Darkest Hour by Lyves. It sounds a little bit like the power tunes by Adele combined to the sounds of Jessie Ware. How could that possibly be anything but great! 

Related posts