22/12/17

Erilaisia joulumietteitä ja pieni joulutauko

32 213

Joulu on ihanaa rauhoittumisen aikaa ja hetkeksi elämä täyttyy juhlatunnelmasta, hyvästä ruoasta ja rauhallisesta yhdessäolosta. Samanaikaisesti joulu ja talven juhlapyhät voivat olla monelle yksi vuoden raskaimmista ajanjaksoista. Kaiken sen jouluhehkutuksen keskellä moni murhe ja elämän nurjempi puoli korostuu jotenkin entisestään, kun tässä nimenomaisessa sesongissa kaiken tulisi olla niin maagisen ihanaa.

Monen mielessä joulutunnelmaa varjostaa suru, yksinäisyys, sairaus tai muu murhe. Ja joulu tulee, vaikka elämässä olisi meneillään mitä. Ystäväni jättää tänä jouluna hyvästejä syöpäsairaalle läheiselleen, toinen ystäväni viettää joulua avioeroprosessin keskellä ja kolmas kamppailee myös joulunpyhinä masennuksen alhossa. Joku puolestaan viettää joulua yksin, koska perhettä ei ole tai läheiset eivät syystä tai toisesta ole enää läheisiä. Myötätuntoni on kaikkien heidän puolella, joille joulu ei ole sitä vuoden helpointa aikaa.

Vaikka mitään suurempaa murhetta ei olisikaan meneillään, joulu voi silti tuoda tullessaan surumielisiä ja yksinäisiä tuntemuksia. Moni pienikin murhe voi tuntua suuremmalta, kun kontrasti siihen ympäröivään joulutunnelmointiin on niin valtava.

Niin paljon kuin rakastankin perhettäni ja minusta on ihanaa viettää heidän kanssaan aikaa niin jouluna kuin muulloinkin, tunnen herkästi pyhien aikaan sellaista vähän selittämätöntä alakuloa ja yksinäisyyttä. Ehkä tuo tunne liittyy osittain  tähän omaan elämäntilanteeseen ja siihen, että edessä on jälleen yksi joulu sinkkuna perheellisten ja onnellisesti pariutuneiden keskellä. Olen luonnollisesti suunnattoman onnellinen läheisteni puolesta, että heidät on saavuttanut tällainen onni, mutta jotenkin se jouluna aina omissa ajatuksissa korostuu, että kaikilla muilla on rinnallaan se joku erityinen ihminen, jonka kanssa nämä juhlapyhät saa jakaa.

Jostain syystä joulut eivät koskaan rakkausrintamalla ole olleet minun elämässäni sitä onnellisinta aikaa, vaan aika usein juuri tähän aikaan vuodesta olen yleensä ollut yksin tai jollain tapaa vaikeassa suhdetilanteessa. Tänä vuonna edessäni on nyt kolmas joulu sinkkuna ja vaikka viihdyn erinomaisen hyvin myös itsekseni (ja ehdottomasti paremmin itsekseni kuin väärän kumppanin kanssa), jouluna tuo rakkauden ja kumppanuuden kaipuu nostaa aina päätään jotenkin erityisellä tavalla.

Tuntuu vähän hölmöltä ja jotenkin kiittämättömältäkin tuntea tällaisia tuntemuksia, kun ympärillä on kuitenkin rakas perhe ja kaikki elämässäni on oikein hyvin. Siitä huolimatta tiedän, että moni muu käy joulun aikaan läpi samankaltaisia tuntemuksia. Siinä vanhempien ja sisarusten sekä heidän perheidensä keskellä joulukuplassa tulee helposti tunne, että on kamalan yksin. Niinpä halusin ihan vain vertaistuen nimissä puhua rehellisesti näistäkin mietteistä ääneen, jotta kenenkään ei tarvitsisi tuntea olevansa yksin tällaisten ajatusten kanssa. Toivon, että ehkä jonakin vuonna myös minä saan viettää joulua rakastuneena ja onnellisena se joku erityinen oma ihminen rinnallani. Ja sinä myös.

Päätin itsekseni, että olen tosiaan ansainnut pienen joulutauon ja olen sen tarpeessa, joten blogi hiljenee nyt muutamaksi päiväksi joulunviettoon ja meikäläinen sallii itselleen lepohetken töiden ja somehommien parista. Vielä tänään riittää kotitoimistolla ahkeroitavaa ja katsotaan, maltanko pysytellä poissa blogin ääreltä koko joulunpyhät, mutta suunnitelmissa olisi. Instagram ja Snapchat päivittyvät mahdollisesti myös joulun aikaan, mutta blogi rauhoittuu muutamaksi päiväksi joululomalle.

Niinpä toivottelenkin teille kaikille jo nyt rauhallista, armollista ja rentouttavaa joulun aikaa. Muistakaa levätä, syödä hyvin ja olla stressaamatta joulusta liikaa. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , ,

Categorised in: Elämä

32 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Rosaru

    Tämä oli tosi hyvä postaus, kiitos Jenni! Mun mielestä tämä on juuri sitä ei-kädenlämpöistä ja kiillotettua, hyvällä tavalla.

    Oot huippu, hyvää ja rauhallista joulua!

  • Pullariina

    Minä taas olen hyvinkin onnellisessa parisuhteessa mutta välimatkojen takia joudumme tänä vuonna priorisoimaan joulun viettämisen kumppanini perheen kanssa. Vaikka meille on järjestetty kaikkea ihanaa ohjelmaa, väänsin eilen jo itkua kun en ole oman perheeni kanssa. Tiedän, että tämä on maailman pienin ongelma ja näen perheeni heti joulun jälkeen mutta silti olo on yksinäinen ja sisarusten ikävä on kova.

  • Meri

    Hienosti muotoilit omat ajatukseni sanoiksi postauksessasi. Tänä vuonna joulu ahdistaa erityisen paljon, koska vietän sen yksin. Tai en ihan yksin sillä vietän sen töissä. Tästä syystä en pääse perheeni luo toiselle paikkakunnalle. Oma rakkaani asuu toisessa maassa ja olemme kaukosuhteessa. Myöskään hän ei pääse luokseni koska on myös töissä. Ihanaa joulua Jenni <3

  • Tsupe

    Tää oli jotenkin hyvänmielen postaus, aiheesta huolimatta. Rentouttavaa joulunaikaa sullekin!

  • Maria

    Kauniisti kirjoitettu ajankohtaisesta asiasta <3 Hyvää joulua!

  • Elmo

    Mikään ei ole surullisempaa, kuin viettää joulua yksinäisenä. Muilla on kiire viettämään aikaa perheidensä luokse. Opiskeluaikoina tunsin jääneeni aivan yksin. Olin ollut aattona perheeni luona ja välipäivät sitten istuin kotona syömässä näkkileipää. Se pohjaton alakuloisuuden tunne! Kaksi viimeisintä joulua olen viettänyt sairaalassa! Sekin on avannut silmiä. Yksin joulua viettävälle suosittelen joulukirkkoa ja yökävelyä hautausmaalla, siellä on niin kaunista.

  • lllllll

    Olen tosi ilonen, että kirjoitit tästä. Jo Muusan Eevan jutun luettuani, olisin niin toivonut kommentointimahdollisuuttaa ja sitä, että olisin voinut terapoida itseäni lukemalla toisten kommentteja :). Olen viettänyt ennen joulua ison perheeni/sukuni parissa ja sittemmin kahdestaan mieheni kanssa. Useammastakin syystä tämä joulun vieton muutos on tapahtunut, mm. koska emme asu samalla paikkakunnalla. Ja juuri tänään aikasemmin iski hetkeksi se tunne, se alakulo ja ikävä kaikkien läheistem luo…Myös oman joulun tekeminen ja vietto on vaatinut harjoittelua; miten yksinkertaista kaikki oli lapsena ja vielä aikuisenakin kun meni äidille ja kaikki oli valmista…Jostain syystä jouluun on liittynyt paineita ja odotuksia, joiden vuoksi on ollut vaikea kuunnella itseä ja löytää oma tapa tehdä ja olen välillä ollut aika solmussa itseni kanssa ja sitten vielä parisuhde, miten kommunikoida ajatuksistaan ja tarpeistaan ja kestä se kun toisellakin nousee niitä odotuksia…Mutta todettakoon, että vuosi vuodelta on opittu ja asiat on asettuneet ja helpottuneet. Ja helpottaa kuulla muiden tuntemuksista <3

  • Lauraa

    Todella koskettava postaus, joka jää varmasti mieleen pyörimään pidemmäksikin aikaa. Kiva kun tuot erilaisen näkökulman esiin. Minulla juuri päättyi parisuhde tässä ennen joulua ja vaikka saankin viettää joulun perheeni kanssa, tuntuu fiilis silti hieman yksinäiseltä.

  • Mirka

    Ihanaa, että kirjoitit tästä. Teksti olisi voinut olla lähes suoraan itse kirjoittamani. Olen myös kiitollinen siitä, että minulla on paikkoja, jossa jouluna käydä, mutta jotenkin aina sisimmässäni on jouluisin suru siitä, että olen se, joka on yksin muiden ”parillisten ja lapsellisten” joukossa. Se, jolla ei ole sitä erityistä ihmistä, jonka kanssa juhlaa viettää ja joka palaa yksin kotiin perheellisten keskeltä. Aattona, kun ajelen vieraisilla ja odotettuna jouluvieraana (mikä on tietysti onni, eikä todellakaan mikään itsestäänselvyys), kuuntelen radiosta joululauluja, laulan mukana ja useimmiten alan siinä vaiheessa itkeä…). Ja mietin ja toivon, että kenties ensi vuonna ”voisi jo olla toisin”.
    Kaipuu juhlan jakamiseen oman rakkaan kanssa jotenkin korostuu juuri jouluisin.
    Toivotan leppoisaa joulun aikaa ja omia pieniä ilon hetkiä Sinulle ja kaikille lukijoille!

  • Tiina

    Mulla tuore ero takana ja haluaisin välttyä tältä joululta kokonaan. Vaikka saan olla perheeni kanssa, kaikilla muilla perheenjäsenilläni on joku toinen, joku heidän. Mullakin vielä vähän aikaa sitten oli toinen mäja vaikka fiilikset oliskin muuten ihan ok, joulu muuttaa ne yksinäisiksi ja ikäviksi.

  • Elsa

    Kiitos tästä kirjoituksesta! Se voisi olla itse kirjoittamani ja samaistun täysin. Monena jouluna olen miettinyt, kuinka vuosi on kulunut ja taas kerran olen lapsuuden kodissa viettämässä joulua yksin, enkä tänäkään vuonna kokenut sitä onnea, että löytäisin sen jonkun. Vaikka perhe on ympärillä, tunnen syvää yksinäisyyttä ja kaipaan sitä erityistä omaa ihmistä. Ensin yksinäisyys muiden keskellä, josta palaa omaan tyhjään kotiin vielä enemmän yksin, on rankkaa. Mutta pieni optimisti minussa vielä toivoo, että ehkä jo ensi vuonna tapahtuu jotain ja asiat muuttuvat, minulla ja sinulla. Valoisaa joulua!

  • Todella hyvä kirjoitus taas kerran. Olet niitä harvoja bloggaajia, joilla todella on sanomaa blogijutuissa. Ja kuvatkin ovat laadukkaita. Olin itse kahdeksan vuotta sinkkuna juuri silloin kun kaikki tuntuivat menevän naimisiin ja perustavan perheitä. Itse en vaan onnistunut parisuhdeasioissa. Aina ne menivät mönkään. Olin välillä tosi surullinen ja yksinäinen, jopa vähän masentunut, vaikka oli lapsuudenperhe ja ystäviä. Joulut olivat pahimpia. Sitten yksi päivä näin kahvilassa miehen, jolle sitten laitoin viestin. Tiesin heti, että hän se on. Kyllä se oikea löytyy. Sen halusin sanoa. Hyvää joulua.

  • Satu

    Sanoitat taas niin hyvin varmasti monien (vähän ristiriitaisiakin) tunteita.. Itsekin toisaalta tiedostan sen, että olen äärettömän onnekas, kun minulla on perhe ja sukua, joiden kanssa viettää yhdessä joulua. Ja ihana kämppis, jonka joulufiilistely ei voi olla tarttumatta. Toisaalta ei voi välttyä huonommuudentunteelta sen suhteen, että taas on mennyt vuosi aivan “riman ali” eikä uskoa ole pahemmin karttunut, että voisin joku päivä löytää itseni oikeasta suhteesta :D Ei ne hankalat fiilikset katoa sillä, jos ne kieltää tai jos niistäkin potee syyllisyyttä..

    Rauhallista joulua ihana Jenni ja kaikki muutkin <3

  • Pin

    Ymmärrän mitä tarkoitat. Itsellä meni monta joulua samoissa merkeissä, ja kevät oli pahin: lempivuodenaika jota ei ollut jakaa sen rakkaimman kanssa. Nyt elämäntilanne on toisenlainen, asiat vaan jotenkin järjestyi. Harvalla, eikä meilläkään, se kuitenkaan täydellistä on, vaikka ulkopuoliselle saattaa siltä näyttää. Olen kuitenkin ihan varma, että joku joulu saat miettiä, että nyt joulu on minun näköiseni, ja se voi olla sellainenkin, jota et osannut kuvitella. Kotoisuus, lämpö ja tuttuus voi löytyä yllättävistä paikoista. Ihanaa, omaa joulunaikaa.

  • Minna

    Ihanaa, että kirjoitat blogissa aidosti vaikeistakin asioista. Ei ole helppoa myöntää tuntevansa itsensä yksinäiseksi, kun “pitäisi” jaksaa olla jatkuvasti positiivinen ja onnellinen. Lukuisten onnellisten asioiden seassa elämään kuitenkin kuuluu aina myös vaikeat tunteet ja minusta on aina niin raikasta ja lohduttavaa, kun joku sanoo niitä asioita ääneen. Itselläni menehtyi juuri läheinen ja joulua varjostaa haikeus. Toivon sinulle ihanaa joulua sekä voimia ja lohtua, kun alakuloisuus iskee <3

  • Päivi

    Kiitos samoin Jenni, hyvää joulua! Samoissa ajatuksissa vietän omaakin joulua, tosi osuva teksti siis. Harvemmin se oma sinkkuus jotenkin niin selkeästi tuntuu tältä; että huomaa miten paljon sitä omaa erityistä tyyppiä kaipaa. Mutta tuolla ne jossain on ;) Ps. ihanasti sisustettu ikkunalauta!!!

  • Minny

    Kiitos. Täällä joku toinen, joka jakaa nämä ajatuksesi.

  • emziki

    Jenni, vaikutat snäpissäkin niin ihanalta ja aidolta sekä omaat kyllä kirjoittamisen taidon. Tämä oli varmasti monille “huojentava” teksti, kuten minullekin. Jouluhali sinulle<3 ps.paljasta snäpissä mitä mummokaveri antoi lahjaksi! :-D

  • Jenna

    Täytyy sanoa, että Ei se kumppani tuo onnea. Voin sanoa, Vaikka olen yksin niin olen silti onnellinen.

  • sanni

    Voi Jenni, tämä kirjoitus osui niin täysillä! Katsoin jo snäppitarinaasi aiheesta “I feel you” – meiningillä. Itselläni on edessä myös sinkkujoulu, taas kerran, yhtään parisuhdejoulua ei ole vielä takana. Olen jo aikaa sitten sisäistänyt “minun onneni ei saa olla kenestäkään muusta tai kenenkään muun puutteesta kiinni”, mutta eihän se asenne sitä yksinäisyyden tunnetta, haikeutta ja läheisyydenkaipuuta poista, valitettavasti. Tämä joulun alusaika herätti itsessäni suoranaista toiveikkuutta rakkausrintamalla hyvän jutun ollessa aluillaan mutta pari viikkoa sitten sain taas maistaa pettymystä ja nyt masentaa entisestään. Olen jouluihminen ja joulu on ihanaa aikaa, mutta kyllä sisimpään sattuu olla vuodesta toiseen se perheen sinkku, muiden sisarusten tuodessa mukanaan aina ne samat puolisot. Olla se jolla ei ole paria kun pelataan perheen kesken trivial pursuitia tai se joka palaa joulunvietosta yksin tyhjään kotiin.

    Blogisi on ihana ja inspiroiva ja saanut minut myötäelämään monia juttuja, yksinäisyys ja masennus ivat itsellenikin tuttuja kokemuksia. Vaikutat kuitenkin mielestänk aivan superhyvältä ja elämäniloiselta tyypiltä ja en voi kuin koko sydämestäni toivoa että vielä tulee vastaan se toinen superhyvä tyyppi, (meistä kummallekin) joka osaa arvostaa sinua ja tehdä susta entistäkin onnellisemman. Rentouttavaa joulunaikaa :)

  • Katih

    Olipa hieno kirjoitus. Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää sinulle!

  • Noora

    Tämä oli tärkeä kirjoitus <3

  • Johannam

    Aivan kuin oisit kirjoittanut myös mun ajatukset tähän postaukseen. Kiitos ❤️ Ihanaa ja rauhallista joulua! ☺️

  • Hilla

    Kiitos kun kirjoitit tästä. Minulla tilanne on vähän “nurinpäin” kuin sinulla. On kyllä puoliso ja lapsikin, mutta lapsuudenperhettä ei enää. Rakas äitini on kuollut ja isä alkoholisti. Sisaruksia ei ole. Olen tosi kateellinen niille, jotka saa mennä lapsuudenkotiinsa joulua viettämään. Voit löytää vielä sen tärkeän, minä en koskaan saa lapsuuden perhettä takaisin. :-( miehestä ja lapsesta saan joulun ilon, iloitkaamme siis siitä mitä meillä on! Kaunista joulua sinulle!

  • Len

    Kiitos tästä tekstistä Jenni! <3

  • Mmiia

    Minulle joulu oli monta vuotta vaikeaa vanhempieni avioeron takia. Jouluperinteet menivät uusiksi ja tuntui pahalta “valita” kumman luona on. Tänä vuonna olen viettänyt paljon aikaa joulumielisen ystäväni kanasa ja olen saanut jotenkin ajatukseni kasaan että joulu on nyt erilainen, niin juhlapyhät eivät ahdista niinkään enää.
    Kaunista joulua! :)

  • Jase

    Kiitos tästä teksistä! Olen itse aivan samoilla linjoilla sun kanssa ja on tuntunut jotenkin erityisen pahalta lukea muiden bloggaajien joulupostauksia, jotka pursuavat onnellisuutta ja joulun ihanuutta. Kiitos kun olet niin rehellinen, tämä oli eka kerta kun luen sun blogia ja aion aivan varmasti jäädä seuraamaan. :)

  • Onerva

    Kiitos avoimesta, rohkeasta ja rehellisestä postauksestasi.

  • Iris

    Kiitos. Kun on yksin etenkin tällaisena aikana, sitä niin helposti unohtaa, että on siellä muutama muukin yksin samojen tunteiden kanssa. Siihen omaan kuplaan katoaa niin helposti. Kiitos siis vertaistuesta. Se helpotti oloa juuri nyt valtavasti.

  • Helena

    Kaunis kiitos Jenni tästä koskettavasta ja hienosta kirjoituksesta! ❤ Tähän pystyin hyvin samaistumaan. Vaikka sainkin viettää mukavan joulun perheeni seurassa, niin palatessani tänään kotiin, yksin, tunsin taas pienen pistoksen sisälläni siitä, että minua odottaisi tyhjä koti ilman seuraa ja kumppania, jonka kanssa olisin voinut tämänkin joulun jakaa. Tykkään kyllä muuten asua itsekseni ja viihdyn omissa oloissa, mutta nämä juhlapyhät nostavat herkemmin tunteeni pintaan ja muistuttavat sinkkuudesta ja yksin olosta. Mukavaa kun tämän keskustelun myötä on saanut vertaistukea ja tietää ettei ole yksin tämän asian kanssa.

    Olen seurannut blogiasi jo hyvän tovin ja pidän paljon blogisi tyylistä ja monipuolisista kirjoituksista, uskallat tarttua vaikeisiinkin aiheisiin. Olen saanut useista teksteistä vertaistukea. En ole vain kommentoinut aikaisemmin, mutta tämä teksti kolahti ja päätin jättää kommentin myötä kiitokset hyvästä postauksesta ja kiitos kun kirjoitat! :)

  • kiitos

    Kiitos tästä kirjoituksesta. Puit tunteeni aivan täydellisesti sanoiksi. Mieli on ollut kovin alakuloinen koko joulun ympäröivästä, rakastavasta perheestä huolimatta. Tottahan toki sitä toivoisi rakkautta itsekin ikisinkkuna.

  • Marika

    Kiitos Jenni tästä!

Related posts