3/12/17

Vähän liiankin itsestäänselvä suomalainen design-klassikko

16 40

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Hackman

Veikkaan, että suurin osa meistä pitää suomalaista designia suuressa arvossa – suomalaisen suunnittelun aarteet, ikisuosikit ja klassikot sekä uudemmatkin design-helmet saavat usein tuntemaan pienen ylpeän nipistyksen rinnassa, kun jossakin maailmalla kansainvälisessä ympäristössä näkee Iittalan juomalasin, Fiskarsin oranssikahvaiset sakset, Aalto-vaasin, Marimekko-kuosia tai pallotuolin.

Harvoin sitä tulee silti ajatelleeksi makaronilaatikkoa haarukoidessaan, että tässä sitä popsitaan pöperöä välineillä, jotka ovat suomalaisen muotoilun aatelia. Arkisia käyttöesineitä alkaa helposti pitää ikään kuin itsestäänselvyyksinä – kun jotakin tavaraa käyttää jokaikinen päivä, saattaa unohtua, millaisia suomalaisen designin helmiä monet jokapäiväiset tavaramme ja välineemme ovat.

Kotimaisen Hackmanin Savonia-aterinsarja on yksi näistä niin laajalle levittäytyneistä Suomi-designin klassikoista, että se ei välttämättä arkisuudessaan saa osakseen sellaista arvostusta kuin ansaitsisi. Olen itse kasvanut Savonia-haarukoita, -veitsiä ja -lusikoita käytellen niin, että lapsena varmaan kuvittelin, ettei muunlaisia aterimia maailmassa olekaan. Vaikka sitä ei täällä Suomessa välttämättä edes tiedetä, niin toden totta, Savonia on tosiaan yksi koko maailman myydyimmistä aterinsarjoista. Ei siis ihme, jos lapsena saattoi erehtyä luulemaan, että aterimia ei ole olemassakaan kuin yhdenlaisia.

Mutta nyt kun tietää, että suomalainen Savonia todella on kotimaan lisäksi myös maailmanlaajuisesti valtava menestys, siitä sopiikin suomalaisena olla vähän ylpeä. Oli minullekin pieni herättelyn paikka, kun ryhdyin oikeasti ajatuksella miettimään noita niin tuttuja haarukoita, veitsiä ja lusikoita, sillä tajusin niiden olevan niin itsestäänselvä osa suomalaisen kodin perusvarustusta, että koko sarjasta on tullut ikään kuin näkymätön. Sen design-arvolle on tullut vähän sokeaksi ja onpa sitä saattanut toisinaan pitää vähän tylsänäkin vaihtoehtona. Mutta tosiasia on, että harvan ruokailuvälinesarjan muotoilu sopii kämmeneen yhtä miellyttävästi.

Designista puhuttaessa mietitään usein tavaroiden ulkonäköä ja visuaalista muotoilua, mutta loppujen lopuksihan hyvä design on ennenkaikkea käyttäjäystävällistä, toimivaa ja helppokäyttöistä. Sillä mitä tekee esineellä, joka on huono käyttää, vaikka se olisi miten upean näköinen? Jos puolestaan käytettävyydeltään toimivaan pakettiin onnistutaan vielä yhdistämään visuaalisesti kaunis, kiinnostava ja uudenlainen muotoilu, ollaan todellisen menestystarinan äärellä.

Vaikka monen suomalaisen design-klassikon suunnittelijat ovat juhlittuja ja tunnettuja nimiä, vuonna 1967 Savonia-sarjan Hackmanille suunnitellut saksalainen Adolf Babel on jäänyt nimenä tuntemattomaksi nykysukupolville. Siitä huolimatta hänen suunnittelemansa aterimet ovat pohjoismaisen suunnittelun suunnannäyttäjiä ja täydellinen osoitus siitä, kuinka hyvä suunnittelu kestää aikaa. Savonia viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa ja on aika mieletön saavutus, että se on säilyttänyt asemansa ylivoimaisena yleisön suosikkina muotoilun trendien ja tuulten ailahdellessa vuosikymmenten saatossa. Design on niin ajatonta, että sarja olisi yhtä hyvin voitu suunnitella tänään.

Myönnän, että kun muutin pois kotoa ja piti ryhtyä valitsemaan astioita ja aterimia niin tähyilin ehkä vähän tarpeettomankin etäälle. Savonia tuntui niin jokapäiväiseltä ja tylsältä, koska olin aterioinut niillä samaisilla aterimilla koko elämäni. Niinpä yritin vähän kuin väkisin keksiä jotakin muuta… Tässä asiassa kuitenkin kävi klassisesti, sillä vaikka alkuun halusinkin jotain muuta, niin nyt kolmekymppisenä astiakaapistani löytyvät ne samat Teemat ja Savoniat kuin niin monesta muustakin suomalaiskodista. Routa niin sanotusti ajoi porsaan kotiin ja toimivia klassikoita osaa nykyään arvostaa. Mutta vasta maailmalla vähän reissanneena ja arkiesineiden designiin huomiota kiinnittäneenä ymmärrän olla pitämättä arjen luottoapureita itsestäänselvyyksinä.

Vaikka Savonian suosikkiasemaa lienee mahdotonta syrjäyttää, on Hackmanilla runsaasti muitakin aterinsarjoja kuten perinteikäs Carelia ja ihan hiljattain lanseerattu Linnea. Lisäksi Savonia täydentyi pari vuotta sitten uudella Savonia XL -linjalla, jonka muotoilu on tuttu, mutta koko hieman entistä reilumpi. Ja näin joulun alla vinkattakoon, että klassikkoaterimet eivät koskaan ole huono lahjaidea ja jo olemassaolevaakin sarjaa voi täydentää uusilla osilla. Samaten eri sarjoja voi myös hyvin yhdistellä keskenään – varsinkin minimalistiset salaattiottimet, kakkulapiot ja muut sellaiset välineet spivat usein tyylillisesti moneen muuhunkin aterinsarjaan.

Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka monen teistä kotoa tai lapsuudenkodista löytyy Savonia-aterimia? Uskallan veikata, että aika monen. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

 

Tags: , , , , ,

Categorised in: Koti

16 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Pertti

    Tuo Savonia-aterimia sarja, tai tosiaan olla sellainen tuote, joka seuraa montaa suomalaista kehdosta hautaan.

    • Uskon myös näin. :) Ehkä siitä syystä sen arvoa designina on välillä vaikea muistaa, vaikka oikeastaan juuri se nostaakin sen entistä suurempaan arvoon.

  • Hieno kirjoitus! Meillä on Hackmanin Elegia -aterimet arkikäytössä. Lapsuuskodissani oli Hackmanin Lion-aterimet. Elegia-aterimet sain aikoinaan kummeiltani syntymäpäivälahjoina (aina 2kpl/vuosi). Muistan nuorena kun ihmettelin asiaa, koska aterimet eivät olleet teinin mieleen. Vasta kun muutin pois kotoa, niin aloin niitä arvostamaan <3 Ja nyt en voisi elää päivääkään ilman niitä! Olen samaa mieltä, oikeanlainen design on ajaton, käytännöllinen ja kaunis!

    xxx
    E
    http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/

  • lusene

    Noillahan minäkin olen syönyt koko ikäni. Lapsuudenkodissa käytettiin noita ja sain sitten ylioppilaslahjaksi saman setin omaan kotiin. Harvoin tosiaan tulee ajatelleeksikaan, mutta kyllähän ne ovat todella käyttäjäystävälliset ja kauniitkin vielä lisäksi. Usein aterimet ovat hieman turhan painavia, liian isoja tai kömpelöitä kädessä tai lusikka on liian syvä tms. Savoniat ovat täydelliset.

    • Veikkaan, että aika moni meistä on syönyt Savonia-aterimilla koko elämänsä ilman, että koskaan tulee varsinaisesti kiinnittäneeksi niihin huomiota juuri designin näkökulmasta tai antamatta sille erityistä arvoa. Mutta Savonia tosiaankin on aika huikaisevaa suomalaista designia. :)

  • Paula

    Lapsuudenkodissani taitaa olla Savoniaa myös, vaikkei aterimiin tosiaan ole juuri tullut kiinnitettyä huomiota! Ihan viime aikoina olen ihastunut Kaj Franckin 50-luvulla suunnittelemaan Scandia-sarjaan ja olen alkanut pikku hiljaa keräillä sitä käytettynä. Aterimet kun eivät suuremmin käytössä kulu, ja vanhat on vielä tehty aikoinaan Suomessa.

  • Kaisa

    Voi kyllä! Löytyy niin omasta lapsuuden kodista kuin anoppilasta ja omastakin laatikosta. Meillä on käytössä myös Careliaa sulassa sovussa Savonian kanssa :)

  • Iidis

    Meillä on Lion-aterimet ja vanhempieni ja isovanhempieni luona Careliaa. Koulussa oli Savoniat.

  • Hanna

    Savoniat oli lapsuudenkodissa, ja sittemmin sain lahjaksi oman setin. Lapsena en edes ajatellut että ne olisivat mitään designia, ja kun sain aikoinaan oman setin koin aluksi että ne olivat hieman tylsähköt. Olen tosin aina pitänyt niiden koosta, muodosta ja siitä että ne ovat kevyet ja sirot. Jotkut aterimet kun ovat todella kömpelöitä.

    Nykyään pidän näiden käytännöllisten ominaisuuksien lisäksi myös ulkonäöstä. Niin yksinkertaiset ja kauniit, sopivat omaan makuuni täydellisesti. Joskus sitä tosiaan oppii arvostamaan tällaisia asioita hieman viiveellä :)

    • Luulen, että aika moni on pitänyt Savoniaa vähän tylsänä vaihtoehtoja juuri siksi, että se on levittäytynyt niin laajalle. Mutta toisaalta, eihän se suosiokaan tyhjästä tule. :)

  • Sara

    Kyllä löytyy Savoniaa. Äitini osti sitä minulle lähtiessäni opiskelemaan – samaten kuin Arabian Arctica-sarjaa. Kumpaankaan en ole kyllästynyt reilun 20 vuoden aikana ja olen täydentänyt sarjoja aina tarpeen mukaan,

Related posts