25/10/17

Keskustelua trendeistä, vaatebisneksen haasteista ja vastuullisuudesta

6 56

Kaupallinen yhteistyö: Stockmann

”Mistä ammennat inspiraatiosi? Mitä haluat kertoa suunnittelemillasi vaatteilla?” Näihin kysymyksiin saavat muotisuunnittelijat vastata kyllästymiseen asti, joten kun minulle tarjoutui mahdollisuus päästä haastattelemaan erästä valtavan tuotteliasta suomalaissuunnittelijaa, halusin kysellä häneltä jotakin ihan muuta. Jos siis haluat ihan oikeasti päästä sukeltamaan suunnittelijan sielunmaisemaan ja saada poikkeuksellisen avoimen, aidon ja rehellisen kurkistuksen suunnittelutyön arkeen, suosittelen lukemaan tämän jutun.

Laura Kupari-Guisen nimi ei välttämättä ole suurille yleisöille tuttu, mutta aika monen suomalaisen vaatekaapista löytyy hänen suunnittelemiaan asusteita. Hän nimittäin on nainen Stockmannin oman A+more-asustemalliston takana. Juttelimme Lauran kanssa trendeistä ja niiden ennustamisesta, vaateteollisuuden haasteista, ekologisen suunnittelun avainasioista sekä monista muista kiinnostavista teemoista. Varaa lukuhetken ratoksi vaikka teekupillinen, sillä tässä jutussa mennään paljon pintaa syvemmälle ja puhutaan muodin lisäksi paljon muustakin.

MILLAISIA HARHAKUVITELMIA IHMISILLÄ ON SUUNNITTELIJAN TYÖSTÄ?

♥ Monelle tulee yllätyksenä, mitä tämä työ on syvimmillään. Aika usein suunnittelijan työstä puhuttaessa käsitellään enemmän vaatteiden värejä ja sitä, mikä lahkeenmalli kulloinkin on pinnalla, mutta minä katselen suunnittelijan työtä paljon laajemmasta perspektiivistä.

Värien ja mallien kaltaisia muuttuvia trendejä tietenkin seurataan, mutta itselleni on opiskeluajoista lähtien ollut kiinnostavampaa yrittää ymmärtää sitä suurempaa muutosta ja kehitystä, mitä jatkuvasti tapahtuu koko maailmassa: kaikkia niitä poliittisia, sosiaalisia, teknologisia ja ympäristöön liittyviä asioita, jotka vaikuttavat myös vaatebisnekseen, vaikkakin hieman hitaammalla syklillä. Kaikki nämä seikat vaikuttavat muodin alan suuriin linjoihin sekä siihen, miten kulutetaan. Omalla kohdallani suunnittelutyö lähtee oikeastaan kaiken tällaisen taustan tutkimisesta ja tällaisilla asioilla on minulle todella merkittävä rooli koko suunnitteluprosessissa.

MISTÄ MALLISTON SUUNNITTELUPROSESSI SITTEN KONKREETTISESTI LÄHTEE LIIKKEELLE? MITEN TRENDIT VAIKUTTAVAT KOKOELMAN SYNTYYN?

♥ Oma suunnitteluprosessini alkaa yleensä käytännössä siitä, että tutustun erilaisiin trendiennusteisiin alan seminaareissa. Trendithän ovat paljon muutakin kuin vain muotia – siellä käsitellään maailmaa kokonaisuutena ja pukeutuminen on vain yksi pieni osa koko palettia.

Yhtä tämän hetken kiinnostavimmista trendi-ilmiöistä kutsutaan todellisuusparadoksiksi. Kaipuu rehelliseen ja todelliseen näkyy esimerkiksi vaateteollisuudessa niin, että asiakkaat vaativat tuotantoketjuilta ja vaatemerkeiltä läpinäkyvyyttä. Heille on tärkeää, että he voivat luottaa valitsemiinsa brändeihin. Pikkuhiljaa ollaan menossa näitä tavoitteita kohti ja on jo nähtävissä, että tulevaisuudessa avoimuus tulee olemaan ainoa tapa tehdä bisnestä tällä alalla.

Samanaikaisesti avoimuuden ja rehellisyyden ilmapiirissä eletään silti eräänlaisessa kuplassa. Oikeastaan todellista newsfeediä ei ole enää oikeasti olemassa, sillä käytännössä se on vain tuttavapiirisi mielipide-feed, joka pyörii sosiaaliseen mediaan syötettyjen algoritmien mukaisella logiikalla. Se taas johtaa tilanteeseen, jossa saat nähtäväksesi yhä enemmän sellaista sisältöä, josta pidät ja käyt keskustelua vain muiden samanmielisten kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka vaalikampanjasta ystäväni on tehnyt tutkimusta. Koko kampanjan aikana uutisvirtaani ei tullut ainoatakaan positiivista uutista Trumpista sen pohjalta, mistä muista asioista ja artikkeleista olen sosiaalisessa mediassa tykännyt. Siitä huolimatta Trump valittiin presidentiksi.

Tämä on iso asia, kun ajatellaan, että maailma on nyt demokratisoitunut ja kaikki pääsevät ääneen. Oikeasti todellisuuttamme muokkaavat kuitenkin erilaiset algoritmit, joiden olemassaoloa moni tavallinen ihminen ei silti aktiivisesti tiedosta. Kun meille tarjoillaan vain sisältöä, joka sopii jo valmiiksi mielipiteisiimme, avaako se oikeasti meille tätä maailmaa?

HERÄÄ KIINNOSTUS, MITÄ MUITA MIELENKIINTOISIA ILMIÖITÄ TRENDISEMINAAREISSA POHDISKELLAAN. MILLAISIA MUITA TRENDEJÄ TÄLLÄ HETKELLÄ ON ILMASSA?

♥ Trendikatsauksista saa mielenkiintoisia näkökulmia ihan kokonaisvaltaisesti elämään liittyen, ei vain muodin saralta. Yhdessä trendiseminaarissa puhuttiin esimerkiksi siitä, kuinka unesta on tullut uusi statussymboli. Elämänlaatua mitataan nykyään sillä, kuinka paljon ehtii nukkua ja levätä – ja se onkin tärkeä osa pitkää elinikää.

Toinen varsin mielenkiintoinen huomio on se, että yksi suuri sukupolvi on nyt kovaa vauhtia ikääntymässä – peräti 43% ostovoimasta on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita, mutta silti tämä joukko on oikeastaan jäänyt bisnesfokuksen ulkopuolelle. Keski-iän ylittäneille ei suunnitella tuotteita juuri lainkaan. Tällä joukolla olisi käytettävissään paljon aikaa ja rahaa, mutta sen on vaikea löytää tarjolla olevasta valikoimasta oikein mitään.

Vanhempiemme sukupolvi on myös hyvin erilainen kuin sota-ajat läpikäynyt edeltäjänsä. 60- ja 70-lukujen vallankumouksellinen kapinahenki elää yhä monissa ja se heijastuu myös heidän elämäänsä tänä päivänä: nämä ihmiset haluavat ikääntymisestä huolimatta elää, matkustella, nauttia elämästä ja juhlia. Voisi jopa ajatella, että 60 on uusi 30: nyt kun ihmiset elävät niin paljon vanhemmiksi kuin ennen, tuosta vaiheesta ehtii eri tavalla myös nauttia. Nuoruuden epävarmuus on karissut pois ja vaikka ikääntyminen voi näkyä fyysisesti, henkisesti hyvinvointi on tässä vaiheessa usein huipussaan.

Yhä useammat yritykset yrittävät vastata myös tähän muutokseen tavoittelemalla tätä hieman huomiotta jäänyttä asiakasryhmää. Se on näkynyt kansainvälisten brändien markkinoinnissa esimerkiksi valitsemalla mainoskampanjoiden keulakuviksi entistä vanhempia malleja. Muun muassa Kleinin ja Reebokin mainoskuvissa on hiljattain nähty yli 70-vuotiaita mainoskasvoja.

Yksi uusi trendi on myös ”new local”. Ensin tuli globalisaatio ja nyt globaalista ollaan taas menossa lokaalimmalle tasolle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi hampurilaisketju saattaa olla edustettuna kaikissa maailman kolkissa, mutta joka maassa ruokalistalla on muutamia paikallisia erikoisuuksia. Tai huippubrändien lippulaivamyymälät sovitetaan kussakin suurkaupungissa paikalliseen makuun ja stailataan hieman eri tavoin. Harva ihminen haluaa, että maailma on kaikkialla samanlainen. Kansainvälisten brändien täytyy siis ottaa huomioon myös nämä paikalliset tarpeet ja kiinnostukset.

Trendiseminaareissa puhutaan myös identiteettien rakentamisesta sosiaalisen median kautta – voit ikään kuin luoda avatarin itsestäsi. On kiinnostavaa pohtia, kuinka suuri osa siitä on todellista ja kuinka suuri osa jonkinlaista toive-minää? Olen itse sitä sukupolvea, joka on elänyt analogisen lapsuuden ja digitaalisen nuoruuden. Siitä lähtökohdasta on joskus karua seurata vierestä oman 12-vuotiaan lapseni kipuilua oman identiteettinsä kanssa nettimaailmassa. Tämän päivän lapset ovat hyvin kriittisiä sen suhteen, mitä lisäävät sosiaaliseen mediaan ja illalla saatetaan poistaa päivän aikana lisättyjä kuvia, koska ne eivät ole lapsen mielestä ”riittävän hyviä”. Meidän aikuisten antama esimerkki muokkaa lasten maailmankuvaa: kun itse julkaisemme somessa aina vain sitä kaunisteltua totuutta ja parhaita hetkiämme, se luo lapsille mielikuvaa siitä, millaisia heidän pitäisi olla. Se on aika rajua.

ON TOSI MIELENKIINTOISTA, ETTÄ AVAAT NÄIN AVOIMESTI OMIA AJATUKSIASI SUUNNITTELYTYÖN TAUSTALLA JA VALOTAT SUUNNITTELIJAN AMMATISTA MYÖS TÄTÄ PUOLTA POHDISKELEVAMPAA PUOLTA…

♥ Vaikka en itse olekaan kovin ujo ja hiljainen, olen huomannut, että tällä alalla suuri osa kollegoistani on. Moni suunnittelija viihtyy enemmän taustalla ja ilmaisee itseään ennen kaikkea visuaalisesti. Suunnittelijoiden joukossa on kuitenkin paljon hurjan fiksuja ja hiljaisia luovia ihmisiä, jotka miettivät syvällisesti työnsä merkitystä. Ulkopuolisten mielikuva suunnittelijan työstä saattaa usein olla pinnallinen ja monesti yrityksissä ajatellaankin, että luovien ihmisten tulisi pysyä tontillaan ja antaa bisnesihmisten hoitaa puhuminen. Kuitenkin juuri suunnittelijat luovat uusia tuotteita ja miettivät nimenomaan asiakasta siinä missä bisnespuolella on väistämättä kova paine tehdä tulosta. Suunnittelun syvin tarkoitus on seurata tätä aikaa ja vastata ihmisten tarpeisiin.

Vaateteollisuuden parissa tehdään myös todella mielenkiintoisia uusia innovaatioita, jotka ulottuvat paljon vaatteita syvemmälle. Esimerkiksi tanskalaiskollektiivi Superflex on valmistanut kokeellisia vaatteita, joilla voidaan tukea ikääntymisen heikentämiä lihaksia. Tällaiset materiaalit ovat tuttuja urheiluvaatteista, mutta nyt niitä hyödynnetään myös muualla vaatesuunnittelussa.

MITEN EKOLOGISUUS JA VASTUULLISUUS NÄKYVÄT VAATESUUNNITTELUN TRENDEISSÄ?

♥  Ekologisuus on yksi isoimmista trendeistä nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Ihmisillä tuntuu olevan kiinnostusta ikään kuin palata ajassa taaksepäin, tavoitella offline-elämää ja löytää ekologisempia tapoja toimia. Sekä nuorten että vanhempien kiinnostuksissa näkyy halu tehdä esimerkiksi lomamatkoja, joille ei saa ottaa puhelinta mukaan. Jatkuvasti haetaan parempia tapoja toimia ekologisesti.

Niin ihanaa kuin onkin hypistellä ylellisiä materiaaleja ja pohdiskella tuotteita yksityiskohtien tasolla, mietin suunnittelijana jatkuvasti taustalla myös tällaisia isompia linjoja. Suunnittelutyön voi halutessaan viedä todella pitkälle ja taustalla pitää toisinaan pohtia syvällisiäkin globaaleja kysymyksiä, jotta esimerkiksi ekologisia arvoja pystyy viemään eteenpäin. Ekologisuuden merkitys on jatkuvassa kasvussa ja se on myös Stockmannille yksi tärkeä arvo.

Olen suunnittelijana jatkuvassa ristipaineessa, sillä oma tahtotilani on tehdä asiat luonnon näkökulmasta mahdollisimman hyvin. Kun palasin itse äitiyslomalta töihin pari vuotta sitten, ehdotin tuolloin, että yritettäisiinkö jättää esimerkiksi keinokuituja mallistossa vähemmälle. On ollut ihanaa huomata, että nyt alamme olla siinä pisteessä, että ylivoimaisesti suurin osa tuotteistamme on jo luonnonkuituja ja aiomme myös lisätä kierrätysmateriaalien määrää. Lisäksi vastuullisia materiaaleja kuten luomupuuvillaa ja lyocellia hyödynnetään yhä enemmän. Koska Stockmann on pörssiyhtiö, on suunnittelussa ajateltava myös myynnillisiä näkökulmia, mutta olen iloinen, että ekologiset arvot näkyvät vähitellen myös kuluttajien valinnoissa ja laadukkaammat materiaalit myyvät jatkuvasti paremmin.

Olemme halunneet tuoda ekologisia arvoja enemmän esiin ja palvella kuluttajia siinä mielessä paremmin, että nykyään esimerkiksi tuotelapuissa annetaan paljon laajemmin tietoa tuotteiden alkuperästä ja materiaaleista. Koulutamme myös myyjiä jatkuvasti siihen, että he osaisivat kertoa kiinnostuneille tuotteiden alkuperästä enemmän. Haluamme kertoa tuotantoketjustamme läpinäkyvästi asiakkaille ja julkaisemme kaikkien käyttämiemme tehtaiden tiedot verkkosivuillamme. Kaikissa tuotantomaissa Italiasta Intiaan on käytössä samat toimintaperiaatteet.

MATERIAALEISTA PUHEEN OLLEN… BLOGIN LUKIJA HALUAISI TIETÄÄ, MISTÄ PÄIN MAAILMAA MALLISTON VILLA JA KASHMIR TULEVAT. ENTÄ MITEN NIIDEN TUOTANTOA VALVOTAAN?

♥ Käyttämämme villa ja kashmir tulevat Italiasta, Intiasta ja Kiinasta. Edellytämme, että tavarantoimittajamme sitoutuvat toimimaan eläinten oikeuksia kunnioittaen, ja tiettyihin perusvaatimuksiin koskien angora- ja merinovillantuotantoa. Stockmannin omien muotimerkkien tavarantoimittajat ovat sitoutuneet BSCI:n toimintaperiaatteisiin, joissa määritellään 11 työelämän perusperiaatetta turvallisesta työympäristöstä järjestäytymisoikeuteen. Suomessa tällaiset periaatteet on turvattu laissa, mutta kaikissa tuotantomaissa näin ei ole. Toimintaperiaatteiden toteutumista valvotaan auditoinneilla. Tärkeimmissä tuotantomaissamme meillä on lisäksi omat ostokonttorimme ja niissä vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on edistää ja valvoa toiminnan vastuullisuutta tehtaissa.

Olemme aktivoituneet myös materiaalien alkuperän selvittämisessä, ja tavoitteena on lisätä mm. luomupuuvillan käyttöä omien merkkien vaatteissa yleisesti, sillä luomupuuvillan osalta tuotantoketjun jäljitettävyys on huomattavasti perinteistä puuvillaa parempi. Koko tuotantoketjun ja materiaalien alkuperän tunteminen on kuitenkin koko alaa koskettava haaste. Todennäköisesti yksikään yritys ei pysty täysin varmuudella valvomaan kaikkien materiaaliensa hankintaketjua sinne maatilojen pelloille asti. Ketjussa on niin valtavan monta porrasta ja materiaalieriä yhdistellään eri vaiheissa porrasta, mikä tekee seurannasta ja jäljitettävyydestä haastavaa.

Ekomateriaalien kysyntä on kasvattanut niiden tarjontaa, mikä on hienoa, mutta myöskään ekomateriaalit tai niiden valvonta eivät ole täysin ongelmattomia. Ei aina ole täysin yksiselitteistä, mikä on loppujen lopuksi ekologista, sillä eri materiaaleilla on erilaisia ympäristövaikutuksia, joita pitäisi arvottaa keskenään. Tuotannon ekologisuudesta keskustellessa tulee esimerkiksi miettiä, optimoidaanko veden-, energian vai kemikaalien kulutusta ja millaisia toimenpiteitä tehdään viljely- ja tuotantovaiheessa.

MILLAISTA TYÖSI ARKI ON?

♥ Minun työni suunnittelijana poikkeaa melko paljon muiden täällä Stockmannilla työskentelevien suunnittelijoiden arjesta, sillä matkustan paljon enemmän ja meillä on todella paljon erityyppisiä tuotteita vaatepuoleen verrattuna. Käytännössä minun ja A+moren brand managerin Ulrikan vastuulla on noin 600 tuotetta vuodessa. A+more-brändi on oikeastaan minun ”lapseni”. Keksin aikanaan nimen A+, joka tuntui kivalta suussa ja symboloi hyvää kouluarvosanaa. Lopullinen nimi-idea syntyi, kun brasilialaissyntyisellä miehelläni on tapana huudella minulle aina ”amore”. Brändin nimestä tuli hauska yhdistelmä rakkautta ja laatua.

Käytännössä vastaan yksin koko 600 tuotteen malliston suunnittelusta. Saatan yhden päivän aikana suunnitella kuusi laukkua, kolme huivia ja pari hattua – sen jälkeen on usein aika kaikkensa antanut olo. Kaupallinen suunnittelu on vaativaa työtä. Suunnittelijan työn arki on aika kaukana niistä glamorööseistä mielikuvista, joita ihmisillä saattaa olla. Tämä työ ei sovi kaikille ja tahti on kova.

Arkeeni kuuluu varsinaisen suunnittelun ohella mallistopalavereita, sample-tuotteiden tutkailua ja kehittelyä, tehtaiden kanssa kommunikointia, malliston esittelyä täällä konsernin sisäisesti. Työni on siinä mielessä melko vaihtelevaa, että siihen kuuluu aika paljon matkustamista. Reissaan melkein joka kuukausi jossain päin maailmaa. Työmatkat suuntautuvat yleisimmin Intiaan, Italiaan, Hong Kongiin, Shanghaihin, New Yorkiin ja Barcelonaan. Käyn muun muassa valmistajien luona tehtailla, missä valmistelemme tulevia mallistoja ja valvomme tuotantoa. Osa matkoista puolestaan on ihan puhtaasti inspiraatiomatkoja, joiden tarkoituksena on metsästää ideoita tulevia mallistoja varten.

MILLAISIA HAASTEITA KOHTAAT SUUNNITTELIJAN TYÖSSÄ?

♥ Joskus aloittelevana suunnittelijana ensimmäisessä työpaikassani Lontoossa jouduin karvaasti kokemaan, kuinka olin suunnitellut upean miesten neuleen ja kun sain valmiin tuotteen eteeni, se olikin surkeana roikkuva huonolaatuinen akryylipusero. Se on suunnittelijalle kaikkein kamalinta. Minulle yksi isoimpia motivaattoreita tässä työssä on juuri pyrkiä tekemään parasta mahdollista laatua.

Opiskelin suunnittelijaksi Itä-Lontoon yliopistossa ja hain sinne opiskelemaan, koska siihen aikaan Suomessa ei ollut vielä mahdollista yhdistää muodin ja markkinoinnin opintoja. Lontoossa fokus oli alusta asti enemmän bisnesorientoitunut: laskimme kankaiden kulutusta ja millaisia jälleenmyyntihintoja tuotteillemme olisi voinut laittaa. Siellä oli heti tähtäimessä valmentaa meistä suunnittelijoiden lisäksi yrittäjiä, jotka pystyisivät perustamaan vaikka oman merkin.

Tunnen itse suunnittelijana suurta vastuuta siitä, että en päästä prosessin läpi tuotteita, joista tulee vain ”saastetta”. Kun tässä työssä pyörittelee valtavia tilausmääriä, niin tuntee todella vastuunsa. Esimerkiksi pelkästään Hulluilla Päivillä myimme 22 000 hansikasparia ja jos tällaiseen tuotteeseen olisi sattunut joku virhe istuvuudessa, joutuisi käytännössä heittämään järjettömän määrän käyttökelvottomia tuotteita roskiin. Suunnittelijalla on valtava vastuu tehdä työnsä hyvin, jotta tuollaista ei pääse tapahtumaan. On hienoa, että ihmiset kierrättävät yhä enemmän, mutta kaikkein suurin panos luonnon hyväksi tehdään suunnittelupöydällä. Tässä työssä ei ole varaa tehdä virheitä ja epäonnistua. Tarkastan jokaisen tuotteen itse yksityiskohtaisesti, ennen kuin niitä ryhdytään valmistamaan. Se vaatii harjaantunutta silmää.

Välillä tuntuu, että moni ei ymmärrä, millaisia määriä tavaraa minunkin kätteni läpi menee vuosittain myyntiin. Sinne lipsahtaa aina väkisin joskus tuotelappuun jokin väärä tieto tai jotakin muuta pientä – eihän ihminen ole kone.

MITÄ AJATTELET MUOTITEOLLISUUDEN NYKYTILASTA JA FAST FASHION –KULUTUKSESTA? MILLAISTA ON TOIMIA PIENEHKÖN SUOMALAISEN MERKIN SUUNNITTELIJANA VALTAVALLA KANSAINVÄLISELLÄ MUODIN KENTÄLLÄ?

♥ Muodissa pelataan paljon imagolla ja hinta ei todellakaan välttämättä määritä laatua. Ostan itse nykyään vain harvoin enää nimekkäiden brändien tuotteita, koska olen nähnyt sen todellisuuden kulissien takana. Monet tuotteistamme tulevat ihan samoilta valmistajilta kuin tunnettujen kansainvälisten ja kotimaistenkin huippubrändien tuotteet – hinnoittelumme vain on erilainen. Käytännössä monen luksusbrändin tuotteissa on valtavan paljon suurempi kate, vaikka tuotantokustannukset ja laatu ovat samat.

Myönnän, että on joskus harmittanut, kun oman merkin tuotteita on esimerkiksi somessa moitittu toiselta brändiltä matkituiksi, vaikka todellisuudessa molempien tuotteet valmistetaan samalla tehtaalla ja tehdään samojen mallikappaleiden pohjalta. Käytämme monia samoja tehtaita huippubrändien kanssa ja monien tehtaiden kanssa meillä on vuosikymmenten mittainen yhteistyö takana. Edullisempien brändien tuotteet mielletään usein automaattisesti kalliimpien ”halpakopioiksi”, vaikka todellisuudessa A+moren vastaavassa tuotteessa saattaa olla jopa parempi laatu ja paremmat materiaalit.

Esimerkiksi aurinkolasimme tulevat samalta tehtaalta erään designer-brändin aurinkolasien kanssa. Laatu on sama, mutta meidän tuotteemme maksavat luksusbrändiin nähden vain neljäsosan. Onhan se hassua, mutta toisaalta ihmisillä pitää olla vaihtoehtoja. Imagolla myyvät brändit voivat pitää tuotteissaan varsin korkeita katteita – me taas haluamme, että ihan tavallisilla ihmisillä on tuotteisiimme varaa.

Eri brändien välisiin hintaeroihin vaikuttavat imagon ja katteiden lisäksi myös tuotteiden tilausmäärät. Suuret tilausmäärät laskevat hintaa ja siksi suuri yritys saa saman tuotteen ostettua edullisemmin kuin pieni. On aivan eri asia tilata 10 000 kappaletta jotakin tuotetta kuin 300 kappaletta, ja se näkyy hinnassa. Tästä syystä on mahdotonta kilpailla hinnassa esimerkiksi H&M:n ja Zaran kaltaisten jättien kanssa, koska niiden tilausmäärät ovat niin eri mittakaavassa.

Toisaalta hintojen ja tilausmäärien välisillä suhteilla pelailu on kinkkinen tie ja se on suurelta osin juuri johtanut tämän alan pahaan kriisiin. Suurimmat yritykset saavat sisäänostohinnan hilattua niin alas vain sillä, että tilausmäärät ovat valtavia ja jättikokoiset tilausmäärät taas johtavat siihen, että tuotteita jää myymättä. Ja kun fast fashionin kierto on niin nopea, ollaan ongelman äärellä: mihin nämä myymättä jääneet tuotteet päätyvät? On ekologisesti iso ongelma, että ihmiset on totutettu niin halpoihin hintoihin.

MITÄ TAPAHTUU MYYMÄTTÖMILLE A+MORE-TUOTTEILLE?

♥ Tuotteet myydään yleensä loppuun asti alennuksien vauhdittamana, mutta jos tuotteita jää, ne myydään edullisesti henkilökunnalle. Myös näytteitä ja mallikappaleita myydään henkilöstömyynneissä, ja sieltä ylijäävät tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen yhteistyökumppanin kautta. Tuotteiden homehtuminen tai muu pilaantuminen rahdin aikana on todella harvinaista, mutta jos tällaista pääsee tapahtumaan, tuotteet päätyvät jätteeksi. Mitään käyttökelpoista tavaraa ei siis tuhota.

Pyrimme Stockmannilla ehkäisemään ylitarjontaa sillä, että pidämme tilausmäärät mieluummin vähän liian pieninä kuin suurina, jotta mitään ei jäisi myymättä. Jos on pakko valita, on parempi, että tavara loppuu kesken kuin että sitä jäisi myymättä. Teemme paljon töitä sen eteen, että yritämme arvioida tilausmäärät jo tuotantovaiheessa mahdollisimman oikein. Ja koska pidämme tilausmäärät mieluummin pieninä, se nostaa myös hieman tuotteiden hintoja verrattuna esimerkiksi moniin suuriin vaateketjuihin.

MILLAISTA ON TEHDÄ SUUNNITTELIJAN TYÖTÄ SUURELLE TAVARATALOLLE? MITEN SE POIKKEAA ITSENÄISEN SUUNNITTELIJAN TYÖSTÄ?

♥ Luovuuden näkökulmasta kaupallisen suunnittelijan työ poikkeaa monella tapaa verrattuna esimerkiksi pieneen, omaa brändiään pyörittävään suunnittelijaan. Itsenäisellä suunnittelijalla saattaa koko mallistoon kuulua 30 tuotetta, kun kaupallisena suunnittelijana suunnittelen vuosittain satoja tuotteita. Se tarkoittaa käytännössä raaimmillaan sitä, että minulla saattaa toisinaan olla tuotetta kohden suunnitteluaikaa vain noin puolisen tuntia.

On tavallaan mielenkiintoista, kuinka omaa merkkiään edustavat suunnittelijat nähdään usein enemmän luovina taiteilijoina, mutta kaupallisten suunnittelijoiden ei niinkään ajatella luovan mitään ”omaa”. Todellisuudessa tässä työssä pitää kuitenkin olla aivan valtavan paljon ideoita ja on kyettävä seuraamaan myyntiä ja kovan paineen alla keksimään jatkuvasti uutta. Väitän, että jos minut tyrkättäisiin johonkin television reality-ohjelmaan, jossa pitäisi nopealla tahdilla kyetä suunnittelemaan jotakin, tiedän, että pärjäisin, sillä olen tottunut tekemään luovaa työtä ripeästi ja paineen alla.

Toivoisin kovasti, että tässä haastavassa bisneksessä ja muotialan murroksessa suomalaiset osaisivat myös olla ylpeitä pitkät historialliset juuret omaavasta Stockmannista. Stocka on ollut monella tapaa historiansa aikana edelläkävijä niin kaupan alalla kuin muodin parissakin ja ennen kaikkea yritys työllistää valtavan määrän naisia. Tässä talossa on töissä omien alojensa huippuammattilaisia ja naiset istuvat myös korkeissa viroissa. On myös arvokasta huomata, kuinka pitkiä suhteita Stockmannilla on tuotteidensa valmistajiin: samojen tehtaiden kanssa on saatettu tehdä yhteistyötä kymmeniä vuosia ja sillä tavalla on siivitetty tietä myös monille muille suomalaisbrändeille.

JOUDUTKO KAUPALLISENA SUUNNITTELIJANA TEKEMÄÄN KYSYNNÄN VUOKSI PALJON MYÖS SELLAISIA TUOTTEITA, JOTKA EIVÄT SOVI OMAAN MAKUUSI?

♥ Kyllä, se on osa työtäni, mutta siihen voi myös suhtautua kiinnostavana haasteena. Täytyy muistaa, että en suunnittele tuotteita vain itselleni vaan monenlaisten ihmisten tarpeisiin. Se on tavallaan sellaista ajatusleikkiä, että mistäköhän tällainen ihminen voisi pitää – täytyy pystyä sukeltamaan erilaisten ihmisten ajatusmaailmoihin ja miettimään, millaisista asioista he voisivat pitää. Se muistuttaa minua lapsuuden paperinukkeleikeistä.

Katselen paljon ihmisiä ja tutkin, mitä heillä on päällään. Vaikka kaikki tyylit eivät ole oman estetiikkani mukaisia, tunnistan monenlaisia ihmistyyppejä, jotka tykkäävät erilaisista asioista. Vaikka en tyylin puolesta ostaisi itse kaikkia suunnittelemiani tuotteita, kaupallisena suunnittelijana minun pitää pystyä katsomaan laajempaa kokonaisuutta. Joissakin tilanteissa pitää pystyä laittamaan oma maku sivuun ja joidenkin tuotteiden kohdalla saa sitten toteuttaa itseään vapaammin. Pidän siitä, että kukaan ei silti ylhäältä päin määrittele, millaista minun pitää suunnitella, vaan saan luoda mallistoa hyvin vapaasti oman näkemykseni pohjalta.

Kaikessa kaupallisessa suunnittelutyössä mennään paljolti myynnin ehdoilla, joten sitä kautta olen myös oppinut taistelemaan omia visioitani läpi palaveritilanteissa. Joudun joskus perustelemaan pitkäänkin, ennen kuin saan sisäänostajat vakuutettua jostakin uudesta ideasta. Toisaalta, jos ei joskus uskallettaisi ottaa riskejä, ei koskaan pystyttäisi uudistumaankaan.

MISTÄ TUOTTEISTA OLET ITSE ERITYISEN YLPEÄ? ENTÄ MISTÄ PIDÄT ENITEN TYÖSSÄSI?

♥ Lempituotteet oikeastaan tulevat ja menevät, mutta mieluisimpia minulle itselleni nimenomaan suunnittelun näkökulmasta ovat Italian valmistajiemme kanssa tekemämme neuleet – sieltä tulee niin laadukkaita materiaaleja ja kauniita värejä. Pidän myös aitonahkaisista laukuista ja suosin aina mieluummin aitoa kuin keinonahkaa. Olen myös innoissani siitä, että esimerkiksi tämän talven mallistoon on saatu italialaista luomuvillaa, joka on materiaalilaatuna aika uusi. Lisäksi mallistossa on muutamia villahuiveja, jotka valmistetaan Suomessa!

Yleisin kysymys, mitä suunnittelijalta kysytään on, se että, mistä löydän työhöni inspiraatiota. Minua usein vähän naurattaa, kun kuulen monien muiden suunnittelijoiden korkealentoisista ja glamouria tihkuvista inspiraationlähteistä, sillä oma inspiraationi tulee ihan läheltä ja arkisista asioista. Itseäni inspiroivat kaikkein eniten ihan vain muut ihmiset.

Kun mietin sitä määrää, mitä minun suunnittelemiani tuotteita myydään, niin voisin kuvitella, että aika monella suomalaisella esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla on jokin minun suunnittelemani asuste. Vaikka jotkut tuotteet eivät välttämättä olekaan omia suosikkejani, on aina niin mukava tunne nähdä oman merkin hattu jonkun päässä vaikkapa ruuhkabussissa ja huomata, että hän on löytänyt mieleisensä tuotteen. Siitä tulee hyvä mieli. Nämä ovat sellaisia tilanteita, kun tuntuu, että omalla työllä on merkitys. Tällaiset pienet arkiset hetket ovat minulle paljon inspiroivampia kuin se, että pääsen työmatkoille New Yorkiin tai Barcelonaan.

Inspiraatio lähtee loppujen lopusi aina kuluttajasta. Haluan vain tehdä hyviä tuotteita, joista on aidosti iloa ja hyötyä käyttäjälleen pitkäksi aikaa ja jotka innostavat asiakkaan tulemaan meille vielä uudelleenkin ostoksille.

Tags: , , , , ,

Categorised in: Muoti

6 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • augh

    Täysin asian vierestä, sori. Satuin lukemaan kauneus&terveys -artikkelin sinusta, jossa käsiteltiin masennusta ja terapiaa. Liikutuin siitä avoimuudesta, jolla kerroit noista kipeistä asioista. Kaikkea hyvää sinulle.

    • Kiitos kauniista sanoistasi. <3 Tuosta haasattelusta on tullut paljon palautetta ja on ollut ihana kuulla, että se on koskettanut monia samoja asioita omakohtaisesti tai läheisten kautta kokeneita.

  • Jaana

    Todella mielenkiintoinen juttu. Mitä vaatetusalan kulisseissa oikeasti tapahtuu kiinnostaa aina, mutta harvemmin kuulee suomalaista näkökulmaa asiaan. Vastuullisuuspointit myös mielenkiintoisia. Vaikka Stocka onkin pörssiyhtiö ja on myyntipaineet, niin etenkin kv-kentällä on sijoittajien puolesta kasvava fokus ns. ESG-arviointiin osana sijoituspäätöksiä ja niiden valvontaa. Toivotaan että tällainen ajattelu rantautuu pian myös muotiin ja yhä vahvemmin Suomeen.

    • Kiitos Jaana! Tämä ala menee jatkuvasti hurjaa vauhtia eteenpäin ja on todella hienoa, että Stockmann on niin esimerkillisesti omalla tuotannollaan viemässä vastuullisia arvoja eteenpäin. :)

  • sirpar

    Tosi mielenkiintoista kuulla kaupallisen suunnittelijan ajatuksia! Yhteistyöpostauksesi Stockmannin kanssa ovat muutoinkin olleet hyviä ja oikeasti lukijalle mielenkiintoista sisältöä :)

    • Kiitos! Mahtavaa kuulla, että jutut ovat olleet myös teille lukijoille antoisia – se on paras palaute, mitä bloggaajana voi saada. Tämä haastattelu oli ehdottomasti yksi kiinnostavimpia tekemistäni ja siitä kuuluu kiitos Lauralle ja hänen avoimuudelleen sekä Stockmannille, joka rohkeasti lähti avaamaan haastattelun kautta omaa suunnittelufilosofiaansa. :)

Related posts