9/04/17

Univaikeudet, unettomuus ja väsymys – ammattilaisen neuvot uniongelmien hallintaan

25 84

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Mehiläinen

Pyörin sängyssä uskaltamatta katsoa kelloa. Seuraava aamu ja päivä ahdistavat, koska tarkistamattakin tiedän, että unen määrä jää aivan liian vähäiseksi. Yritän lukea, laskea lampaita, tehdä hengitysharjoituksia ja rentoutua, mutta uni ei vain tule. Ajatus siitä, että koko perhe/talo/kaupunki nukkuu ympärilläni, aiheuttaa entistä enemmän ahdistusta ja painetta nukahtaa.

Varmasti jokainen on joskus tuskaillut unettomana sängyssään pikkutunteina. Jo yksikin uneton yö sotkee päivärytmiä ja haittaa jaksamista, mutta pidempään jatkuneina uniongelmat vaikuttavat mielialaan, arjen toimintakykyyn ja terveyteen merkittävästi.

Kävin vierailemassa Mehiläisen uneen erikoistuneen työterveyspsykologin Miia Rautiaisen vastaanotolla ja keskustelimme unesta ja nukkumisesta hyvän tovin. Kokosin ammattilaisen opeista teille muhkean tietopaketin, jossa toivon mukaan tulee teille yhtä paljon uutta ja kiinnostavaa asiaa kuin minulle itselleni. Varoituksen sananen: juttu on pitkä, joten kannattaa varata siihen uppoutumiselle hetki aikaa. Mutta takaan, että tämän jälkeen moni teistä näkee unen ja nukkumisen ihan uusin silmin.

Stressi vei yönunet

En ole itse koskaan kärsinyt pitkäaikaisesta unettomuudesta, mutta kausittain minulla on ollut uniongelmia. Etenkin stressi näkyy yöunissani varsin nopeasti: nukahtamisvaikeuksina, kesken yötä heräilynä, rauhattomuutena, ahdistavina unina ja etenkin liian aikaisin heräämisenä. Kun olin joitakin vuosia sitten viittä vaille burnoutin partaalla, vasta vakavat uniongelmat ja yhtäkkiä alkaneet migreenikohtaukset herättivät minut ymmärtämään tilanteen vakavuuden.

Iltaisin stressi oireili minulla nukahtamisvaikeuksina, kun tuntui, että päässä juoksi tauottomalla tahdilla niin monta asiaa ja muistettavaa tehtävää, että en saanut tuota hyrrää pysäytettyä edes pääni tyynyyn painaessani. Nukkumaanmeno ahdisti jo valmiiksi, kun tiesin makaavani laukkaavien ajatusteni kanssa valveilla vielä tunteja nukkumaanmenon jälkeenkin.

Yritin vapauttaa mieltäni stressin kierteestä kirjoittamalla aina ennen nukkumaanmenoa muistilistan päässä vellovista ajatuksista, jotta minun ei tarvitsisi aktiivisesti yrittää pitää niitä mielessä. Parhaiten nukahtamisvaikeuksiin auttoi tuolloin kuitenkin ajatushyrrän keskeyttäminen keskittymällä johonkin aivan muuhun. Silloinen poikakaverini ryhtyi kertomaan minulle pahimman stressin keskellä iltasatuja kuin lapselle ja se auttoi. Kun keskityin kuuntelemaan rauhoittavaa ääntä, en voinut ajatella samanaikaisesti muuta. Usein nukahdin kesken tarinan.

Toinen, jopa vielä pahempi unioire oli se, että vaikka nukahtamisen hetkellä olinkin saanut hyrrän pääni sisällä hetkeksi pysähtymään, se käynnistyi itsekseen uudelleen kesken unien. Saatoin herätä helposti tunnin-pari ennen herätyskellon soittoa siihen tunteeseen, että unessa olin tehnyt töitä pääni sisällä jo hyvän aikaa ennen kuin olin edes hereillä, ja herättyäni en saanut enää nukahdettua uudelleen. Olin periaatteessa virkeä ja täysin uupunut yhtä aikaa. En saanut lepoa ajatuksiltani ja stressiltäni unessakaan, vaan heräsin väsyneenä kuin olisin työskennellyt yön läpi – ja niinhän tavallaan olinkin.

Kun näitä pahempia uniongelmia oli jatkunut muutaman viikon ajan, totesin, etten voisi jatkaa samoin. Pienen harkinnan jälkeen päätin irtisanoutua työstäni, joka oli vienyt minut burnoutin partaalle. Tarkoituksenani oli toipua hetken aikaa rauhassa kuormituksesta, mutta jotenkin päädyin mukaan entistäkin vaativampaan työprojektiin ja jouduin oikeastaan vähän ojasta allikkoon. Koko vuosi meni vähän kuin sumussa – ja voin aivan uskomattoman huonosti. Työkuormituksen lisäksi kotonakin oli vaikeaa. Mietin tuolloin, että jos tilanne ei pian helpota, joudun todennäköisesti sairaalaan. Lopulta sain vihellettyä pelin poikki, mutta tuosta kaikesta toipuessa meni kauan.

Mistä tekijöistä muodostuu laadukas uni?

Uniongelmien taustalla voi olla monenlaista, mutta aika monella nukkumispulmat liittyvät stressiin ja ylikuormitukseen. Huomaan yhä stressaavien elämäntilanteiden vaikutukset unenlaadussa. Juttelin Mehiläisessä työskentelevän ja pitkään uniasioiden kanssa työskelevän työterveyspsykologi Miia Rautiaisen kanssa unesta ja uniongelmista ja sain paitsi kiinnostavaa tietoa, myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten nukahtamiseen liittyviä ongelmia voisi yrittää ratkoa. Oli aika hämmästyttävää, miten paljon itselleni ihan uutta tietoa sain psykologin vastaanotolla ja totesin siinä keskustellessamme, että itselläni olisi selvästi unen näkökulmasta todella paljon parantamisen varaa.

Yleensä unesta puhuttaessa painotetaan riittävän unen määrää, mutta mitä jos nukkuu riittävästi, mutta on silti väsynyt? En ollut itse ehkä koskaan tullut ajatelleeksi asiaa sen enempää, mutta myös unen laatu tai unesta palautuminen voivat olla ongelma. Vaikka saisi unta suositellun tuntimäärän yössä, saattaa silti tuntea olonsa aamulla uupuneeksi, jos keho ja mieli eivät unen aikana pääse kunnolla lepoon tai palaudu siitä herätessä. Koin niin suuria valaistumisen hetkiä psykologin pakeilla, että haluan jakaa näitä oivalluksia ja faktoja teillekin.

Vaikka uni onkin ihmiselle elintärkeä asia, olisi ehkä parempi puhua riittävästä levosta, sillä palautuakseen ja virkistyäkseen ihmisen keho ja mieli tarvitsevat palautumisen hetkiä myös muulloin kuin yöllä. Työterveyspsykologi totesikin ensi töikseen, että univaikeuksista keskusteltaessa kannattaa oikeastaan pelkän yön ja nukkumisen sijaan tarkastella vuorokautta kokonaisuutena: saatko riittävästi palautumisaikaa jo päivällä ja millainen päivärytmi sinulla on?

Kolme tärkeää unihormonia

Unen anatomian keskeisessä roolissa ovat käytännössä kolme hormonia, joiden kulloinenkin määrä elimistössämme säätelee nukahtamista, unta ja heräämistä. Näistä kolmesta melatoniini onkin varmasti monelle tuttu, mutta sen lisäksi unen kannalta tärkeitä vaikuttavia hormoneja ovat kortisoli ja adenosiini. Kerron seuraavaksi hieman tarkemmin, miten nuo kolme hormonia vaikuttavat uneen ja miten unihormonien tasapainoa on mahdollista parantaa omilla päivärytmiin liittyvillä toimilla.

KORTISOLI

Kortisolin määrä on kehossa kaikkein korkeimmillaan aamuisin ja juuri se herättää meidät aamulla unen jälkeen virkeinä. Kortisolista puhutaan joskus stressihormonina, mutta sopiva määrä kortisolia veressä on ihmiselle tarpeen nimenomaan aamuisin: se tarjoaa sellaisen hyvän lähtölaukauksen päivälle.

Ongelmaksi kortisoli voi muodostua, jos hormonin määrä kehossa on liian koholla illalla nukkumaan mennessä, sillä tällöin se estää nukahtamista ja palautumista. Kortisolin määrä veressä laskee iltaa kohden ja lähtee uuteen nousuun unen ja levon aikana. Jotta kortisoliarvo laskisi iltaa kohden unen kannalta optimaaliseksi, on tärkeää pitää myös pitkin päivää pieniä taukoja kuormituksesta, jotta kortisolin määrä ei pääse kohoamaan päivän aikana liian korkeaksi. Kortisolin tuotantoa päivän aikana rauhoittavat esimerkiksi rentoutusharjoitukset sekä palauttava liikunta.

Miten esimerkiksi stressi sitten näkyy kortisolilukemissa? Uupumus ja pitkään jatkunut stressi nostavat kortisolilukemat pysyvästi korkealle, jolloin vuorokauden normaalia vaihtelua ei enää tapahdu. Jo lyhyestäkin erityisen stressaavasta hetkestä palautumiseen voi mennä useampi viikko. Ihmisen vireystila näkyy hormonien lisäksi myös aivosähkössä. Paineistettu ja stressaantunut tila sähköistää aivojen oikeaa lohkoa, mutta aktivoimalla itseään muilla tavoin, auttaa ohjaamaan sähköä aivoissa muualle ja helpottaa tilan laukeamista.

MELATONIINI

Melatoniini on monille tuttu hormoni, vähintäänkin unensaantia auttavien kapseleiden kautta. Se on kolmesta unihormonista juuri se, joka auttaa nukahtamaan ja pitämään ihmisen unessa aamuun asti. Jos kortisolivarastot täyttyvät nimenomaan levossa, melatoniinia alkaa kehittyä kehossa iltaa kohden, ja se kuluu yön aikana levossa pois. Kirkasvalolamppua suositellaan käytettäväksi aamuisin juuri siksi, että se käytännössä polttaa kehosta viimeisetkin melatoniinin rippeet aamulla ja tästä syystä virkistää.

On kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka haittaavat melatoniinin tuotantoa päivän mittaan ja voivat täten vaikeuttaa nukahtamista tai haitata unenlaatua. Esimerkiksi kahvi, led-valot ja sininen valo pilkkovat melatoniinia, joten niitä kannattaa vältellä ilta-aikaan ennen nukkumaanmenoa jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi niistä sovelluksista, jotka muuttavat tietokoneen tai kännykän valon väriä iltaisin, on siis ihan oikeastikin hyötyä nukahtamisen ja unen kannalta.

ADENOSIINI

Itselleni tuntemattomin unihormoneista on adenosiini, jonka vaikutus käytännössä väsyttää ihmistä. Adenosiinia kerääntyy kehoon päivän mittaan ja väsymyshormoni pilkkoutuu pois unessa ja levossa yön aikana. Käytännössä adenosiini siis kertoo keholle, milloin olisi syytä levätä ja auttaa nukahtamaan. Tämän väsymystä aiheuttavan hormonin tuotantoa edistää se, että rasittaa itseään päivän mittaan myös fyysisesti esimerkiksi liikkumalla.

Unen anatomia

Mistä sitten tunnistaa, onko unta ollut riittävästi ja onko sen laatu ollut hyvä? Uni on ollut palauttavaa silloin, kun aamulla herää virkeänä, kesken päivän ei tunne väsymystä ja mieliala on korkealla.

Uni koostuu käytännössä kolmesta asiasta: nukahtamisesta, heräämisestä ja unen laadusta. Palauttavan REM-unen sykli kestää kerrallaan noin 1,5 tuntia eikä välttämättä ole aina niin olennaista, että ihminen saa yhtäjaksoisena pötkönä 8 tunnin paketin unta. Tärkeämpää on, että unta kertyy päivän mittaan hyviä pätkiä, vaikka sitten osissa yön aikana.

Ihmisen vuorokausirytmi muuttuu iän myötä ja on tavallista, että esimerkiksi vanhemmiten rytmi herkistyy ja ihminen heräilee yön aikana unesta helpommin. Toisaalta vanhemmiten unta myös tarvitsee vähemmän, joten heräilystä ei välttämättä tarvitse olla huolissaan. Melatoniinikapselit voivat auttaa nukkumaan sikeämmin, jos uni häiriintyy herkästi yön aikana. Melatoniinia ei tarvitse ottaa kuin aivan pieni 0,2 mg ”ärsykeannos”, joka herättää kehon tuottamaan melatoniinia itse.

Päiväunien ottaminen herättää usein keskustelua ja periaatteessa myös aikuinen voi hyvin ottaa nokoset päivän aikana, jos tuntee tarvitsevansa lepoa. Ihanteellisin kesto päiväunille on 15 minuuttia, josta vireystilaan on vielä helppo palautua.

Miten määritellä laadukas uni?

Käynti työterveyspsykologin pakeilla herätti minussa oikeastaan sekä huojennusta että kauhua. Ammattilaisen neuvoja kuunnellessa mietin, että olen tehnyt elämässäni todennäköisesti ihan kaiken väärin unen näkökulmasta, mutta toisaalta konkreettiset neuvot antoivat näkökulmaa, miten tilannetta voisi pienillä teoilla parantaa.

Myönnän, että olen pitänyt kaiken maailman univouhotusta vähän turhana. Koska meditoiminen, tietoinen rauhoittuminen ja työtahdin hillitseminen on minulle, sataa palloa ilmassa yhtä aikaa heittelevälle sähköjänikselle liki mahdoton ajatus, olen antanut neuvojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen uskonut vakaasti uniasioiden olevan ihan hyvässä jamassa, kun nukahdan tällä hetkellä iltaisin ongelmitta ja herään kohtalaisen virkeänä aamulla. Oli kuitenkin aika pysäyttävää nähdä psykologin itse tekemä unitutkimus omasta unestaan. Yhtäjaksoisesti nukuttu yö ei nimittäin välttämättä vielä kerro paljoakaan unen laadusta.

Käytännössä unenlaatua voidaan mitata sydämen sykeväleissä tapahtuvaa värähtelyä tutkimalla. Kuulostaa ehkä sekavalta, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että kun sydän pompottaa rinnassa, jokaisen sykähdyksen välillä tapahtuu värähtelyä, jos ihminen on levollinen ja rentoutunut. Jos uni ja lepo ei puolestaan ole laadukasta, sydän ei jaksa värähdellä sykäystensä välillä. Itseäni auttoi asian hahmottamisessa mielikuva iloisesti hyppelevästä sydämestä, joka poukkoilee metsätietä eteenpäin vihellellen. Huonosti levänneen ihmisen sydän ei jaksa hypähdellä: vaikka se kyllä liikkuu, askel on raskas ja jähmeä.

Psykologi Miia Rautiainen oli itse testannut oman unensa laatua tätä sykevälin värähtelyä tutkimalla ja kun pääsin katselemaan tutkimuksen seurauksena syntyneitä kaavioita ja käyriä, oli näky aika pysäyttävä. Tutkimusjakso osoitti konkreettisesti, kuinka unta voi kertyä ajallisesti riittävästi, mutta laadukkaan levon määrä voi silti jäädä lähes nollaan – ja tästä kieli tutkimusjakson aikana tuon sykevälin värähtelyn puute.

Oli helppo huomata kaaviosta todella konkreettisella tavalla, kuinka kesken päivän pidetty tauko puutarhatöiden parissa tai tietoinen rentoutusharjoitus näkyivät selvästi paitsi kyseisen hetken käyrissä mutta myös seuraavana yönä unen laadussa. Oli mielenkiintoista myös havaita, kuinka esimerkiksi alkoholi vaikuttaa unen laatuun: se saattaa auttaa nukahtamaan, mutta unen laatua jo yksikin alkoholiannos heikentää merkittävästi.

Näihin kaavioihin tutustuminen oli minulle itselleni varsin pysäyttävä kokemus. Tuli tunne, että vaikka nukun ehkä määrällisesti riittävästi (enkä aina sitäkään), en nykyisellään ainakaan päivän aikana edistä uneni laatua omilla toimillani. Pisti toden totta miettimään ja sai ensimmäistä kertaa ihan vakavissaan harkitsemaan, että tarttis tehdä jotain.

Millaisin toimin univaikeuksia voi estää tai helpottaa?

Yksi olennaisimmista asioista uniongelmien ehkäisyssä on pitää päivän mittaan taukoja työnteosta ja tehdä töiden ja velvollisuuksien lomassa myös mukavia asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja kehon sopiva väsyttäminen auttavat myös ehkäisemään univaikeuksia.

Kun puhutaan, että olisi hyvä pitää lepohetkiä päivän aikana, se ei välttämättä tarkoita nukkumista tai paikoillaan olemista. Palauttava toiminta voi yhtälailla olla aktiivista tekemistä, kunhan se vain on jotakin muuta kuin kuormittavaa ajattelua. Esimerkiksi puutarhatyöt, kävelylenkki tai vaikkapa sudokun ratkominen aktivoi aivoja ihan eri tavalla kuin työpulmien pohdiskelu.

Ylipäänsä liian paljon yhtä ja samaa asiaa on kehon ja aivojen kannalta huono asia. Kaikkein parhaiten mieli ja keho voivat, kun ne saavat vaihtelua: vuorotellen lepoa ja aktiivisuutta, istumista, seisomista ja liikkumista.

Psykologi puhuu unihygieniasta, mikä tarkoittaa sitä, että illalla tietynlaiset toistuvat, tutut rituaalit ja rutiinit auttavat rauhoittumaan uneen. Esimerkiksi unihypnoosi tai delta-aaltoa toistava ääninauha voi auttaa nukahtamaan. Muita hyviä unta edistäviä rituaaleja voisivat olla esimerkiksi lämmin suihku tai venyttely, jotka viestivät aivoille, että nyt on lupa relata.

Yksi myös jännityksen hallinnassa käytetty rauhoitusmetodi on 4-7-8-hengitysharjoitus, jossa hengitetään ensin sisään 4 sekunnin ajan, pidätetään hengitystä 7 sekunnin ajan ja hengitetään ulos 8 sekunnin ajan. Tämä rytmi muistuttaa hengitystämme unen aikana ja toimii tehokkaana rauhoittajana myös valveilla ollessa, kun mieli kaipaa rentoutusta.

Ota rennosti

Tapaamisemme aikana mietin vain koko ajan, kuinka olen tehnyt elämässäni tähän asti suunnilleen KAIKEN ihan väärin unen kannalta. Työterveyspsykologi Miia Rautiainen kuitenkin muistuttaa, että oikeaoppisesta nukkumisestakaan ei ole syytä ottaa paineita tai stressiä. Elimistö kestää kyllä huonojakin unijaksoja ja monenlaista kuormitusta.

Kiireisen ihmisen voi olla mahdotonta muuttaa elämäänsä unen näkökulmasta kaikilta osin ihanteelliseksi, mutta koko elämää ei levon nimissä välttämättä tarvitsekaan rauhoittaa – riittää, että muistaa rauhoittaa aivojaan säännöllisesti. Stressaavassa elämäntilanteessa voi esimerkiksi auttaa se, että skannaa läpi kaikki mieltä painavat huolet ihan tarkoituksella ennen nukkumaanmenoa ja päättää palata niihin myöhemmin.

Ennen kaikkea psykologi muistuttaa kuuntelemaan omaa itseä. Tutki, mikä toimii sinulle ja opi omasta elimistöstäsi. Ei kannata nojata liikaa tutkimuksiin, sillä ne ovat käytännössä todennäköisyysteorioita, joiden tulokset pitävät paikkansa monessa tapauksessa mutta eivät kaikissa. Käytännön kokeilujen kautta löytyy yleensä se itselle sopivin olemisen tapa.

Älä yritä muuttaa koko unitottumuksiasi yhdellä kertaa, vaan kokeile vaikka yhtä asiaa kerrallaan kolmen viikon jaksoissa. Yksi tapa ei välttämättä toimi kaikille eikä itselle joskus tepsinyt keino tehoa välttämättä koko loppuelämää. Psykologi neuvoo suhtautumaan uniasioihin uteliaisuudella ja rohkeasti kokeillen sekä pohdiskellen, mikä tuntuu itsestä toimivalta ja hyvältä. Rentoutta ja hyvinvointia ei voi painostaa tai pakottaa, sitä voi vain sallia ja tehdä mahdolliseksi.

Uniongelmien kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin, vaan yhdessä asiantuntijan kanssa on mahdollista pureutua ongelmakohtiin ja siihen, miten tilannetta voisi auttaa. Moni pystyy saamaan univaikeudet hallintaan ilman lääkkeitä, joten jos unesta on tullut ongelma tai mietit, miten voisit tuntea itsesi virkeämmäksi, ei välttämättä ole ollenkaan huono ajatus käydä juttelemasta asiasta vaikkapa työterveyspsykologin vastaanotolla.

Juttu on ollut pitkä kuin nälkävuosi, mutta olisipa mielenkiintoista kuulla teiltä, jotka jaksoitte lukea loppuun asti, että tuliko tässä mitään uutta asiaa tai herättikö juttu ajatuksia?

Photos: Vesa Silver

Tags: , ,

Categorised in: Elämä

25 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Lilja

    Kiitos kattavasta postauksesta ja tärkeästä aiheesta! Itse olen paininut jo vuosia uniongelmien kanssa, jotka on saatu kuriin vasta lääkityksen avulla. Haluaisin silti oppia nukkumaan ilman niitä. Minulle uutena tietona tuli se, että unenlaatuun voi vaikuttaa melko lailla jo päivälläkin, tarkoitan siis päivän tauottamista ja rauhoittumista silloinkin. Tämä on yllättävän hankalaa omassa työssäni, jossa tulee olla todella skarppina lähes koko päivän ja aikaa rauhoittumiseen ei löydy oikeastaan ollenkaan. Kiireinen työelämä pitää aivot käynnissä jatkuvasti ja stressitason korkealla. Ei siis ole ihme, että yhä useampi pyörii sängyssä yönsä ja unenlaatu on heikonlaista. Tämä antoi paljon pohtimisen aihetta, kiitos ja ihanaa kevättä!

  • Pertti

    Paljon tuli uutta asiaa, ehkä yllätyksellisintä oli, miten paljon päivämme vaikuttaa uneen, ja miten paljon päivällä voimme itse vaikuttaa nukkumiseemme.

  • Kiinnostava kirjoitus, kiitos! Satuitteko puhumaan siitä, mikä on pielessä jos pitkien ja hyviltä tunteneiden yöunien jälkeenkin herää väsyneenä? Onkohan mulla niin, että kortisoli on jatkuvasti koholla eikä näin ollen nouse aamulla ja herätä… Täytyypä miettiä tätä asiaa!

  • Haiha

    Olen kärsinyt melko vakavista uniongelmista pari kolme vuotta. Syitä ongelman puhkeamiseen on ollut varmaan monia, mutta suurin on ollut liian pitkään jatkunut liiallinen työkuorma stressaavassa ja kuormittavassa työssä (jossa työnantaja vielä on “työnarkomaani”, mikä ei välttämättä helpota alaisten elämää ja opettaa helposti hieman väärille tavoille). Viimeinen niitti oli varmaan viime keväänä, kun tein tavallaan kahta työtä päällekkäin. Molemmissa töissä on tietynlaiset tulostavoitteet, joita ei kuitenkaan välttämättä voi saavuttaa, ja omassa työnkuvassani voisi joka tapauksessa aina tehdä enemmän.

    Suurin ongelmani on herääminen aamulla liian aikaisin, välillä jopa kahden jälkeen, mutta useimmiten onneksi vasta neljän jälkeen. Toisaalta välillä en kyllä saa untakaan, kun syke on liian korkealla. Välillä olen ihmetellyt, miten olen jaksanut, mutta kummasti sitä vain jaksaa, vaikka aina ei kyllä naurata. Kai keho sentään hieman lepää, vaikka uni ei tulisi.

    Kaikenlaista on tullut koitettua tässä parin vuoden aikana, mutta merkittävää apua en ole löytänyt. Nyt olen kuitenkin luvannut itselleni, että jos nykyinen uusi “kuurini” ei helpota tilannetta, menen kysymään asiaa joltakulta uudenlaiselta asiantuntijalta. Viime aikoina olen alkanut epäillä, että ongelmani on ylikunto, mikä ei kuulosta kyllä kovin kivalta, sillä toipuminen voi kestää vuosia.

    Senpä vielä kirjaan, että yllättävän usein tulee esille, että keskustelukumppani, uusi tuttavuus tms. kärsii uniongelmista. Itseni on yllättänyt se, että aika moni myös syö jonkinlaisia lääkkeitä vaivaan. Minä en ole varsinaisia unilääkkeitä kokeillut, ja olen myös siinä käsityksessä, että ne eivät välttämättä tilanteessani auttaisi.

    Sen verran olen perehtynyt uniasioihin, että mitään erityistä uutta ei tekstissä ollut, mutta toki on aina välillä hyvä muistuttaa itseään muutamista asioista.

  • Tosi kiinnostava postaus! Mieheni kärsii kroonisesta unettomuudesta ja tästä tietopaketista on todellakin hyötyä. Kiitos!

    T: Kiti
    http://www.lily.fi/blogit/katso-tarkemmin/rumapaivat

  • Hyvä teksti ja tärkeästä asiasta! Itse olen pitkään kamppaillut jatkuvien levottomien unien kanssa. Heräilyä, painajaisia. Ihmettelen yöllä huoneessa millo mitäkin tauluista vaatekasoihin. Välillä nukkuu hieman paremmin. Aamuisin väsyttää aina ihan mielettömästi. Mutta oli hyvä kuulla että vaikka nukkuis pätkissä niin se ei oo niin vakavaa. Olen ajatellutkin että päivään täytyy mahduttaa taukoja ja lepoa. Paha stressikierre kyllä vaikuttanut että tulee nukuttua huonosti. Täytyis alkaa liikkumaan rasittavammin jotta keho väsyisi. Välillä käynyt että kyllä keho väsyy mutta mieli juoksee vuoristorataa. Mindfulnessista on kyllä paljon hyötyä ja siitä tietoisesta läsnäolosta. Rauhoittuminen metsässä on ollut hyvä tapa ladata akkuja. Toivon että joskus voisi nukkua ilman että asiaa tarvitsee miettiä. Päivä kerrassaan :)

  • sup

    Suosittelen testaamaan laitetta nimeltä Beddit. Se on patjaan liimattava anturi ja puhelimeen ladattava sovellus. Aamuisin voi puhelimesta sitten tarkistaa kuinka hyvin on oikeasti yönsä nukkunut.Mieheni kärsii uniongelmista ja käyttää laitetta tarkkailemaan nukkumistaan.

  • Todella tärkeä aihe, jota käsittelit kattavasti. Unen määrällä ja laadulla on tosiaan suuri merkitys hyvinvoinnissa!
    http://westendmum.fi

  • Riina

    Itellä on auttanut pahimpien stressivaiheiden yli Tenox ja kevyemmissä tilanteissa sitten pienet annokset tavallista ganjabiksen kukkaa vapolla nautittuna. Tietokoneen ja tv:n käyttö iltaisin on ehdottomasti myrkkyä yöunelle. Tärkeä aihe!

  • Nonna

    Hei! Olen lukenut blogiasi pitkään ja ihaillut sitoutumistasi eettiseen kestävyyteen myös blogisi kaupallisessa yhteistyössä. Siksi minua on ihmetyttänyt sopimuksesi ylikansallisen, verokeinottelusta kiinni jääneen Mehiläisen kanssa. Tarkoituksenani ei ole syyllistää, vaan herättää pohdintaa ja tietoisuutta asiasta. Vaikka jättiyritykset saisivat järjestettyä nämä toimensa laillisiksi, eettisiä niiden ei voida sanoa olevan. Aurinkoista kevättä!

    Lisää Mehiläisestä ja muista ylikansallisista terveyskonserneista voit lukea täältä https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118138-mehilaisen-harski-verokikkailu-”elaa-suomen-rahoilla” ja täältä http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/13/terveystalon-korkoja-sittenkin-luxemburgiin

    • Kiitos kommentistasi Nonna. Yhteistöitä valitessani minulle on tärkeää, että voin seisoa niihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden takana, ja tämä yhteistyö tuntui luontevalta, koska minulla on omia, todella hyviä asiakaskokemuksia Mehiläisestä. Samanlaista tarinaa olen kuullut monilta läheisiltäni ja ystäviltäni.

      Kun aikanaan muutama vuosi sitten hakeuduin terapiaan ja lähdin viemään psykoterapiaprosessia eteenpäin. Kävin tällöin muutaman kerran Mehiläisessä psykiatrin vastaanotolla ja sain todella empaattista, ihmisläheistä ja hienotunteista palvelua, mikä tuntuu terveyteen (ja etenkin mielenterveyteen) liittyvissä asioissa tosi tärkeältä asialta. Ja kun oma kokemus palvelusta oli näin myönteinen, tuntui myös luontevalta tarttua yhteistyöhön.

      Halusin myös saada terapian käyntiin ripeästi ja koin saavani yksityiseltä puolelta asiassa nopeamman avun kuin julkisen puolen pitkien jonojen kautta. Jo itsenäisesti aloitettu terapiaprosessi olisi voinut viivästyä kuukausilla, jos olisin jäänyt odottamaan aikaa julkiselta puolelta. Ja kun Kelan tukipäätökseen liittyvän byrokratian takia joutuu jo lähtökohtaisesti odottelemaan sen 4-5 kuukautta (ensin kaksi lausuntoa psykiatrilta vähintään 3 kuukauden aikahaarukassa sekä sen jälkeen hakemuksen käsittelyaika), tuntui tärkeältä saada asiaa eteenpäin mahdollisimman mutkattomasti, ennen kuin tilanne äityisi omalla osalla pahemmaksi. Olen onnekas, että minulla oli taloudellisesti mahdollista turvautua tähän vaihtoehtoon – monella muulla tätä mahdollisuutta ei ole.

      Myös tämän nimenomaisen postauksen aihe tuntui tärkeältä ja koin jälleen saavani Mehiläisessä hyvin asiantuntevaa, inhimillistä ja korkeatasoista palvelua. Myönnän, että en ole ollut kovin tietoinen tästä Mehiläiseen liittyvästä uutisoinnista, enkä yhteistyöhön tarttuessani tullut edes ajatelleeksi, että minun olisi syytä tutkia juuri tämän yrityksen taustoja tarkemmin. Haluni lähteä mukaan tähän yhteistyöhön on saanut alkunsa siis puhtaasti hyvistä asiakaskokemuksista ja mielestäni tärkeistä, monia ihmisiä hyödyttävistä ja koskettavista teemoista. Ja mitä uskallan tämän postauksen kommenteista todeta, niin ymmärtääkseni juttu on ollut monelle hyödyllinen ja informatiivinen sekä antanut kiinnostavaa ajattelemisen aihetta.

      • Nonna

        Hei! Kiitos paneutuneesta vastauksestasi. Olen samaa mieltä aiheen tärkeydestä. Uskon myös, että asiakaspalvelun laatu on varmasti ollut hyvää – kuten tästäkin jutusta käy ilmi. Mukava kuitenkin kuulla, että kommentistani tarjoutui uutta tietoa – näistä asioista kertominen on tärkeää, koska kaikesta ei itse mitenkään voi aina olla perillä.

        • Kyselin tästä vielä vähän Mehiläisen suunnalta, ja yrityksen viestinnästä vastattiin näin:

          “Mehiläinen maksaa veronsa normaalisti Suomeen. Mehiläistä arvosteltiin aiempina vuosina verosuunnittelusta, mutta noista ajoista Mehiläisen omistus-, rahoitus- ja yritysrakennetta on muutettu olennaisesti.

          Lisätietoja löytyy Mehiläisen verkkosivuilta http://www.mehilainen.fi

          Tietoa yrityksestä https://www.mehilainen.fi/Yritysinfo

          Ja mikäli lisäkysymyksiä tulee mieleen, niin niitä voi esittää Mehiläiselle Facebookissa ja Twitterissä.”

  • Katja V

    Huomasin oman käden kautta nuo samat asiat; päivän kululla on suuri vaikutus, ja ei se määrä vaan laatu, kun tulin raskaaksi alkuvuonna :)

    Elämä alkoi kulke kuin hidastettuna; kävelen, syön ja teen aikalailla kaiken normaalia hitaammin. Usein kotona pidin ennen telkkua auki taustalla, nyt nautin hiljaisuudesta ja rauhasta. Nukun toki päikkäreitäkin, mutta selvästi päivän kulku on rauhoittunut ja sisältää usein jossain määärin pysähtyneisyyttä ja irtiottoja.

    Samaan aikaan unirytmi muuttui täysin, ja vaikka määrä väheni, olo on levänneempi kuin aiemmin. Nukahdan nykyisin 21.30-22 välillä joka ilta, ongelmitta ja nopeasti. Melkein kuin nuijalla :D Herään monesti klo 3-4 yöllä ja valvon 10 min-2h, ja tämän jälkeen loppuyö on todella katkonainen ja huono. Mutta olo on silti levännyt ja virkeä (tai no… jos ei yleistä hidastumista oteta huomioon :D). Tämä homma toimii nyt minulle, eikä ole syytä muuttaa sitä. Otan iisisti ja odotan, mitä kaikkea elämä tuo tullessaan :) Eiköhän unirytmi ensi syksynä taas muutu ;)

  • Kirsi

    Tosi mielenkiintoista uutta asiaa tuli itselle. Itse olen myös kärsinyt univaikeuksista lähes koko elämäni, ala-asteen lopulta lähtien. Reagoin stressiin todella nopeasti nukahtamisvaikeuksilla ja heräämisillä, ja vaikka nykyään on jo oppinut sinnittelemään niillä 4-6 tunnin unilla viikon, ja nukkumaan sitten viikonloppuna, eihän se mikään ideaalitilanne ole.

    Koskaan mulle ei oo mikään melatoniinitabletti auttanyt yhtään, pieninä tai suurina annoksina. Jännä siis tietää, että siihen vaikuttaa fyysisesti noin moni muukin asia. Täytyykin alkaa ottaa asiasta selvää. Mulle aikoinaan terapeutti sanoi, että vain säännöllinen rytmi auttaa, ja että ei saa nukkua päiväunia. Niillä neuvoilla ei kovin kauas ole pötkitty.

  • Hei!

    Kiitos paljon kirjoituksestasi! Arvostan, että Mehiläisen taustalla olosta huolimatta keskityit tekstissä asioihin, joihin jokainen omassa elämässään voi vaikuttaa ja että uneen on isosti apuja muustakin kuin lääkkeistä.

    Olen kerran menettänyt unen lahjan elämässäni, hain sitä osastohoidon kautta takaisin, kun keho ja mieli uupui siitä unettomuudesta täysin. Se kokemus oli tärkeä kokemus elämässäni ja olen oppinut arvostamaan unta ja antamaan sille aikaa, vaikka se olisikin sitten työ- tai muusta ajasta pois (olen yrittäjä).

    Vaikka lääkkeetkin olivat auttamassa, koin, että parhaan hyödyn kauaskantoisimmin sain hermoratahieronnasta.
    Neljännellä hoitokerralla nukahdin hierojan käsittelyssä, se oli uskomatonta! Täältä voit lukea lisää, mitä on hermoratahieronta. http://www.hermoratahieronnanmestarit.fi/mita-on-hermoratahieronta

    Löydettyäni Young Livingin puhtaat eteeriset öljyt tiesin, että ne tulevat helpottamaan elämääni myös nukahtamistilanteissa. Laventelia tippa tyynylle ja koen, että nukun syvemmin. Peace&Calming-öljysekoite vie päivän huolia loitommalle (sen avulla pääsin myös lentopelostani). Kerron mielelläni lisää näistä hyvinvointiamme tukevista luonnon voimallisista arjen helpottajista!

    Nykysellään nukun hyvin. Käytän myös piikkimattoa iltaisin kehon rentoutumiseen ja lääkkeitä en ole tarvinnut 2,5 vuoteen. Olen todella kiitollinen nykytilanteesta <3

    Nauttikaa unen lahjastanne!

    -Ellu

    Ps. Kiitos kännykän yö-asetusvinkistä!

    • Hanski

      Ihanan lohdullinen tietopaketti unesta, kiitos siitä! :)

      Haluisin kysyä sinulta Ellu kysymyksen! Itselläni on aika samanmoinen tilanne kuin sinulla. Hetki sitten löysin myös apua hermoratahieronnasta! Olen käynyt siinä vasta pari kertaa, ja siksi minua kiinnostaisi tietää kuinka kauan tai kuinka usein sinä käyt hermoratahieronnassa? Käsittääkseni hoitoja on hyvä jatkaa, että hyödyt pysyvät yllä. En ole vielä huomannut suurta eroa nukkumisen laadussa, mutta olen valmis kokeilemaan mitä vaan, että saan jatkuvan väsymykseni karkoitettua!

  • Nora

    Itse olen kärsinyt uniongelmista 15-vuotiaasta asti. Nyt vasta viimeisen vuoden aikana olen alkanut nukahtamaan heti kun menen sänkyyn, sen sijaan että pyörisin tunnin pari. Enkä enää heräile kesken yötä ja valvo pari tuntia, ennen kuin nukahdan hetki ennen kellon herätystä.

    Tämän vuoden puolella vasta olen alkanut heräämään virkeänä 6-7 aikaan aamulla, jopa viikonloppuisin. Sitä aiemmin oli tuskaa nousta sängystä vielä kello 10, vaikka olin mennyt nukkumaan 22-23 aikaan illalla. Järkyttävintä tässä kaikessa on se, että uniongelmat alkoivat 15-vuotiaana ja olen siitä asti joutunut käyttämään unilääkkeitä viikoittain. Nyt olen 32-vuotias, eikä minun ole tarvinut turvautua lääkkeisiin puoleen vuoteen. Eli olen kärsinyt uniongelmista yli puolet elämästäni ja elän jatkuvassa pelossa siitä, milloin ne taas alkavat uudestaan.

    Varsinkin kun nukahtaminen ja heräily ei ole ainut ongelma, vaan myös herääminen. Mitä tehdä kun työpäivä alkaa kello 8 aamulla, mutta en jaksa nousta sängystä ennen kello kymmentä?

    Olen ihan super-onnellinen siitä, että nyt nousen viikonloppuisinkin aamulla 6-7 välillä, kohtalaisen virkeänä.

    Toivottavasti saan pidettyä siitä kiinni.

  • MaikkisT

    On oikeastaan myytti, joka elää suusta suuhun, että vanhemmiten ihminen tarvitsisi vähemmän unta.

    http://www.hs.fi/tiede/art-2000005159150.html

    http://yle.fi/uutiset/3-7092949

  • Marja

    Vaikeissa sairauksissa tarvitaan kyllä unilääkettä apuna, jotta sairaan henkinen kantti ei romahda unen puutteen seurauksena. Esim. syöpäsairaus on äärimmäisen rasittava jonka vuoksi unilääkkeen tarve on erittäin tärkeä potilaan mielenterveyden ylläpidossa vaikean sairauden kestämisessä. Unilääkkeestä ei ole haittaa kuolemaan johtavan sairauden hoidossa.Hyvää kesää.

Related posts