10/12/15

Apaattinen syksy

24 74 kaamos1

Tänä vuonna syksy on vaatinut veronsa. Syytä en tarkalleen ottaen tiedä, mutta koko syksyn voimat ovat olleet vähissä ja mieli jollain tapaa alavireinen. Valon puute ja kurjat kelit tietysti herkästi vetävät mielialaakin matalaksi, mutta tämä blues alkoi jo ennen kaamosta.

Onhan tänä syksynä tapahtunut paljon. Elämässä on ollut paljon muutoksia ja lienee ihan normaalia, että sellainen vie energiaa. Mikä ikinä uupumuksen ja alakulon syynä onkaan, se on näkynyt etenkin työelämässä. Fiilis on ollut ajoittain niin saamaton, että pienimmätkin arkiset toimet ovat tuntuneet aivan ylitsepääsemättömiltä.

kaamos4

Jos siis blogissa fiilis ja vire on ollut ajoittain kateissa, niin siihen on ollut monenlaisia syitä täällä avaamieni seikkojen lisäksi . Joinakin päivinä on tuntunut liki mahdottomalta saada itsensä sängystä ylös. Sähköposti pursuaa yli äyräiden, koska en vain ole jaksanut paneutua viestitulvaan. Roskikseen menossa oleva pahvilaatikko lojuu eteisen nurkassa kuukauden päivät, koska en vain saa vietyä sitä ulos. Kirjanpitohommat roikkuvat rästissä viime tippaan asti ja parina kuukautena en edes ole saanut toimitettua kirjanpitäjälle kuitteja lainkaan sovitussa aikataulussa. Muutama lasku menee perintään asti, koska en vain saa aikaiseksi maksaa niitä ajallaan. Ja nyt puhutaan ihmisestä, joka yleensä maksaa laskunsa aina etuajassa tai viimeistään eräpäivänä.

No, joskus se on tällaista. Veikkaan, että siellä joku muu ruudun toisella puolen tunnistaa tästäkin apatiasta itsensä. Tuskin olen yksin uupumukseni ja alavireeni kanssa.

kaamos3

Olen yrittänyt miettiä, miten saisin arjen takaisin raiteilleen. Ja eilen sain viimein lietsottua itseni jonkinlaiseen tsemppausmielialaan. Päätin pakottaa itseni tsemppaamaan vaikka väkisin tämän lopputalven ja pimeyden yli. Olen tällä viikolla käynyt pitkän tauon jälkeen muutaman kerran urheilemassa ja huomasin heti, miten hyvä olo siitä tulikaan – liikunta antaa vain niin paljon energiaa ja hyvää oloa. Havainnon innoittamana tein itselleni listan asioista, joiden avulla aion yrittää pitää itsestäni nyt parempaa huolta.

  1. Nukkuminen. Unirytmini on ollut aivan hunningolla koko syksyn. Illat venyvät öiksi kukkuessa ja aamut päiviksi nukkuessa. Olen aamuihminen, joten aamun missaaminen saa heti aikaan tunteen, että puolet päivästä on jo menetetty ja loppupäivänä on vaikea motivoida itseään ahkeroimaan. Niinpä tavoitteena on nyt vain mennä kiltisti aiemmin nukkumaan.
  2. Liikkuminen. Urheilusta tulee hyvä olo, joten yritän nyt pitää kiinni siitä, että liikkuisin vähintään pari-kolme kertaa viikossa ihan kunnon hikiliikuntaa. Ja miksei enemmänkin, jos siltä tuntuu.
  3. Syöminen. Kun kaikki muukin on ollut retuperällä, niin on ollut myös ruokailurytmini. Tavoitteena on syödä jatkossa säännöllisemmin ja paremmin. Vähemmän pizzaa, enemmän kasviksia.
  4. Tsemppi. Oma asenne vaikuttaa hurjan paljon jaksamiseen ja vaikka yleensä olenkin aikamoinen tsemppari, viime aikoina se minulle tyypillinen sinnikkyys ja ilo on ollut kateissa. Nyt vain yritän pitää tietoisesti mielialan korkealla ja tsempin päällä – kevät ja aurinko ovat ihan nurkan takana. Toisaalta pitää muistaa olla itselleen näinä synkeinä talvikuukausina myös vähän armollinen. Ei se ole niin vakavaa, jos ei koko ajan jaksa tehdä kaikkea ihan täysillä. Joskus riittää, että vain tekee.

Halauksia kaikille muille kaamoksen ja alavireisyyden riivaamille kohtalotovereille. Vertaistukea sekä hyviä vinkkejä apatian selättämiseen saa ilolla jakaa kommenttiboksissa.

kaamos2

Photos: Vesa Silver

Tags: ,

Categorised in: Elämä

24 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Mordred

    Jokaisella on tietysti välillä alakuloa ja jaksamattomampia kausia, mutta arjen sujumista haittaava pidempikestoinen masennus on kyllä asia, johon voisi olla hyvä hakea ammattiapua. Ihan kaikella ystävyydellä, itsekin saman kokeneena, tämän sanon!

    Toki päivittäinen vuorokausirytmi, syöminen ja ulkoilu ovat asioita joista kannattaa pitää huolta, niiden laiminlyönti huonontaa varmasti oloa.

    Jaksamista!

  • Pai

    Minäkin olen miettinyt, että mikä tämän syksyn on saanut tuntumaan niin harmaalta ja masentavalta. Voiko se johtua siitä, että kesä oli niin ankea, eikä valoa ja aurinkoa saanut imettyä syksyä varten. Muut asiat on kuitenkin kunnossa ja mitään isoja tai pieniä muutoksia ei ole tapahtunut.

  • Voin samaistua kyllä täysin sun oloon! Onneksi alkaa pian päivä pitenemään ja saa sitä valoakin enemmän. Mun mielestä välillä saakin ottaa vähän iisimmin ja asettaa itsensä “velvollisuuksien” edelle. Mullakin on vaikka kuinka pitkä to do-lista, mutta tällä hetkellä voimat ei töiden lisäksi enää niihin riitä ja siitähän se ahdistus ja stressi tuleekin. Mutta päivä kerrallaan kohti kevättä. Ja hei, pian on joulu!! Ps. Sun blogi on mun ehdoton lemppari! Keep up the good work, mut muista myös levätä välillä ;) Tsemppiä!

  • Annika C.

    Suunta ainakin näyttää olevan on oikea :)
    Tsemppiä jaksamiseen ja pirteää mieltä sinulle!

  • sammakko

    Myös minulle tämä syksy on ollut vaikea. Tapailin yhtä miestä, mutta totesimme yhdessä, ettei meistä paria tule. Vaikka päätös oli yhteinen, se satutti. Päätin hukuttautua töihin kunnolla, ettei tarvitsisi miettiä, mikä minussa on vialla. No, ei se ihan niin mennyt. En saanut missään vaiheessa kunnolla käytyä asiaa läpi ja vanhat haamut alkoivat kolistella kaapissa. En voinnut hyvin millään mittapuulla.

    Onneksi olin sopinut jo aiemmin menäväni viikonlopuksi kylään ystävälleni maalle. Oli ihanaa ottaa etäisyyttä koko jutusta ja töistä. Päätin, että annan itselleni aikaa – ja armoa. Tajusin, ettei minun tarvitse olla täydellinen, enkä voikaan olla.

    Siispä opinkin, ettei ikäviä tunteita kannata haudata, vaan käsitellä niitä. Jokaisella on omat tapansa käsittelyyn: minulle tehokkainta on niistä puhuminen muiden kanssa.

    Muista olla itsellesi armollinen, olet täydellinen juuri tuollaisena! :)

  • Rheena

    I feel you sister.❤️

  • Derrida

    Loistava lista. Tuohon kun vielä lisää parin kuukauden tipattoman niin varmasti alkaa mieli kohentua.

  • Embla

    Kiitos Jenni tästä kirjoituksesta!
    Itsellä myös ollut synkkä syksy; paljon kiirettä ja on alkanut tuntua että oma elämä lipuu ohitse. Siispä päätin vaihtaa työpaikkaa, mistä olen hyvin ylpeä, mutta nyt tuleva entinen työnantajani on päättänyt viimeiseen asti vaikeuttaa elämääni, ja olen tästä kaikesta ihan rikki.

    Mutta onneksi tässä ollaan valoa kohti menossa, hienoa että sinäkin olet taas jaksanut tehdä hyvää oloa lisääviä asioita!

  • HH

    Tsemppiä! Syksy on vain jatkunut sään puolesta. Kurja syksy täälläkin.

    Vinkkejä:
    <3 sovi tapaamisia, harrastuksia jo nyt tammikuulle. Itse aloitin uudelleen yliopiston ja menen siit huolimatta minua 6 vuotta nuorempien opiskelijatovereiden kanssa kokeilemaan 2-4 hengen ryhmässä painia, salitreenin monen vuoden tauon jälkeen, joogaa heti tammikuun alusta. Helpottaa, kun on sovittua menoa jo nyt ja aamu lähtee hyvin käyntiin joogalla! Itse, yksin, en saa mitään aikaiseksi niin tämä ns liikuntaverkosto auttaa.

    <3 pyydä ja kutsu ihmisiä kylään kotiin. Kaikilla on kiireitä ja itsellä myös, mutta hauskimmat jutut tänä syksynä olivat, kun järjestin kutsut kotiin. Meillä oli nyyttärit ja acevien kanssa meitä oli 15 tyyppiä. Piristi kummasti. Hyvä syy myös jaksaa siivota kämppä ja laittaa esille uusia julisteita/sisustaa :)

  • Voi miten kuulostaakaan tutulta.. Viime vuosi on ylipäänsä ollut minulle melkoisen vaikea, mutta masennusta ja alakuloa on vielä vaikeampi kestää tässä pimeydessä.

    Minua auttaa jaksamaan stylistin opinnot, jotka elokuussa aloitin. Vaikka uuden oppiminen viekin hurjasti energiaa, niin kyllä se sitä myös antaa! Työskentelen tällä hetkellä hoitoalalla, ja vaikka tunnenkin tekeväni tärkeää työtä, niin veronsa se kyllä vaatii. Stylistin hommissa saan toteuttaa visuaalista ja luovaa puoltani, joka on niin iso osa minua.

    Unelmoiminen on voimavara, jota toivottavasti en koskaan hukkaa. Se auttaa jaksamaan niinäkin aikoina, kun unelmat tuntuvat järjettömän epärealistisilta ja kaikki näyttää synkeältä.

    Voimia hurjasti <3

  • tsuna

    Elämässäsi on tapahtunut paljon, mutta kaamoskin on saattanut vaikuttaa asiaan. Ostin itse viime vuonna loppuvuodesta kirkasvalolampun kokeillakseni auttaako se syksyn alakuloisuuteen ja tänä vuonna aloitin käytön jo heti syyskuun alussa, ja huomaan, että syksy on ollut täysin erilainen, vaikka syksy onkin ollut työntäyteinen. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, mutta kannattaa ostaa 10 000 luxin lamppu, jotta tehoaa.

  • Minna

    Ihanan rehellisesti puhut fiiliksistäsi. Kiitos siitä. Ja moni varmasti samaistuu, minä mukaanlukien. Tsemppiä talveen (tai jatkuvaan syskyyn..) :)

  • Petra123

    Moi! Eipä se ole mikään ihme, jos välillä on alakuloinen fiilis ja jopa masentunut olo. Elämä heittelee ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin vie voimia ja aikaa. Siihen kun lisätään vielä synkkääkin synkempi vuodenaika, niin keitos on valmis.

    Olit listannut mielestäni juurikin oikeita asioita synkeyttä vastaan. Lisäisin siihen vielä sen, että kannattaa tehdä joka päivä ainakin yksi asia, josta todella nauttii. Jollekin se voi olla hikitreeni, toiselle vaahtokylpy. Asia voi olla ihan pienikin, ei mitään maailmaa mullistavaa. Itse olen hyötynyt tästä “ahaaelämyksestä” paljon.

    Olen myös sitä mieltä, että jokaisella meistä on täysi oikeus melankoliaan ja ajoittaiseen alakuloisuuteen. Ei aina tarvitse olla niin täydellisen pirteä, innostunut ja kaikkensa antava. Eihän se pitkässä juoksussa tietenkään ole missään määrin mukavaa, mutta jossain vaiheessa päivistä alkaa tulla parempia. Aina.

    Kiitos joka tapauksessa ihanasta blogistasi ja jaksamista elämän pyörteisiin!

  • suvi

    “Mukavaa” että kirjoitit tästä. Tai siis ei tietenkään kiva että voit vähän huonosti, mutta jotenkin en jaksa semmoista että”jee jee, kaikki on hyvin” vaikkei oliskaan. Kyllä se kevät sieltä tulee ja pian on joulukin. Tsemppiä sinulle ja muillekin!

  • Luulen, että myös tämä pimeys on verottanut voimia. Kun herää aamulla, on pimeää. Kun menee nukkumaan, on pimeää.
    Myös D-vitamiinin puute voi olla yksi väsymyksen ja uupumuksen aiheuttaja. Toisaalta sitä olet varmasti saanut reissatessasi. :)

  • p

    Nämä on tällaisia mihin ei voi antaa reseptiä. Jokainen voi vaan kuunnella itseään parhaansa mukaan. Tuntuu, että alavire/väsymys on jatkuvaa tasapainoilua: kyky keskittyä positiivisiin asioihin on tärkeä. Toisaalta taas pitää sallia ne fiiliksensä, välillä pysähtyä sohvalle niiden kanssa.
    Parempia päiviä sulle:)

  • Mikko

    Tämä syksy on ollut harvinaisen ankea!

    Energisyyttä saa liikunnan lisäksi myös valosta. Lisäksi jääkylmä suihku (lyhyt kylmä pitkän lämpimän päätteeksi) saa päivälle superpiristävän alun!

  • Tiedän niin mistä puhut! Minullakin on ollut kolo syksyn vaikea löytää iloa yhtään mistää. Edes niistä asioista, joista sitä yleensä saa. Edessä häämöttävä joulu on tuonut hieman muutosra parempaan ja odottelenkin lomaa jo kovasti. Ehkä rentoutuminen ja täysi irrottautuminen auttavat näkemään asiat eri tavalla.

  • ilona2

    Mä niin tiedän, mistä puhut – mulla takana samanalainen, tahmea syksy. Sairastin mononukleoosin keväällä (oli muuten väsymystilaa lukuunottamatta täysin oireeton), joka sitten heijastui D-vitamiinitasoihin. Pari viikkoa sitten selvisi, että kärsin vitamiinipuutoksesta edelleen. Siispä panen osan saamattomuudesta ja väsymyksestä sen piikkiin. Kuten tuossa toinenkin lukija suositteli, tutkituta D-vitamiinipitoisuudet. Tietty alakulo ja alavire on itsessään ihan valideja, mutta mua helpotti tietää, että voin selittää ainakin osan mun psyykisistä oireista kropan haasteilla. Elämänmuutoksiin ja niistä johtuvaan ahdistukseen ja stressiin sitten totuttelen edelleen…

    Voimia!

    • Sofia

      Jenni, samansuuntaisia tuntemuksia ollut ilmassa. Googlasin kaamosoireet ja löysin artikkelin, jossa oli todettu, että kirkasvalohoito on saanut monilla oireet vähenemään. Itselläni kirkasvalo harkinnassa ja pari kertaa varovasti kokeilleena haluaisin uskoa sen toimivan.

  • Joskus pitää saada mennä hitaalla vaihteeksi. Itseäni auttaa kävelyt päivänvalossa, ja lyhyemmät työpäivät. Sekä ystävät ja rakas <3

    xxx
    E
    http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/

  • silja

    Heippa! En yleensä netissä kirjoittele, mutta nyt ajattelin jakaa yksinkertaisen neuvon: On hyvä silittää itseään. On hyvä paijata jalkojaan ja käsiään, ja taputtaa itseään hieman olkapäälle. Se mitä jaksat juuri nyt, on riittävää. Ole itsellesi armollinen. Hyvin sä vedät.

  • Arvostan kovasti rohkeuttasi kertoa apeudesta. Hienoa. Komppaan tuota d-vitamiinilisää, 100 mikrogrammaa päivässä purkista. Se on vielä turvallinen määrä, olen keskustellut tästä usean lääkärin kanssa. Hanki vitamiinit luontaistuotekaupasta, jotta ne ovat sellaisina kapseleina. D tarvitsee rasvaa imeytyäkseen.

    Toinen tärkeä on tuo alkoholi, joka täällä mainittiinkin. Jos mieli on yhtään matalalla, jo lasi viiniä vetää mielen entistä matalammalle (+ häiritsee unta). Fiilis ei alene heti, mutta seuraavana päivänä ja sitä seuraavana kyllä.

    Tsemppiä! Ihailen kovasti upeaa blogiasi ja rehellisyyttäsi. Jutuistasi on varmasti iloa ja vertaistukea monelle.

Related posts