30/07/15

Elämä kuin elokuvista

24 23 Näyttökuva 2015-7-30 kello 8.46.07.png

Saaran kertomus naapuritontilla spontaaneista viikonlopputreffeistä Portugalissa sai minut taputtamaan käsiäni ihastuksesta. Harva lähtisi hetken mielijohteesta viikonloppureissulle miehen kanssa, jonka on tavannut aiemmin vain kerran, mutta Saara tarttui ensin emmittyään tilaisuuteen ja reissu oli mitä ilmeisimmin menestys (vaikka kuulumisia romanssin kohtalosta odotellaankin yhä uteliaina).

Nostan Saaralle virtuaalista hattuani rohkeudesta ja ehdin jo kommentoida postaukseen, että jännittäviä asioita sattuu ja tapahtuu, kun niiden antaa tapahtua. Kuulen usein ihmisten valittelevan, kuinka elämä on tylsää ja mitään jännittävää ei tapahdu. Minun vauhdikkaisiin käänteisiini puolestaan on useampikin ystävä todennut, että elämäni on välillä kuin elokuvista. Ja seuraavan hengenvetoon on ihmetellyt, että miten minulle voi aina tapahtua kaikkea niin jännittävää ja epätodellista. Minäpä kerron…

Näyttökuva 2015-7-30 kello 8.41.04.png

Salaisuuteni on yksinkertainen: pidän silmäni auki, avaan suuni oikeissa paikoissa, tartun hetkiin ja heittäydyn tilanteisiin. Ei siihen oikeastaan muuta tarvita. Olen saanut kokea mitä huikaisevimpia kohtaamisia, päätynyt huumaavien romanssien pyörteisiin ja rikastuttanut elämääni aimo annoksella mahtavia kokemuksia ja muistoja ihan vain siitä syystä, etten ole jäänyt empimään tai arkailemaan. Joskus minä olen ollut se spontaanin aloitteen tehnyt tyyppi, joskus olen tarttunut toisen osapuolen pähkähulluun ehdotukseen.

Ja muuten vinkiksi: jos ihmisellä on ehdottaa jo ensitreffien varalle jotakin tavallisesta poikkeavaa, se antaa osviittaa siitä, että yllätyksiä ja jännittäviä käänteitä saattaa olla luvassa jatkossakin. Minulla olisi varmaan parin kirjan verran tarinoita kerrottavana kaikista älyttömistä kohtaamisistani, kummallisesti alkaneista ystävyyssuhteistani, eeppisistä romansseistani ja hömelöistä seikkailuistani. Ehkä pitäisi aloittaa sellainen blogi anonyyminä. ;)

Näyttökuva 2015-7-30 kello 8.41.28.png

Muistelen jälkikäteen hymyssä suin yhtä vuosien takaista romanssia, joka alkoi vähän omituisesti siten, että minulle ennestään tuntematon mies lähetti pitkän ja hauskan sähköpostin, jossa pyysi minua treffeille – oli bongannut jonkun nettiprofiilini tai blogini ja sen innoittamana lähestyi. Koska hän sai minut nauramaan jo pelkällä viestillään, päätin suostua kutsuun mennä katsomaan hänen bändinsä levyjulkkarikeikkaa. Tyyppi vaikutti yhtä hauskalta ja hurmaavalta myös livenä ja pyysi minua illan jälkeen yllätystreffeille. Ajattelin, että mitäpä hävittävää tässä voisi olla ja myönnyin ehdotukseen.

Löysin itseni seuraavana päivänä piknikiltä Nuuksion metsistä lusikoimasta hepun itse tekemää vadelmarahkaa ja lipittämässä termospullosta teetä – hän oli muistanut jostakin sivulauseestani, etten juo kahvia. Muistan miettineeni sen noin kuukauden mittaiseksi jääneen kesäromanssin aikaan, että olen tuntenut tämän ihmisen vasta kuukauden, mutta olemme tehneet hänen kanssaan enemmän asioita ja muistoja kuin monessa pidemmässä parisuhteessani kaiken kaikkiaan! :D

Jos siis kaipaat vipinää ja sutinaa elämääsi, niin luo sitä! Tartu tilaisuuksiin, heittäydy hetkiin, tee rohkeasti aloitteita ja laita itsesi peliin. Ja jos ei muuta, niin onpahan hauskoja tarinoita kerrottavana kavereille je lapsenlapsille. 

Kuvituksena kuvamuistoja tältä kesältä Instagramin puolelta. :)

Näyttökuva 2015-7-30 kello 8.41.48.png

Photos: Jenni Rotonen / @jennipupulandia

Tags: , , , ,

Categorised in: Elämä

24 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • saarah

    No JUST NÄIN :)

    <3

  • Ihastuttava postaus! Niin elämää inspiroiva, kiitos. :)

  • Siina Leppä

    Nimenomaan! Mulla on tullut kierrettyä maailmaa ristiin rastiin päähänpistojen seurauksena, ja nyt on pala sydäntä Stuttgartissa alkuvuodesta Bangkokissa vietetyn biletysyön ja siitä pikaistuksissa seuranneiden Kanadan- ja Berliinin-reissujen tuloksena :D Tekevälle sattuu, useimmiten kaikkea huikeaa!

  • Gertrude

    Juuri tätä haluaisin oppia! Ehkä täytyykin vain alkaa uskaltamaan oikein kunnolla. Kaikki ikimuistoisimmat ja hauskimmat tapahtumat ovat olleet usein juuri näitä hetken mielijohteesta tehtyjä. Ehkä onkin ihan mahdollista opetella heittäytymään. Kiitos kivasta blogista, olen lukenut vuosia, mutta en ole useinkaan kommentoinut:)

  • ^nanna

    Kiitos Jenni, just tätä tarvitsin tähän päivään! Istun keskellä muuttokuormaa ja mietin, mitä hittoa olen tekemässä. 27 v ja muuttamassa ensimmäistä kertaa yksin omaan asuntoon. Irtiotto siitä “ihan hyvästä” suhteesta itsensä löytämiseksi tuntui tärkeällä just nyt, ajatuksella nyt tai ei koskaan. Katsotaan mitä elämä heittää eteen, mutta en aio jäädä vain odottelemaan… :)

    Kiitos ihanasta blogista!

  • Vierailija

    jännä postaus ottaen huomioon, että kirjoittaja alleviivaa kotihiireilyään, aikaista nukkumaanmenoaikaansa ja arkea. ehkä nuoruudessa oli toisin?

  • mrl

    Heippa Jenni! Milloin saadaan vastaukset tämän postauksen http://www.lily.fi/blogit/pupulandia/vastaukset-kaikkiin-hiuspulmiisi-kysy-kampaajagurulta pulmiin, joita kommenttiosiossa on aika monia? Olen jo keväästä asti innolla odottanut, mitä guru vastaa. :)

  • ACat Heini

    Hei taas…
    Kiehtovaa….mielenkiintoisia kuvia. HYMY.

    ELÄMÄ on Lahja, AINUTLAATUINEN TARINA.
    ARVOSTA Erilaisuutta ja Elämää.
    Jokaisella Ihmisellä&yksilöllä ON OMA ELÄMÄ, TARINA.

    MyLIFE, My WAY&LIVING.
    You?

    ENJOY&Little THINGS MATTER….
    Enjoy Your Days&LIFE, Living. SMILE.

    Me BLOGGER…

  • Sinttit

    Mietin mikä tässä niin oivaa sisältöä sisältävässä postauksessa ärsyttää. Ja ettei varmaan kannattaisi ainakaan kirjoittaa jos joku ärsyttää. Siinä mitään hyvää jaa eteenpäin.Mutta ehkä tämä on niitä nykyelämän ihanteita, joita pursuaa ja joita jokaisen pitäisi elää. Niin tämä spontaanius, hetkeen tarttuminen ja loputtomat elokuvalliset seikkailut. Ja lopulta kaiken täydellisyys alkaa ärsyttää ja tuntua tylsältä. Ehkä jonkinlainen roso umpeuttaisi ärsytyksen. Mutta jos tämä jonkun saa tekemään spontaanin eleen, niin se riittää. Ehkä jo minä tänään!

  • Jenniii

    Hei hyvä, kun muistuttelit! Asia on kiireissä unohtunut ja osa vastauksista odottaa vain koostamista valmiiksi postaukseksi. Otetaan siis heti työn alle! :)

  • Jenniii

    Eihän aikaisen nukkumaanmenon tarvitse olla mikään este seikkailuille? Voi sitä seikkailla päiväsaikaankin. ;) Ja varmasti nuorempana ja sinkkuaikoina on tullut seikkailtua enemmän, mutta yhä edelleen kaikenlaisia hauskoja sattumuksia tapahtuu jatkuvasti, kun vain on avoin uusille kohtaamisille, ihmisille ja tilanteille. :)

  • Jenniii

    Hmm… Ehkä siihen seikkailumieleen ei tarvitsekaan suhtautua niin, että jokaisen päivän välttämättä tarvitsisi olla jokin uskomaton elokuvallinen elämys. Mutta aika moni kaipaa sellaisia erityisiä hetkiä juuri sitä arkista aherrusta piristämään aina silloin tällöin. Jos tuntuu, että oma elämä junnaa tuttuja arkisia polkujaan, niin ihan pienestikin kaavaa rikkomalla voi jo saada aikaan jotakin uutta, jännittävää ja piristävää. Sen ei välttämättä tarvitse olla mikään älyttömän ihmeellinen asia – vaikkapa bussissa hauska juttuhetki tuntemattoman vieruskaverin kanssa voi jo antaa energiaa ja hyvää mieltä moneksi päiväksi.

    Ideana ei tosiaankaan ole luoda kenellekään painetta siitä, että elämän pitäisi olla tietynlaista – jatkuvaa seikkailua tai yhtä ilotulitusta. Halusin vain antaa näkökulmaa siihen, että kun pitää silmänsä auki arkisissakin tilanteissa, uskaltaa aukaista suunsa ja heittäytyy joskus sellaisiinkin tilanteisiin mukaan, joihin se tyypillinen minä ei ryhtyisi, voi rikastuttaa elämäänsä aika monella hauskalla kokemuksella, elämyksellä ja muistolla. Kyllä se minunkin arkeni on samaa perusmeininkiä pääpiirteittäin, mutta omissa käsissäni on myös avaimia tehdä siitä hetkittäin jotain muuta. :)

  • Jenniii

    Kiitos inspiksestä jutulle! ;) <3

  • Jenniii

    Kiitos ja huippua kuulla, jos inspiroiduit tästä! :)

  • Jenniii

    Wau! En yhtään tiennytkään, että tällaisia uusia kuvioita on elämässä, mutta kuulostaa mahtavalta. ;) Onnea rakkauteen!

  • Jenniii

    Loppujen lopuksi tämän taidon oppiminen ei ole kovin vaikeaa. :) Ehkä juuri kehotan vain vastaamaan moneen sellaiseen juttuun “joo”, josta ensimmäiseksi intuitiolla tulisi kieltäydyttyä. Ja juuri sitä, että kun juolahtaa vaikkapa päähän jokin kohteliaisuus tai hauska ajatus sosiaalisessa tilanteessa, niin sanoo sen myös ääneen. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua? Toinen ei tarttuisikaan kommenttiin tai vastaisi? Sehän ei haittaa yhtään mitään. :) Kivaa, että innostuit jättämään merkin itsestäsi!

  • Jenniii

    Hyvä Nanna! Hyvä siitä tulee, usko minua. :) <3

  • Jenniii

    Niinhän se on! :)

  • kata_eric

    Toivon tosiaan että kellään ei ole elämä niin tylsää että nää asiat tulee yllätyksenä. Jotenkin kamala ajatus :D

  • hanne_tasteofhoney

    Jäin miettimään tätä aihetta niin paljon, että kommenttini paisui perjantai-illan filosofointipostaukseksi :D

    http://www.lily.fi/blogit/taste-honey/huvipuistoista-ja-heittaytymisesta

    Olen myös löytänyt itseni näin jälkikäteen ajateltuna aika absurdeista tilanteista, kun olen tarttunut tilaisuuteen ja lähtenyt sen kummempia ajattelematta mukaan johonkin spontaaniin juttuun. Kerran esimerkiksi löysin itseni keskellä yötä soittamassa itselleni tuntemattoman espoolaisen miljonäärin kartanon Steinway-flyygeliä. Silloisen poikaystäväni, nykyisen aviomieheni kehoituksesta olen myös jättänyt pyykinpesun sikseen ja lähtenyt ex-tempore -roadtripille Californiaan ja yöpynyt jonkun kirkon puistossa odottamassa auringonnousua ja beachille pääsyä. Suomen yliopistopääsykokeen feilattuani olen lehti-ilmoituksen perusteella järjestänyt itselleni haastattelun ja sitä kautta paikan englantilaiseen yliopistoon muutamassa päivässä. Kun asioita oikein haluaa, keksii enemmän syitä siihen, että miksi kannattaisi kuin että miksi ei kannata. ;) Ja kuten sanoit, kaikki ei aina mene välttämättä kuin elokuvissa, mutta onpahan ainakin kokemusta rikkaampi ja on saanut jotain muisteltavaa kiikkustuoliin…

  • Jenniii

    Joskus sitä tarvitsee hiukan rohkaista ja muistuttelua niistä omista arkisista kaavoista irtautumiseen. Hienoa, jos sinulla seikkailumieli on oletusarvoisesti “asetuksena”, mutta kokemukseni mukaan kaikki eivät ole luontaisesti yhtä rohkeita. 

  • kata_eric

    Joo pistin tuon taas vähän kärkkäästi, en halua tuomita, mutta toivon vain että kukaan ei joudu ole niiin kaavoihin kangistunut ja elämään niin jäykkää elämää että näitä asioita ei tarvitsisi opetella, vaan ne tulisivat ihan luonnostaan. En mäkään nyt niin hirveän rohkea koe olevani, vähän hullu vain, ja semmosta pientä hulluutta tarvii kyllä jokainen :)

     

  • kata_eric

    Harmi kun näitä kommentteja ei voi muokata, mutta siis *joudu olemaan ja  *näitä asioita tarvitsisi opetella. 

  • Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Mulla on vähän sama meno elämässä! Mulla on tapana myös mokailla enemmän kuin kannattaisi, mutta olenpahan oppinut nauramaan kömmähdyksilleni. Eipähän ehdi olla tylsää! :)

Related posts