8/06/13

Selkeyttä blogimainontaan

37 26

Kuinka moni teistä tiesi, että nyt on vihdoin tekeillä blogimainontaa koskeva säännöstö? Kauan sitä on odotettu, mutta nyt asia vihdoin etenee. Blogimaailma on mainonnan ja yhteistöiden suhteen ollut melkoinen villi länsi ja virallisen, kätevästi suoraan blogeihin sovellettavan lainsäädännön puuttuessa mainonnan ilmaiseminen on ollut varsin kirjavaa. Piilomainontaa koskeva lainsäädäntö ei tosiaan sovellu sellaisenaan ihan kauhean jouhevasti koskemaan blogimaailmaa, koska blogit ovat tuoneet kaupallisuuteen niin uudenlaisia ulottuvuuksia. Olen itse toivonutkin, että tällainen säännöstö tehtäisiin, koska se helpottaa tilannetta kaikkien osapuolten kannalta, kun ohjeet ovat selvät ja käytännöt yhtenäiset. Itse olen aina noudattanut blogissani hyvää tapaa ja merkinnyt selvästi yhteistyöt, tuotelahjat sekä muut kaupalliset kytkökset, mutta tiedän, että kaikki eivät näin tee. Osittain kyse on varmasti tietämättömyydestä ja osa puolestaan siitä, että mainontaa kritisoivien kommenttien pelossa asioita ilmaistaan epämääräisesti tai kautta rantain. Toivon mukaan tuo tekeillä oleva ohjeistus siis tuo blogimaailman mainoskuvioihin selkeyttä ja helpottaa sekä bloggaajien työtä että lukijoiden lukukokemusta.

Tällä hetkellä tästä tekeillä olevasta blogimainonta-ohjeistuksesta on esillä melkoisen raakile versio, jossa on monia hyviä perusasioita, mutta joka näin bloggaajan näkökulmasta on vielä aika kankea luonnos siitä, millainen sen pitäisi olla. On tärkeää, että lukija pystyy erottamaan, milloin kyse on yhteistyöstä tai mainonnasta, ja milloin puolestaan bloggaaja on esimerkiksi itse ostanut tuotteen. Koen, että omassa blogissani nämä asiat ovat käyneet selville teksteistäni aika hyvin jo nykyisellään, mutta miten te koette asian? Olisi kiinnostavaa kuulla, voisinko olla vielä jotenkin selkeämpi?

Tekeillä oleva blogi-ohjeistus on tosiaan vielä luonnos, jota tullaan muokkaamaan ja se onkin tällä hetkellä vapaasti yleisön luettavissa TÄÄLLÄ (pdf). Kuka tahansa saa lähettää tekijätiimille korjaus- ja parannusehdotuksia 19.6.2013 asti. Kokoonnuimme tällä viikolla pienellä mutta tehokkaalla bloggaajaporukalla ajatuksenamme, että käymme yhdessä läpi tuon hahmotelman ja kokoamme meille tärkeitä pointteja yhdeksi yhtenäiseksi palautteeksi. Toivon toki selkeyttä mainontaan ja yhteistöistä ilmoittamiseen, mutta en soisi sen rajoittavan ihan kamalasti bloggaajan ilmaisunvapautta. Kyseenalaistan myös, kuinka monta kertaa ja miten monessa eri paikassa postausta kaupallisista kytköksistä pitää ilmoittaa. Ei ole syytä aliarvioida myöskään lukijoita ja heidän lukutaitoaan, ja pelkäänkin, että luonnoksessa ehdotetun kaltaiset käytännöt pilaavat myös lukijalta lukukokemuksen, jos sitä yhteistyö-infoa pitää tuutata ihan joka lauseen väliin. Siksi kaipaisin myös teiltä kommentteja, jotka voisimme mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon, kun kokoamme bloggaajaporukalla tuota vastaehdotusta korjauksineen ja huomioineen. Eli miten sinä toivoisit, että blogeissa ilmoitetaan yhteistöistä ja mainonnasta? Lue tuo tekeillä oleva ehdotus TÄÄLLÄ (pdf-muodossa) ja kommentoi kommenttiosiossa! 

Kannattaa lukea myös Outi Les Pyyn erinomainen postaus, jossa valotetaan monia asioita vielä vähän tarkemmin. Kiitos jo etukäteen kaikille aiheeseen paneutuneille. :)

Tags: ,

Categorised in: Uncategorized

37 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Jenni S.

    Hyvä, että otit tämän tärkeän aiheen esille: blogimainontasäännöt ovat tervetullut asia niin bloggareille ja yrityksille kuin blogien lukijoillekin. Mielestäni on hienoa, että sääntöjen ensimmäistä versiota voi myös kommentoimaan; myös kirjabloggaripiireissä on pohdittu luonnosta porukalla ja pistetty palautetta menemään. 

    Olen kanssasi samoilla linjoilla: hyvä, että saadaan säännöt, mutta vaikuttaa jo liioittelulta, jos yhteistyöstä pitää kertoa joka välissä ja moneen kertaan. Mielenkiinnolla seuraan sitäkin, tuleeko myös lehdistölle jossain vaiheessa velvoite avata enemmän kytköksiään (inhoan tuota sanaa, mutta kaikki ymmärtävät, ettei se tarkoita salaperäisiä sopimuksia vaan esim. sitä, että bloggari/toimittaja saa tuotenäytteen). 

  • tiiti

    Onko luonnoksen tekeminen sponsoroitua toimintaa :D Nojoo, vakavammin, tämä ohjeistus on minusta älyttömän hyvä asia.

    Minusta nuo ohjeet vaikuttivat hyviltä, selkeä aukikirjoitettu listaus postauksen lopussa. Toistosta ehkä sen verran, että, (minusta) yhteistyöinformaation pitää olla selkeästi esillä sekä ihan ensimmäistä kertaa (tai satunnaisesti, esim. jostain ulkopuolisen linkin kautta suoraan tiettyyn postaukseen tulevalle) lukijalle, vaikka se vakilukijalle voi tullakin toistona.

    Lisäksi blogimaailmassa on paljon blogeja, joita kirjoitetaan vain kirjoittamisen ilosta. Mainosten/yhteistöiden selkeä ja avoin kertominen auttaa myös erottamaan ne kirjoitukset ja blogit, joissa maksettua sisältöä ei ole.

    Minusta tuotteen lähteen voisi mainita, aina kun siitä riittää sanottavaa tai se on tavallaan varsinaisena aiheena. Esim. jos asukuvassa on mainittu että “t-paita: h&m”, ei ole minusta liian alleviivaavaa tai turhaa toistoa sanoa, että “t-paita: h&m, saatu”

  • Anonyymi

    Itse seuraan mieluiten blogeja, joissa mainontaa ei ole ollenkaan (jotain poikkeuksia lukuunottamatta). vähän sama kuin en jaksa radiostakaan kuunnella kaupallisia kanavia mainosten takia.

  • Vierailija

    Minua ei mainonta sinäänsä häiritse, mutta joskus mietin kuitenkin, mitä hyötyä siitä on? En ole koskaan edes yrittänyt lukea yhteistyöpäivityksiä ym.läpi, koska minusta se on vaan postaus, missä kerrotte mitä tavaraa olette saaneet. Pahimmassa tapauksessa on kuin tuotesijoitusta lukisi, mikä on koristeltu kukilla ja perhosilla. Anyway, mainonta on lähes poikkeuksetta hyvin läpinäkyvän imelää.
    Olisi mielenkiintoista saada tietää, hyötyykö kukaan bloggareiden mainostamisesta. Muutkin kuin nelly.com, joka on aiheuttanut minussa ainakin aivan päinvastaisen reaktion.

  • NinaMaria

    Mun tarvitsee myöntää, että kyllä se mainostaminen on joskus minuun purrut :) Eli ymmärrän varsin hyvin, miksi sitä tehdään. Blogimainostus tulee lähemmäksi kuin esim. tv mainokset tai muut, joten siksi se toimii. Itse olen kuitenkin omasta mielestäni jo nyt aikahyvin kartalla siitä koska kyse on jostain liitoksista tms. Ja täytyy sanoa, että siksi parhaiten läpi menee mainonta, joka ei oikeasti ole mainontaa. Eli oikeastaan parhaita “mainoksia” ovat ne kun ihmiset ihan oikeasti suosittelevat asioita ilman mitään kytköksiä.

    Uskon kuitenin , että selkeät säännöt selkeyttävät asiaa kaikille. Mielestäni toisto ei ole mikään paha asia. Jos olet ottanut vastaan jonkun tuotteen tms. niin eiköhän sen voisi ajatella työnkuvaan kuuluvaksi sen jatkuvan toistamisen. Asian pitää tulla lukijalle varmasti selväksi!!! Mainostaminen on mainostamista silloinkin kun ihan oikeasti tykkäät siitä tuotteesta.

    Itse peräänkuuluttaisin kuitenkin bloggaajien kesken ennenkaikkea omaa moraalia (jota on vaikea valvoa tai säännöstellä) = jos saat tuotteen, kerro siitä mutta älä ala valehtelemaan. Jotkut bloggaajat ovat (ainakin minulle) jääneet kiinni siitä, että ovat useamman tuotteen kohdalla sanoneet , että tämä on ihan paras meikkivoide ja käytän tätä jatkuvasti arjessani ihan jokapäivä. No etkä käytä? Älä valehtele! 5 eriä meikkivoidetta ei voi olla jatkuvassa käytössä, se on mahdotonta. Vain yksi niistä voi olla sinulle se paras. Sano se vain silloin kun se on totta. 

  • Mirjam Virta

    Heippa kauniin blogin kaunis blogitar!
    Oon miettinyt pääni puhki kenen blogista joskus luin juttua jostakin romanttisesta hotellista Tallinnan vanhassa kaupungissa. Olitkohan se sinä? Pitäis keksiä kiva hotelli niiltä nurkilta ja se yksi tietty oli ajatukseni, mutta kun en saa hotellin nimeä päähäni mitenkään….

  • Annina In Tallinna

    Heippa! En sinänsä tiedä mistä hotellista puhut, mutta ainakin Schlössle Hotel vastaisi kuvaustasi, ja sitä voisin minä ainakin suositella. -Annina ( http://anninaintallinna.blogspot.fi )

  • tau

    Mielestäni ehkä liiankin alleviivaava mainospostausten merkitseminen olisi vain hyvä asia, sillä blogeja lukee myös nuoret tytöt ja pojat jotka ovat vielä hyvin vaikutusalttiissa iässä. Kaikki varmasti muistavat miten yläasteella matkittiin sitä koulun suosituinta ja jotenkin kummasti kaikilla oli samaan aikaa juuri samanlainen pipo, reppu tms. “must have” tuote :D

    Itse tiedostan että miltein poikkeuksetta kattavat tuotepostaukset ovat mainoksia. Niistä siten otan joihinkin suositteluihin kiinni jos kiinnostus herää, tai olen tarvinnut vastaavaa tuotetta. Ja itse siis opiskelen myös markkinointia ja silti tai ehkä juuri siksi tällainen mielipide/linjaus.

  • Ennin kengissä

    luin ehdotuksen läpi ja aloin testata sitä käytännössä. On hyvä, että merkinnät blogaajan lahjat x:ltä tarvitsee kertoa vain postauksessa, joja on sponsoroitu. Olisi vähän hölmöä kirjoittaa se vaikka kolmeen perättäiseen postaukseen, jos saatu lempikoru olisi vaikka niissä kaikissa käytössö. Mielestäni riittäisi ilmoitus alussa spons. Postauksissa, koska niin lehdissäkin tehdään…

  • tiippa

    Blogimainonnasta tai yhteistyöstä toivoisin ilmoitettavan välittämästi postauksen alussa. Kuten: “Tämä postaus on tehty yhteistyössä…” “Postaus sisältää mainontaa..” Eli ei vasta lopussa tai vasta seuraavassa kappaleessa kerrottaisi mainonnasta. Sekään ei riitä, että mainonnasta ilmoitettaan ainoastaan postauksen lopussa olevan tagin avulla (vrt. esim. mungolife…)

  • Siruka

    Jotenkin tämä systteemi, minkä luin Outin blogista tuntuu vähän liioitellulta. Jos aluksi mainitaan, että mainos, niin se riittäisi. Maailmahan on täynnä mainoksia; piilomainoksia tai aivan selviä mainoksia. Lehtien sivuilla on mainoksia ja sitten niitä juttuja (esim. vaate esittelyjä), joissa on pakko mainita lehden mainostilasta maksaneita tuotteita, piti toimittaja niistä tai ei. Elokuvissa on tuotesijoittelua. Esimerkiksi Bond-leffat varmaankin saavat jo suuret tulot siitä, kun käyttävät tiettyjä tuotteita. YLE-television puolellakin on ihan ilmoitettua tuotesijoittelua, vaikka Ylellä ei ole lupaa mainostaa. Esimerkiksi Puoliseitsemän-ohjelman lopputeksteissä ilmoitetaan, kenen vaatteita naistoimittaja käyttää ja Uudisvuodon lopputeksteissä kerrotaan, minkä firman asusteet juontajalla on. Missä tässäkin menee mainonnan rajat? Pointtini tässä taitaa olla se, että blokit ovat mielestäni joutuneet turhaan maalitauluiksi mainonnan suhteen. Minusta mainonnan huomaa aika selvästi blogista, joka aina hehkuttaa jotain tuotetta; usein viittä kahvinkeitintä tai niitä kuuluisia kollaaseja, joissa on _ihkuja_ vaatteita. Lukijalle vain järki käteen.

  • Minä vain

    Minusta on järjettömän hyvä, että blogimainonnasta on tekeillä ohjeistus. Itseäni ärsyttää suunnattomasti, jos jonkun blogin postaukset ovat koko ajan luokkaa “Nellyssä on nyt ale, alekoodilla se-ja-se saat sitä-ja-sitä”. Blogiyhteistyöt hyväksyn kyllä, kunhan SIITÄ ON TIEDOTETTU blogissa.

  • hyvä uutinen

    Minua ei mainonta häiritse, mutta piilomainonta kylläkin. Esimerkiksi muutama bloggaaja käyttää näitä bit.ly-linkkien lyhentäjiä, joilla voidaan myös piilottaa linkki, jonne sivu vie. Ja linkit tuovat rahaa. Lisäksi toivoisin, että lukijoille selvitettäisiin nämä impressiomyynnit ym. Uskon, ettei monikaan nuori lukija tiedä, että jos hän on nähnyt jonkun bannerin tai käynyt katsomassa jotain tuotetta kerran, mutta palaa sivuille ostamaan vaikka täysin eri tuotteen tai saman tuotteen viikkoja myöhemmin, niin bloggaaja hyötyy tästäkin. Lisäksi toivoisin, että tag tai selkeä ilmoitus mainoksesta/yhteistyöstä kerrottaisiin jo ihan postauksen alussa, eikä lopussa, jotta lukijalle olisi pelisäännöt selvillä heti, eikä vasta postauksen luettuaan. Minulle riittää, että ilmoitus yhteistyöstä mainitaan vain kerran, kunhan se tapahtuu selkeästi.

  • Veidi

    Minusta luonnos oli oikein hyvä! Erityisesti pidin siitä, että mainostamisesta ilmoitettaisiin jo postauksen alussa ja että kaupalliset linkit merkittäisiin. :) 

  • Vierailija

    “pelkäänkin, että luonnoksessa ehdotetun kaltaiset käytännöt pilaavat myös lukijalta lukukokemuksen, jos sitä yhteistyö-infoa pitää tuutata ihan joka lauseen väliin”

    Mieluummin liikaa kuin liian vähän yhteistyö-sanaa postauksissa. Minun lukunautintoni ei mene pilalle tuon sanan näkemisestä, mutta siitä menee kun huomaan ilmaiseksi saadun tavaran ilman että ilmaisuudesta mainitaan.

  • Nymfimaatti

    Jes! Vihdoin tällainen on tekeillä. Itse yritän ainakin viestittää lukijoille selkeästi, milloin kyseessä on mainoslinkkejä. Ei mun raakileblogista oikein mitään muuta yhteistyöjuttuja löydäkään :D

    http://www.nymfimaatti.blogspot.fi

  • Jenniii

    Tämä on se ihana pikku-hotelli, jossa kävin viime syksynä: http://www.vonstackelberghotel.com/

    Voin lämmöllä suositella. :)

  • Jenniii

    Kiitos kaikille kommenteista ja niitä saa laittaa ilolla vielä lisääkin! :) On hyvä saada aiheeseen lukijanäkökulmaa ja selvästi mielipiteet eroavat tässä myös lukijoiden puolelta. Olen samaa mieltä siitä, että mainonnan ja yhteistöiden tulee käydä selvästi ilmi postauksesta ja mainoslinkit (siis joihin liittyy joku bloggaajalle tuleva palkkiokytkös, kuten provisio ostetuista tuotteista tai klikkikohtainen palkkio) tulee merkitä muista linkeistä erottuvasti. Lähinnä bloggaajan näkökulmasta sitä toivoisi, että saisi kirjoittajana edelleen ilmaista itseään tavalla, joka tuntuu omalta, eikä kaikista kaupallisissa yhteistöissä mukana olevista blogeista tulisi toistensa kopioita identtisine infoteksteineen. Mutta tuo lienee enemmänkin sellaista hienosäätöä kuin sitä, että varsinaisista ilmoituskäytännöistä olisi tarvetta joustaa.

    Jotkut kyseenalaistavat kaupallisuutta blogeissa lähtökohtaisesti ja se on ihan ok. Jos ei kiinnosta lukea blogia, jossa on mukana mainontaa tai yhteistöitä, sitä ei kukaan pakota lukemaan. :) Suurinta osaa lukijoista kohtuudessa pysyvät yhteistyöt eivät tunnu häiritsevän. Tuntuu välillä hassulta, että blogimaailman säännöissä vedetään minusta osa jutuista hiukan ylilyönnin puolelle, kun aletaan miettiä esimerkiksi tv- ja lehtimaailman käytäntöjä. Televisiossa tuotesijoittelusta riittää kertomaan ohjelman alussa näkyvä tunniste “sisältää tuotesijoittelua” ja piilomainonta kukoistaa, sillä ei liene sattuma, että tietyt tuotemerkit ponnahtelevat ruutuun muka sattumalta vähän jatkuvasti. Sama pätee myös lehtimaailmaan, jonka mainoskytköksistä on puhuttu nyt jo pitkään. Kukaan ei nosta metakkaa siitä, että jonkun tietyn brändin tuotteet näkyvät usein muotikuvissa tai tuotepalstoilla ja tiettyjen brändien tietyt uutuustuotteet nostetaan esille kosmetiikkajutuissa. Myöskään laulajien tai muden julkkisten vaatepsonssisopimuksia tai muita ei tuoda yleensä millään tavalla yleisön tietoon. Tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että bloggaajia koskisivat näissä asioissa huomattavasti tiukemmat säännöt kuin muuta mediaa. 

    On totta, että blogeja lukee moni nuori, joka ei välttämättä vielä tiedosta lukemaansa mainonnaksi tai ymmärrä kytköksiä bloggaajan ja mainostajan välillä, vaikka niistä tekstissä ilmoitettaisiinkin. Väitän kuitenkin, että kaikkea vastuuta asiasta ei voida sälyttää bloggaajan harteille. Itse kirjoitan blogiani siitä lähtökohdasta, että lukijani ovat oikeuskelpoisia, luku- sekä medialukutaitoisia ihmisiä, jotka kykenevät myös omaan ajatteluun ja osaavat sisäistää lukemansa. Näin ei varmastikaan aina ole, jos puhutaan vaikkapa kaikkein nuorimmista lukijoista, mutta olen itse 29-vuotias ja kirjoitan blogia 29-vuotiaan näkökulmasta ensisijaisesti sellaisille ihmisille, jotka koen jollain tapaa vertaisikseni. Siksi toivoisin myös näiden nuorten vanhemmilta (ja koululta) opastusta medialukutaidossa. On hyvä keskustella näistä asioista nuorten kanssa ja avata hiukan näitä asioita, jotta he oppivat kiinnittämään tuollaisiin asioihin huomiota ja kyseenalaistamaan lukemaansa. 

    Mitä tulee ihmettelijöihin, jotka eivät ymmärrä, miksi blogeissa ylipäänsä on mainontaa ja miten se hyödyttää ketään, kyllä se jotakuta taitaa hyödyttää, kun sitä vain sitkeästi tehdään. :) Bloggaajan näkökulmasta koen, että se tarjoaa minulle paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita minulla ilman yhteistöitä ei olisi. Tottakai on mukavaa saada ilmaiseksi kosmetiikkaa kokeiluun, käydä pressimatkoilla ja joskus vastaanottaa ihan oikeasti arvokkaitakin juttuja blogin kautta. Se tarjoaa minulle merkittävän taloudellisen edun ja nyt kun käytännössä elätän itseni pääasiassa bloggaamisella, koen sen myös osaksi toimeentuloani. Lukijoiden näkökulmasta katson yhteistöiden tarjoavan heille uusia näkökulmia, tuotevinkkejä, kilpailuja ja sellaista sisältöä, jota blogissa ei muuten välttämättä olisi. Moni tykkäsi kovasti esimerkiksi taannoin tekemistäni Tallinnan matkavinkkipostauksista, kun pääsin Visit Estonian matkassa tutustumaan Tallinaan design-näkökulmasta. Yhteistöitä on niin monenlaisia ja itse valikoin niistä sellaiset, jotka kiinnostavat minua ja joiden arvelen kiinnostavan blogin lukijoita. Kaikki ei tietenkään voi kiinnostaa kaikkia, mutta niin varmasti on myös muun ei-kaupallisen blogisisällön osaltakin.

    Palaan vielä lopuksi hetkeksi noihin toisto-asioihin, tällä kertaa sitä näkökulmasta, että kuinka monta kertaa bloggaajan tulisi mainita yhteistöiden kautta saadut tuotteet. Tästä aiheesta on keskusteltu ihan lakimiesten ja kuluttajansuojaviranomaisten kanssa ja siellä on katsottu, että pitäisi riittää, kun saadusta tuotteesta ilmoitetaan selkeästi silloin, kun se esiintyy blogissa ensimmäisen kerran. Olisi toki suotavaa, että jos tämä tuote on blogipostauksessa esillä myöhemminkin jollakin tapaa merkittävässä roolissa, sen alkuperä mainittaisiin uudelleen. Tuntuu kuitenkin ihan naurettavalta, että meikkituotteen tai kenkäparin kohdalla pitäisi vielä vuosiakin myöhemmin joka ikisessä postauksessa toitottaa, että tämä on muuten nyt se tuote, jonka sain kolme vuotta sitten merkiltä X blogin kautta. En rehellisesti sanoen edes muista enää vuosien jälkeen kaikista meikkipurtiloistani tai sukkapareistani, että mikä se niiden alkuperä aikanaan on ollut. Pyydän siis maalaisjärkeä tähän asiaan kaikilta osapuolilta. Blogin luonne on sellainen, että kaikki aiemmin julkaistu sisältö on luettavissa, etsittävissä ja löydettävissä blogin arkistossa (ainakin suurimmassa osassa blogeja homma toimii näin). Lisäksi blogien luonteeseen kuuluu, että niitä seuraillaan usein jotakuinkin toistuvasti tai säännöllisesti (vaikka toki joku on aina ensimmäisellä visiitillään tai joku satunnainen kävijä eksyy tontille toisinaan). Näihin seikkoihin vedoten esimerkiksi useampi oikeustieteen laitoksen professori on ollut sitä mieltä, että kertamaininta tai postauksen luonteesta riippuen muutama maininta pitäisi riittää.

  • Vierailija

    Mun mielestä noi ehdotukset olivat hyviä, selkeitä ja reiluja. Tuo white trash disease blogin teksti oli jotenkin todella omituinen, voi olla että luin liikaa rivien välistä mutta tuli sellainen tunne että ihanko tämä ehdotus nyt olisi jotenkin täysin väärin. Ainakin tuo sananvapauden loppuminen kummastuttaa.

    En itse työskentele media-alalla joten mulle ei ainakaan ole olleet tuttua impression-myynti tai affiliate-linkit, enkä todellakaan arvosta sitä ettei näistä bloggari kerro avoimesti tai että useat bloggaajat piilottavat bit.lyn “taakse” kaikki mainoslinkit. En kuitenkaan koe että olisin tyhmä, tai minulle tarvitsisi vääntää rautalangasta mitään, toivoisin vain että jokaisessa paikkaa (myös lehdet, tv-ohjelmat jne.) kerrottaisiin selkeämmin kuka minkäkin maksaa, mitä kirjoittaja saa korvaukseksi jne. En puhu siis tarkoista summista mutta juuri tälläiset “sain postissa”, “postimies toi” ja “kiitos vaan x:lle näistä herkuista”. Valitettavasti nämä eivät minulle kerro onko ne nyt sponssattuja vai ei, sillä itsekin ihan normikuluttajana käytän ilmaisua postimies toi uudet kengät tai kiitoksia vaan ravintolalle x hyvistä ruuista ja itse ne olen joka tapauksessa maksanut.
    Ja onhan näistä erilaisten kauneus- ja muotilehtien mainoksista ollut viime aikoina paljon puhetta. Melkeinpä jokaisessa muussa ammatissa palkkatiedot ovat yleistä tietoa, ja erilaiset yksityiskohdat (vaikka palkat tai b2b-liiketoiminnassa maksetut korvaukset ovat vähintään verottajalle julkista tietoa.)

    Olen 29-vuotias, en tarvitse mediaopetusta enkä vanhempien valvontaa. Minua nuoremmat (esim. teini-ikäiset) tarvitsevat mutta mielestäni se on vanhempien (ja koulun) homma opettaa miten erilaisia tekstejä luetaan kriittisesti ja vanhempien tulee loppupeleissä olla se taho joka päättää ostetaanko heidän lapselleen kaikki mitä lapsi keksii pyytää. (Näin raskaana ollessa näitä asioita pohtii todella paljon ja edelleen vastaukseni on että ei, lapsien ei pidä saada kaikkea tavaraa mitä he haluavat.)

    Mielestäni on joka tapauksessa hyvin positiivinen asia että yhä useampi pystyy työskentelemään kotoaan, työllistämään itsensä blogin kautta ja mielestäni bloggarit (varsinkin naiset) voisivat oikeasti uskoa että he ansaitsevat enemmän kuin vain pähkinöitä erilaisilta firmoilta. Todella mahtavaa sellaisille bloggareille jotka ovat pystyneet luomaan itselleen omalla työllään sellaisen aseman jossa he tienaavat niin paljon että pystyvät itsensä elättämään haluamallaan tavalla, enemmän vain kuukauispalkallisia bloggaajia tänne Suomeenkin.

    Tykkään siitä että useille yrityksille ihan hillitöntä promotyötä tekevät bloggaajat todellakin saisivat kunnon korvauksia, ei ole nykyään mitenkään epätavallista että joku tuote loppuu kaupasta kun joku suosittu bloggaaja sitä on suositellut. Täysipäiväisen bloggarin tulisi huolehtia siitä että yritykset maksavat kunnon korvaukset työstä jota bloggaajat heidän puolestaan tekevät. Ja jos bloggaa jonkun palvelimen alla niin heidän tulee varmistaa että heidän ammattitaitoiset bloggaajat tienaavat tarpeeksi. Lisäähän ammattitaitoinen ja suosittu bloggaaja myös liikennettä eri palvelimien alle, jotka saavat lisää mainostuloja, ja mahdollisesti lisää uusia ammattitaitoisia kirjoittajia omaan leiriinsä.

    Luen itse vain sellaisia blogeja joissa kielioppi on edes suunnilleen hallussa, bloggari on mielestäni sympaattinen, asiat ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Alunperin joskus viisi-kuusi vuotta innostuin blogeista juuri sen takia että niistä sain tavallisten ihmisten omia rehellisiä arvioita erilaisista tuotteista, ja totta kai sekin vaikutti kun ensimmäistä kertaa tuli tälläiselle erinäköisille ja kokoisille ihmiselle jotain roolimallia siitä millaiselta tietyntyyliset vaatteet näyttävät muilla kuin malleilla, ja sain paljon ideoita ja jopa rohkeutta kokeilla uutta.
    Olen löytänyt eri blogeista suosikkishamppooni, -hiusharjani, -kuivashamppooni, ja -meikkivoiteen. Ja jopa suosikkiruokani :)

    Mua ei ole blogimainonta kauheana häirinnyt koska luen nykyään sellaisia blogeja joissa kaikki on hoidettu selkeästi ja näkyvästi. Esimerkiksi juuri Pupulandia ja Nelliinan blogi ovat sellaisia joita olen lukenut jo vuosia ja mielestäni olette kaksi sellaista bloggaajaa jotka joko sitten tajuavat näistä asioista eniten tai teillä on eniten medialukutaitoa ja muuta markkinoinnin ammattimaisuutta.
    Koen myös että vaikka Nelliina tekeekin ihan päivätyötä että jos hän joku päivä (toivottavasti hyvin pian) perustaa oman vaatemalliston niin on hän pystynyt bloginsa avulla luomaan jo sellaiset verkostot yrityksiin, toisiin suunnittelijoihin ja moniin bloggareihin (joille hän lähettäisi varmasti promotuotteitaan) että hänellä ns. pinnalle pompsahtaminen kävisi paljon helpommin kuin jollekkin joka on juuri valmistunut vaikka Taidekorkeakoulusta.

  • tau

    Mutta vaikka bloggaaja itse olisikin jo 25-30-vuotias tyttönen niin silti todennäköisesti monet paljon nuoremmat lukijat seuraavat häntä idolin lailla.

    Ehkä blogit sen takia tarvitsevat tarkemmat mainosohjeistukset sillä raja päiväkirjamaisen ja melkeinpä “tutuksi henkilöksi” koetun kertomusten ja suositusten sekä itse mainosten välillä hämärtyy niin paljon.
    Totta kuitenkin tuo, että myös lehdissä sponsoroidut tuotteet, matkat jne tulisi ilmoittaa selkeämmin lukijalle. Voisiko blogimainontaa laadittaessa päivittää myös lehtimainontaa ja sponsorointia koskevia lakeja? Onhan alkoholin mainonontalakiakin rukattu paljon.

    Blogi on niin uusi ja erilainen markkinointimuoto sillä bloggaaja brändää itsensä. Kaikki suosituimmat blogit ovat lähteneet liikkeelle päiväkirjamaisuudesta ja vasta lukijakunnan pikkuhiljaa kasvettua, ovat maksavat mainostajat tulleet mukaan kuvioihin. Mielestäni on myös hienoa ja tärkeää että bloggaaja saa työstään ansaitsemansa korvauksen. Kuitenkin näin ammattimainen suosittelutoiminta pitäisi olla tulla postauksista paremmin ja standardoidummin esille. Ei tietenkään naurettavuuksiin asti mutta helposti tunnistettavalla tavalla.

    Toivottavasti tosiaankin nykyisin mediakasvatus on peruskoulussa paremmalla tasolla kuin kymmenisen vuotta sitten silloin kun itse olin varhaisteini.

  • ei mainoksia

    olis myös ihanaa jos ne blogit mitkä on pelkkää mainosta mainosten perään niin kerrottais ihan blogin esittelyssä “moi olen maj ja blogissani on lähes pelkkiä yhteistyö ja mainos juttuja” on niin ärsyttävää kun päätyy näitä mainos blogeja lukemaan. postilaatikossanikin lukee että ei mainoksia. jos huvittaa selata mainoksia selaan niitä kylässä. netissä on vaikea blogien osalta nopeasti huomata nää pelkät mainosroska blogit kuten magicpoks! aaargh

  • Ilsa

    Ymmärrän tarpeen säännöstölle, mutta jotenkin toi luonnos on mun mielestä suoraan sanottuna aika kökkö. Ei sitä mainontaa tarvitsisi ihan niin paljon alleviivata ja korostaa, tekstin alussa ja lopussa ja puolivälissä ja jokaisen linkin kohdalla. Mielestäni yksi maininta yhteistyöstä riittää ja pitäisi olla bloggaajan päätös mihin väliin se tulee. Ei kai se ole bloggaajan vastuulla etteivät kaikki esimerkiksi lue koko tekstiä ja saattavat näinollen missata jotain?

    Ehkä säännöstöstä kannattaisi ainakin aluksi tehdä vähän löyhempi ja sitten tarpeen mukaan kiristää? Nyt se vaikuttaa mielestäni jotenkin tosi tiukkapipoiselta…

    Toisekseen, ainakin minulle on jäänyt hitusen epäselväksi mikä tämän säännöstön/ohjeistuksen painoarvo loppupeleissä on. Mitä sen toteuttamatta jättämisestä seuraisi? Bloggaajankollegoiden paheksuntaa? Vai ollaanko säännöstön toimintaa siirtämässä jonkun virallisemman auktoriteetin alle?

  • Jenniii

    Toistaiseksi säännöstö on vain ikään kuin ohjeistus bloggaajille, mutta koska sitä ollaan tällä tavoin tekemässä jonkun virallisemman tahon toimesta, on syytä olettaa, että sillä voi jossan vaiheessa olla suurempaakin painoarvoa. Toki itse toivoisin, että ohjeistuksesta tehtäisiin sellainen, että voisin sen takana seistä ilman, että koen bloggaamisen muuttuvan sen myötä jotenkin kamalasti hankalammaksi. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi Lilyn kaltaiset kattotahot tulevat jatkossa edellyttämään omilta bloggaajiltaan tuon säännöstön noudattamista, mitä ajatellen on olennaista, että millainen se käytännössä on. Ja mistäpä tiedämme, vaikka nämä asiat jossain vaiheessa päätyisivät lakiteksteihin saakka.

  • Jenniii

    Lisäsin nyt oman blogini esittelyyn kohdan: Blogi sisältää myös kaupallisia yhteistyöpostauksia, jotka on merkitty erikseen.

    Näin ollen jokainen, joka ei absoluuttisesti halua lukea sellaista blogia, jolla on minkäänlaisia kaupallisia kytköksiä, voi surffata saman tien jonnekin muualle, eikä tarvitse tuntea oloaan huijatuksi. :)

  • Ilsa

    Kiitos selvennyksestä! :)

  • Lii

    Mun on pakko sanoa, että tuntuu vastuunpakoilulta kuuluttaa mediakriittisyyttä lukijoilta. Kaikki tämä, mitä blogeihin kirjoitetaan, luo kuvaa siitä, millaista elämä on ja mitä ihmisen pitäisi omistaa – tai mitä hän voisi omistaa. Se vaikuttaa aikuiseenkin, koska kyse ei lukijan kannalta ole yhdestä blogista vaan hirveästä määrästä mainosviestejä. Yksittäinen bloggaaja voi kantaa vastuunsa sillä, että hoitaa hommansa asianmukaisesti ja merkkaa ne mainokset sinne.

    Se, että blogeja koskisivat tiukemmat säännöt kuin muuta mediaa, on myös hieman järjetön perustelu. Totta kai muutkin median kentät pitää saada tältä osin kuosiin, mutta se, että printtimediassa toimitaan epäilyttävästi ei ole mikään peruste sille, että bloggaajienkin tulee saada toimia epäilyttävästi.

     

  • hako

    Minusta on hyvä, että tällainen säännöstö ollaan tekemässä, mutta sen ei tarvitse olla mielestäni hirvittävän tarkasti kirjattua. Riittäisi se, että sivupalkissa on mainittu, jos blogissa käytetään affiliate -linkkejä, ja postauksen alussa olisi maininta “tehty yhteistyössä X:n kanssa tai sisältää tuotesijoittelua. Tuotteet merkitty *:llä” tms.

    En ymmärrä lainkaan, miksi pitäisi puuttua myös sanavalintoihin. Miksei yhteityökumppania saa kiittaa?

  • Jenniii

    Ja niinhän olen tähän asti tehnytkin eli olen merkinnyt asianmukaisesti kaikki yhteistyöt. :) Pointtina tässä oli se, että osan mielestä edes nämä asianmukaiset merkinnät eivät riitä, vaan yhteistyöpostaus pitäisi suorastaan kuorruttaa noilla ILMOITUS-MAINOS-SPONSOROITU-merkinnöillä, jotta varmasti huolimattominkaan lukija ei jäisi vaille tätä informaatiota. Jotakin vastuuta on minusta aiheellista peräänkuuluttaa myös lukijoilta. 

    Ehkäpä kaiken median pelisääntöjä mainonnan suhteen on syytä tarkistaa ja tarkentaa, mutta tällä hetkellä tuo ehdotus on melko isossa ristiriidassa muuhun mediaan kohdistuvien sääntöjen suhteen. Edelleenkään tässä ei kukaan aiheeseen kantaa ottanut bloggaaja ole kaivannut mahdollisuutta saada toimia “epäilyttävästi” ja tuntuu ikävältä, että osa lukijoista meitä sellaisesta syyttää, sillä itse ainakin tiedän hoitaneeni oman tonttini tässä asiassa varsin huolellisesti. Kaikki eivät toki yhtä kuuliaisesti ilmoita yhteistöistään, mutta juuri siksi kaikkien bloggaajien niputtaminen yhdeksi homogeeniseksi joukoksi “epäilyttävine motiiveineen” tuntuu minusta todella ikävältä.

  • Lii

    No en mä ainakaan niputa, onhan se nyt ihan selvää, että jengi toimii eri tavoin. Osa huonommin, osa paremmin. Olen huomannut, että tämän keskustelun bloggaajapuoli tuntuu usein (okei, niputus) tuuppaavan kaikki toimittajat epäilyttävään kosmetiikkateollisuuden kätyrit -settiin. Onko se parempi?

    Jos on kerran ihan varma siitä, että hoitaa hommansa nyt jo hyvin, missä ongelma?

    Ja vaikka printtimediassa on mun nähdäkseni useita ongelmakohtia eikä sitä läpinäkyvyyttä, joka blogeissa parhaimmillaan on, epäreiluudesta vinkuminen on jotenkin niin väsynyttä. Eikö olis tyylikästä putsata omat nurkat ensin ja sitten vasta valittaa elämän vääryydestä?

  • JonnaK

    Ihan hyvä että tällainen säännöstö tai ohjeistus on tulossa. Toivottavasti siitä ei vaan tosiaan tehdä liian tiukkaa ja kankeaa. Minusta on pääasia, että yhteistyöt sun muut ilmoitetaan kerran selkeästi jossain kohtaa postausta. Ihmetyttää vähän jos joku kokee mainonnan ja kaupallisuuden blogeissa jotenkin kovin negatiivisena asiana ja samalla kuitenkin ostelee naistenlehtiä. Kerran yksi miespuoleinen kaverini selaili mielenkiinnosta naistenlehteä, joka oli minulla luvussa ja tokaisi, että tämähän on yhtä mainosta koko lehti! Niin… Esimerkiksi sun blogissa on todella selvää, että ‘mainostat’ vain sellaisia juttuja joita aidosti haluat suositella. Toivotaan, että saatte teidän bloggaajien ehdotuksen läpi eikä bloggaamisesta tehdä teille turhan hankalaa!

  • Joanna / Muuttolintuja Syksyllä

    Ongelma on mielestäni siinä, että se, että “hoitaa hommansa nyt jo hyvin” ei tuon ohjeistuksen jälkeen enää riitä! Ei riitä, että ilmoittaa yhteistyöstä sillä se pitää ilmaista tietyin sanoin ja tavallaan myös työajan ulkopuolella kun esimerkiksi yhteistyöstä saatu esine on muuttunut käyttöesineeksi.

  • Jenniii

    Tämän kyseisen luonnoksen ongelma on minusta siinä, että se tuntuu melkein kuin rangaistukselta niille bloggaajille, jotka nykyiselläänkin ilmaisevat yhteistyönsä selvästi, koska jatkossa se ei riitä. Jatkossa pitäisi käyttää hyvin tarkkaan määrättyjä, kankeita ilmaisuja, joiden paikat ja sanamuodot on ennakkoon määritelty. Minusta ohjeistus on sellaisenaan aivan liian jäykkä, yksityiskohtainen ja yliampuva. Lisäksi koen häiritsevänä, että minun pitää ikään kuin “mainostaa” entistä enemmän, koska maalaisjärjen mukaan tehdyt merkinnät (joita minulla yleensäkin on ollut yhteistyöpostauksissa useampi, mutta omin sanoin selkeästi sopivissa kohdissa ilmaistuja) ovat tuntuneet ainakin oman blogini lukijoille riittävän hyvin, sillä kyselyistäni huolimatta kukaan ei ole huomauttanut minun tavastani ilmoittaa yhteistöitä. Miksi siis antaa mainostajalle entistä enemmän näkyvyyttä tunkemalla sitä nimeä joka ikiseen väliin?

    Väännän nyt vielä kerran rautalangasta, että kuten olen jo lukuisia kertoja tässä (ja White Trash Disease -blogissa käytävässä keskustelussa) sanonut, kyse ei ole missään vaiheessa ollut siitä, että tämä säännöstö olisi lähtökohtaisesti jotenkin kielteinen asia. Edelleenkin kommentistasi huokuu se näkemys, niin kuin kaikilla bloggaajilla automaattisesti olisi jotakin salattavaa sekä joku agenda tällaista ohjeistusta vastaan. Kas kun omat nurkkani eivät tarvitse erityistä putsaamista, koska ne ovat jo puhtaat. Näin ei toki ole kaikkien bloggaajien kohdalla, mutta varsin moni bloggaajista hoitaa oman tonttinsa huomattavasti paremmin jo nyt kuin esimerkiksi printtimedian puolella tehdään.

    Kyse tosiaankin on nyt enemmän siitä, että _tuollaisenaan_ ehdotus on bloggaajan näkökulmasta jotenkin liian monimutkainen, yksityiskohtainen ja ilmaisunvapautta rajoittava – ja aiheesta käydyn keskustelun perusteella se on sitä myös monien lukijoiden mielestä. Olennaisinta lienee, että lukijalle käy selväksi, milloin postauksessa on taustalla jokin kytkös, sponsorointi, yhteistyö tai muu linkki mainostajaan. Ja tästä kukaan bloggaaja tuskin on eri mieltä. Yhtenäisellä ohjeistuksella saataisiin selkiytettyä pelisääntöjä niin, että aloittelijatkin tietävät miten toimia ja toistaiseksi yhteistyö-jutuista vielä epämääräisesti kierrellen ilmoittelevat tai kokonaan ilmoittamatta jättävät saataisiin tämän avoimuuden piiriin. Ja samalla helpotettua sitä, että lukijoidenkin on sitten nämä yhteistyöjutut helpompi tunnistaa.

    On kaikkien edun mukaista on, että säännöstöstä saataisin luotua sellainen, että se palvelisi sekä lukijoita että bloggaajia. Mikäli systeemistä tehdään kamalan monimutkainen, se hankaloittaa niidenkin bloggaajien työtä, jotka oikein mielellään ilmaisevat yhteistyönsä selkeästi (kuten monet meistä siis jo tähänkin asti). Jos kokee yhteistöistä mainitsemisen alun alkujaankin noloksi tai ongelmalliseksi, silloin on minusta parempi olla tekemättä niitä. Minä en ole koskaan näin kokenut ja olen alusta alkaen ollut erittäin läpinäkyvä ja suora ilmaistessani erilaisia kytköksiä, yhteistöitä, mainosdiilejä tai tuotenäytteitä. Siksi ei minusta ole mitenkään ihme, että tällainen hiukan äärimmäisyyksiin viety ehdotelma aiheuttaa närää bloggaajissa – etenkin niissä, joiden kohdalla yhteistöistä avoimesti kertominen ei ennenkään ole ollut ongelma.

  • Jenniii

    Minä en myöskään ymmärrä, miksi yhteistyökumppania ei saisi kiittää. :D

  • Jenniii

    Minua muuten kiinnostaisi tietää, että onko näille mainontaa ja yhteistöitä lähtökohtaisesti vastustaville ihan sama asia, onko yhteistyö toteutettu esimerkiksi jonkun suuren vaatebrändin vai esimerkiksi pienen paikallisen kulttuuritapahtuman kanssa? Koska uskaltaisin arvella, että edes jotkut yhteistyönä tehdyt postaukset ovat niille kriittisillekin lukijoille sisällöllisesti kiinnostavia. Korjatkaa toki, jos olen väärässä?

  • tampu

    Luin luonnoksen läpi, ja lukijana pidän sitä hyvänä. Olen samaa mieltä monien muiden täälläkin kommentoineiden lukijoiden kanssa siitä, että enempi on parempi. Nykyään, kun lähes jokaisessa blogissa on mainontaa, on siihen jonkin verran turtunut. Huomaan itse tällä hetkellä olettavani, että kaikki, mikä blogissa näkyy on saatu, ellei ole varsinaisesti sanonut, että on tavaran/vaatteen/lounaan itse maksanut. Eikö tämä ole vähän huolestuttava suunta?

    Minusta blogien vertaaminen tv- tai lehtimainontaan on huono vertaus. Ei se ole ollenkaan sama asia, johtuen blogien luonteesta. Blogien alkuperäinen tarkoitus on ollut aika monille bloggareille “ilmaista itseään” tai jokin muu jalompi ajatus kuin tehdä rahaa. Lehtiä ja tv-kanavia perustetaan sen takia, että halutaan tehdä rahaa. Ja niiden tarkoitus on tehdä rahaa.

    Ymmärrän kyllä sen, että nykyään moni bloggaaja tekee bisnestä blogillaan, eikä siinä mitään. Ihailen sitä, kuinka jotkut ovat osanneet luoda itsestään ja blogistaan brändin, se on oikeasti Suomessa hieno juttu ja nostan teille kaikille hattua. Mutta eikö nyt olisi myös teidän aika myöntää ja tunnustaa se tosiasia, että niiden ilmaisten lahjojen JA kuukausittain tilille rapsahtavan palkan myötä on todellakin siirrytty uuteen aikaan, uuteen ympäristöön missä tehdään julkista työtä, joka suurelta osin on mainontaa, ja hyväksyä sen myötä tulleet uudet säännöt?

    Minusta se ei ole riittävä merkintä, että (tuote saatu blogin kautta). Kyllä minua kiinnostaa mistä ne konkreettisesti tulee ne tavarat ja tuleeko niiden ohella jotain ekstrahyvää. Vaikka niin monesti bloggarit kuuluttavat, että mainostavat vain tuotteita joihin itse uskovat, niin onhan jo ihan yksinkertaisesti sille aika suuri todennäköisyys, että et olisi koko tuotetta löytänyt ellet olisi sitä kotiisi ilmaisena saanut, joka jo yksistään vaikuttaa arvioinnin objektisuuteen. Mitä tulee siihen että “ei voi enää muistaa keneltä/mistä tämä on edes tullut”, niin epäilen, että niitä puoli vuotta sitten saatuja purnukoita enää blogissa esitellään, tahti kun tuntuu olevan sellainen että tänään esittelyssä, huomenna uutuutena kaupassa, ja puolen vuoden päästä jo aivan uudet jutut.

    Ymmärrän senkin, että tuntuu että pitää “kuorruttaa” kirjoitukset MAINOS-YHTEISTYÖ-teksteillä tuon ohjeistuksen mukaan. Mutta minä koen sen niin, että just, aivan, hyvä juttu! Kun teillä esimerkiksi Lilyssä tekee blogeja aika sekalainen sarja, niin on ehdottoman hyvä, että tiedän ketkä tekee blogiaan edelleen _vain_ kirjoittamisen ilosta, ja kenelle se on myös työ. Siitä minulle kertoisi MAINOS-YHTEISTYÖ-merkinnät ainakin takuuvarmasti.

  • tanja.

    Tätä itsesääntelymekanismia todellakin tarvitaan, ja on erinomaisen hyvä, että sen laatimisessa on päästy luonnostasolle. Niin ikään on hienoa, että bloggaajat ovat näin laajasti ottaneet asiaan kantaa, ja uskoakseni myös vieneet näkökulmansa kommentteina perille saakka. Ohjeistuksen toimivuus on jokaisen osapuolen etu.

    Itse lukijana en näe luonnosta täydellisenä, mutta en myöskään tulkitse sitä samalla tavalla, kuin useat bloggaajat tuntuvat tekevän. Erityisesti minua on ihmetyttänyt käsitys, jonka mukaan luonnos tässä muodossaan vahvistettuna velvoittaisi esimerkiksi kerran lahjaksi saadun mukin liputtamista lahjana jokaisella kerralla, kun se blogissa esiintyy. Luonnoksessahan nimenomaan kirjoitetaan seuraavaa: “Jos aikaisemmin mainostajayhteistyöhön perustuen blogissa esillä ollut tuote on bloggaajalla myöhemmin blogissa uudestaan selkeästi, tunnistettavasti ja mainostustarkoituksessa esillä, niin informointisääntöä tulee noudattaa. Kääntäen: Jos tuote on uudestaan esillä blogissa esimerkiksi vain osana kuvassa olevaa huoneen sisustusta niin informointisääntöä ei tarvitse noudattaa.”

    Lainauksen mukaan informointisääntöä ei siis tarvitse noudattaa, mikäli muki esiintyy blogissa tulevaisuudessa muutoin kuin selkeästi, tunnistettavasti ja mainostustarkoituksessa. Ongelmakohdaksi tässä noussee erityisesti mainostustarkoituksen tarkempi osoittaminen, tai paremminkin se, milloin mainostustarkoituksesta ei ole kysymys. Esimerkiksi ongelmalliseksi voi nähdäkseni tulla klassiset ‘päivän asu’-kuvat, joissa vaatteiden ja asusteiden valmistajat(/ostopaikat) ovat esillä. Saman tyyppisiä esimerkkejä lienee helppo bloggaajaosapuolen keksiä useita.

    Nähdäkseni ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että luonnos velvoittaisi liputtamaan mainokseksi jokaisen postauksen, jossa edellä mainittu muki esiintyy pöydälle unohtuneena, kuten olen useamman bloggaajan kirjoituksista saanut lukea. Kysymys minun käsitykseni mukaan on mainostustarkoitus-käsitteen tulkinnasta, johon lienee syytä kiinnittää huomiota luonnoksen jatkovalmistelussa tai vaihtoehtoisesti seurantaryhmän mahdollisissa kannanotoissa ohjeistuksen tulkinnasta. Sen sijaan mainostustarkoituksen aktualisoituessa ei informointivelvoitetta nähdäkseni voida poistaa pelkästään sillä perusteella, että asiasta on joskus aikaisemmin jo mainittu.

    Toinen ihmetykseni herättänyt kohta on käsitys siitä, että luonnoksessa olisi annettu tarkat sanamuodot, joita yhteistyön ilmaisemiseksi on käytettävä. Totta on, että luonnoksessa on esimerkinomaisesti kerrottu, miten toimia (“NÄIN”) ja miten ei tulisi toimia (“EI NÄIN”). Sen sijaan en luonnosta lukiessani ole huomannut yhtäkään jokaista bloggaajaa velvoittavaa sanamuotoa. Käsitykseni mukaan luonnoksessa tarkoitetut ohjeet siitä, miten informointi tulisi tehdä, on sanottu aina otsikon “Miten käytännössä informoidaan” alla, minkä jälkeen on esimerkinomaisesti lueteltu hyviä ja huonoja toimintatapoja.

    Mielestäni on siis turhaa käyttää energiaa siihen, että tuohdumme luonnoksessa esille tuoduista esimerkinomaisista sanamuodoista. Sen sijaan voisimme suunnata katseemme siihen, mitä luonnoksessa todella sanotaan. Itse voisin esimerkiksi nähdä tarpeelliseksi muokata luonnoksen kohdan 2. Mainospostaukset osaa käytännön informoinnista, joka asettaa säännöksi seuraavaa: “Juttukohtainen yleisinformointi on heti jutun otsikon alla ennen varsinaisen sisällön alkamista ja tarkempi informointi yhteistyöstä on jutun lopussa”. Kohta on herättänyt bloggaajissa kritiikkiä sananvapauden rajoittamisen lisäksi myös siksi, että se voisi täyttää blogifeedit samalla tekstillä, joka ei sinänsä kuvaa postausten sisältöä siten, kuin sen olisi tarkoitus. Tämä on mielestäni asia, joka on hyvä tuoda esille luonnoksen jatkovalmistelua varten. Sen sijaan en näe perusteita käsitykselle, jonka mukaan luonnos asettaisi tarkat sanavalinnat bloggaajan näppäimistölle. Käsitykseni mukaan luonnos antaa ohjeet siitä, miten informointi tulisi tehdä, ja lisäksi esittää muutamia esimerkkejä informoinnin käytännön toteuttamisesta. Sananvapauden rajoittamiseksi en uskaltaisi tätä lähteä väittämään.

  • Vierailija

    toivoisin, että tulevaisuudessa bloggaajat ilmoittaisivat selkeästi mainokset blogeissaan. Minun mielestä se olisi reilua.

Related posts