12/05/13

I beg your pardon

57 37 P4245004.JPG

Arvatkaa mitä… Olen ostanut taas taulun. :D Minua ei kohta saa päästää enää gallerioihin sisälle, sovitaanko näin? Itse asiassa tämän taulun, jonka ostin, olette blogissa jo nähneet. Kyseessä on siis se mieletön neonpinkki Marileea Järnefeltin teos “I beg your pardon”, jonka perässä vaelsin galleriaan sisälle asti. Olen miettinyt, että asuntoni on jotenkin niin rauhallinen ja harmoninen värimaailmaltaan, että se kaipaisi mausteeksi jotain pientä särmää. Ja tuntui, että neonpinkki väriläiskä seinällä voisi olla juuri sitä. Onhan tämä aikamoinen naisellisuuden valtakunta tämä asunto, kun seiniä koristavat pian neonpinkin lisäksi Brigitte Bardot ja se ihana Tapani Mikkosen kukkataulu. Puhumattakaan lintuverhoista, kynttilöistä, leikkokukista, muotilehtikasoista ja kaikesta muusta sen sellaisesta. :D Mutta kaipa sitä saa naisen koti naiselliselta näyttääkin?

Pakko vielä jakaa hauska pieni sattumus tuohon Marileea Järnefeltin räväkkään tauluun liittyen. Hain tauluni helatorstaina kotiin ja kävelin kaupungilla neonpinkki teos kainalossa. Oli hauska huomata, miten vain läpikuultavaan muoviin pakattu teos herätti ihmisten kiinnostusta ja sai osakseen valtavasti uteliaita katseita. Huomiosta kainostuneena (onko tuo edes oikea sana? :D) käänsin tauluni raitiovaunussa takaperin seinää vasten. Laitapuolen kulkijan oloinen papparainen tuli jossain vaiheessa uteliaan oloisena viereeni ja pyysi saada nähdä tauluni. Käänsin neonpinkin maalauksen esille ja näin, kuinka miehen hampaaton suu levisi hymyyn. “Aika hieno!”, hän tokaisi hymynsä lomasta. Taiteen ystävä taisi olla siis hänkin. :)

Tags: , ,

Categorised in: Elämä, Koti

57 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Sariska

    Tuo on kyllä tosi ihana! On kyllä ihan sinun oloinenkin!

  • Tosi hieno, sopii sulle! Ihastuin tuohon Magic Box -tauluun… vaan taitaa olla myyty jo, en ainakaan löytänyt taiteilijan sivuilta enää. Vaan tämä sai mut tutkimaan paikellisen taidegallerian ja -lainaamon sivuja, josko sieltä sitten jotain… :D

  • Mari

    eipä näytä olevan ammattilaistateilijan tekemä. Taiteilija opiskellut liiketaloutta ja työskentelee Radisson hotellilla. En olisi maksanut siitä paljoa.

  • Karita

    Ihana taulu! Nään siinä ruusuja :) Tommonen kelpaisi mullekin.

  • Jenni

    Harva taiteilija Suomessa pystyy elättämään pelkällä taiteen tekemisellä itsensä – ainakaan ilman apurahoja. Joten tuosta en nyt tekisi suuria päätelmiä, jos ihmisellä on myös kakkostyö. Onko vaikkapa sivutöitä tekevän muusikon musiikki mielestäsi vähemmän arvokasta? Tai vaikkapa opettajana päivätyökseen työskentelevän kirjailijan kirja vähempiarvoinen? 

  • Jaana

    Onneksi se ettei tekijä ole opiskellut taiteilija vähennä teoksen kauneutta tai taiteellisuutta lainkaan. Kaunis taulu, sopii juuri tähän hetkeen kun luontokin hetkenä minä hyvänsä räjähtää täyteen loistoonsa.

  • Jenni

    Joo, ja voihan taidetta harrastaa aktiivisesti ja opiskella muutenkin kuin päätoimisesti. Ja todellakin, minulle teoksen ensisijainen arvo on esteettinen. :)

  • Tiinanen

    Mitä väliä sillä on mitä ihminen tekee tai on tehnyt päivätyökseen tai on koulutukseltaan? Saako vain ammattilaistaitelijan teoksista maksaa, saati sitten nauttia? Vähän sama kuin ei nauttisi harrastelijakokkailijan tekemästä ruuasta, koska hän ei ole opiskellut ruuan tekemistä samalla tavalla kuin ammattilaiskokki.

  • Jenni

    Nimenomaan! Hyvin sanottu Tiinanen. :) Arvotan taidetta ensisijaisesti oman kokemukseni ja elämykseni pohjalta, riippumatta siitä kenen nimi teoksen nurkassa tai levyn tai kirjan kannessa lukee. Tai mitä tämän henkilön CV:hen on kirjattu. Kaunis teos on kaunis teos, oli taiteilijalla alalta diplompi tai ei.

    Ja mistäpä me tiedämme, vaikka Marileea Järnefelt vielä joskus tekisi tuota päätyökseen? Jos jotakuta kiinnostavat taiteilijan taustat ja taideopinnot, niin täältä löytyy lisäinfoa: http://marileeajarnefelt.com/3

  • P

    No voi luoja Mari jos arvotat taulun sillä perusteella, mikä on tekijän titteli :D. Kertoo lähinnä SINUN heikosta arvostlukyvystäsi.

  • Mari

    Se on tosiasia, että taiteella harva itsensä elättää, mutta mielestäni on hyvä aina pohtia, että kumpi on päätyö ja kumpi sivutyö. Taiteilijan cv:tä katsomalla se selviää. En tarkoita tätä kettuiluna. Taide on kiinnostavaa. Ja on mielenkiintoista pohtia missä sisustustaulun ja taideteoksen ero menee. Maailmalla on vallalla institutionaalinen taideteoria. Se on johtanut siihen, että tietyt taiteen kentällä toimijat määrittelee mikä on taidetta. Eli lyhyesti jos haluat olla vakavasti otettava taiteilija- et esittele taidetta kirjaston aulassa. Tietyt galleriat on in ja tietyt out ja portinvartijat (kuraattorit, johtajat, amanuenssit) päättää mikä sinne tulee esiin.

  • Ihana taulu ja liikkis tarina sen kotimatkasta! Taiteen ostamisessa on jotain aivan erityistä ja valtavan henkilökohtaista, siinä pääsee alitajuntakin mukaan, eivätkö muiden mielipiteet paina.

    Viimeaikojen onnellistavimpia taide-elämyksiä olivat CY Twomblynin metriset ruusumaalaukset, niistä sinulle nettikukkakortti! :https://www.google.de/search?hl=fi&gs_rn=12&gs_ri=psy-ab&tok=1twUARxMpAWBRU1gyP-ejg&suggest=p&pq=cy+twomblyn+roses&cp=10&gs_id=5&xhr=t&q=cy+twombly+roses&client=safari&rls=en&bav=on.2,or.r_cp.r_qf.&bvm=bv.46340616,d.Yms&biw=1238&bih=701&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=gYePUfu-N4mXtQaZiYHADA

  • Jenni

    No voi hyvä luoja. :D Kenenkään arvostetun taiteilijan ensimmäinen näyttely ei varmaan ikinä koskaan ole ollut kirjaston kaltaisessa julkisessa tilassa? Oletko siis todella sitä mieltä, että jos taiteilijan töitä on joskus ollut esillä vaikkapa kirjastossa, tätä jo kertaalleen “pilattua” statusta ei voi korottaa, jos esimerkiksi arvostettu taiteentuntija tai galleristi löytää taiteilijan ja ottaa töitä esille johonkin merkittävämpään paikkaan? Minusta on kiinnostavaa, että poimit esimerkiksi nimenomaan tuon ensimmäisen näyttelyn ja sivuutat kaiken sen jälkeen tapahtuneen. Tästä todellakin päästään melko kiinnostavaan arvokeskusteluun. Väittäisin, että on lähtökohtaisesti aika eri asia ponnistaa noiden taiteentuntijoiden tietoisuuteen harrastelijapohjalta kuin alan koulusta. Onko siis täysin mahdoton ajatus, että harrastelijapohjalta voisi nousta arvostetuksi taiteilijaksi? Ovatko taidemaailman keskeisimmät arvot sittenkin suhteissa ja koulutuksessa, töistä viis? Voisiko myös olla, että ihan kaikki taitavatkaan tekijät eivät välttämättä halua tehdä taidetta elääkseen. Onko vain riutuva taiteilija “oikea” taiteilija?

    Minä olen ihan onnellisen tietämätön siitä, että mitkä galleriat ovat “in” ja mitkä “out”, koska minulle tärkeintä on, että itse pidän omistamastani taulusta. Arvoteosten keräily lienee asia erikseen. Varmasti homma toimii juuri noin kuin kuvailet, mutta en voi sille mitään, että kommenteistasi tulee kyllä todella elitistinen mielikuva. Ostatko itse taidetta vain gallerioista, joiden tiedät varmuudella olevan “in”? Mikä on sinulle tärkein arvo teoksessa: tekijän status, tekijän CV vai teoksen visuaalinen arvo sinulle itsellesi? Taiteen alallakaan tuskin on olemassa mitään absoluuttisia totuuksia. On toki tiettyjä hyvin vankan arvostuksen ansainneita taiteilijoita, joiden asemaa ei juurikaa kyseenalaisteta, mutta uskaltaisin väittää, että taiteentuntijat, kuraattorit, amanuenssit ja johtajatkin eriävät mielipiteissään keskenään varsin usein.

    Ja mitä tulee tuohon pohdintaan sisustustauluista ja “oikeasta taiteesta”, niin yritätkö sillä vihjata, että esimerkiksi tämä teos on enemmänkin sisustutaulu kuin taideteos? Minusta taideteoksesta on kyse silloin, kun se on uniikki teos, josta ei ole kopioita. Sisustustaulusta on kyse silloin, jos teos on monistettavissa tai jos kyse on taulutehtailusta.

  • Marjukka

    Hyvältä näyttää, ja sopii kotiisi erinomaisesti.

    Ja kiitos taannoisista Tallinnan vinkeistä. Telliskivessä vierailtu, ja jätetty sinne aikamoinen kasa euroja:) Hyvä, ettei oltu autolla liikkeellä, sen verran mielenkiintoisia tavaroita oli sisustusputiikissakin.

  • … I never promised you a rose garden… Soi päässä nyt, tämän ansiosta! Valtavan kaunis teos. Aivan sama kuka tehnyt, millä taustalla, miten ja missä. Se on kaunis ja se on taidetta. <3

  • Kirsi

    Hyvä Jenni, olen samaa mieltä kanssasi. Kyllähän nuoren tai aloittelevan taiteilijan täytyy aina jostain aloittaa, ja monesti näyttelyiden pitäminen aloitetaan nimenomaan kirjastojen kaltaisista paikoista. Aloittelijalla kun ei ole varaa ja rohkeutta monestikaan varata suuria vuokria sisältäviä galleriatiloja, kun ei vielä tiedä voiko ilman tunnettua nimeä myydä tauluja vuokran edestä. Kyllähän tuon pitäisi kaikkien taiteeseen tutustuneiden ymmärtää.

    Ja myös se pitäisi käsittää muistaa, että myös ne itseään arvostavat taiteilijat, joille näyttelyjä on kertynyt enemmän, karsivat omaa cv:tään sitä kerrytettyään. Silloin karsiutuu monesti ne ensimmäiset kirjasto- ja kunnantalonäyttelyt pois listoilta. Hohhoijaa, kyllä voi kirjastojen auloista löytyä oikeita aarteitakin taiteilijoina, joita nyt ei vain vielä ole löydetty!

  • Enni

    Katso Mona Lisa Smile. :)

  • Riikka

    Tuohon tauluun itsekin ihastuin nähtyäni sen täällä ensimmäistä kertaa! Aivan upea, ja sopii varmasti asuntoonsi kuin nakutettu. :) Jotenkin ihan sinun näköinenkin!

  • Minunkin on ihan pakko tarttua tähän keskusteluun, kuka on “oikea” taiteilija. Jos oikeasti katsotaan vain CV:tä, väitän, että Suomessa ei kovin montaa “ihan oikeaa” taiteilijaa ole.

    Pidän itseäni jonkunlaisena taiteilija; olen harrastanut kuvataidetta eri muodossa jo yli 10v, vaikka mulla ei mitään koulutusta siihen olekaan. Teen sitä omaksi ja läheisteni iloksi, ja niin saa olla jatkossakin! Ja rehellisesti sanottuna, mielestäni harrastelijataiteilijoita on monesti PALJON hienompia töitä kuin näillä “ihan oikeilla” taiteilijoilla.

  • Mielestäni taiteilijaa määrittää enemmänkin hänen sielunsa ja elämänkatsomuksensa kuin hänen sosiaalinen statuksensa tai varallisuutensa – luovuus ja inspiraatio yhdistävät kaikkia taiteilijasieluja, olipa hän sitten kirjailija tai taidemaalari tai tavallinen tallaaja. Ei tarvitse olla kouluttautunut ollakseen taiteilija, sillä emmekö me kaikki ole oman elämämme taiteilijoita? Luovuus kuuluu kaikille, ja taide ja sen luominen osana sitä.

  • Loki

    Nykyään pitää olla täysi tollo, jos myy taidettaan muuten kuin oman toiminimen kautta. Siihen nähden liiketoiminnan opiskelu on harvinaisen järkevää. Ja taidekoulut Suomessa opettavat tulevat taiteilijat ennen kaikkea huolehtimaan bisneksistään ja synnyttämään markkinoita. Kuka ne galleriat varaa ja maksaa? Näyttelyt markkinoi? Ylläpitää nettisivuja? Hakee apurahoja ja huolehtii vuosien päähän tulojensa riittävyydestä? Ja siinä sivussa vähän taiteilee hän, taiteilija itse. Ennen kaikkea taiteilija “tittelin” ikäänkuin ammattinimikkeenä suonen heille ketkä viitsivät tuota rulijanssia läpikäydä. Jos sivu- tai päätoimisesta on samalla hotellissa töissä niin sehän on hyvä. Eipähän kukaan pääse sanomaan, että yhteiskunta elättää.

  • Jenni

    Mutta voidaanko taiteilijuutta ajatella ainoastaan ammattina? Olenhan minäkin bloggaaja, mutta sen lisäksi olen myös kaikkea muuta. Minusta on jotenkin hassua, että tuohon taiteilijuuteen suhtaudutaan niin kamalan tiukkapipoisesti. En tiedä, kuinka moni taidetta sivutoimisesti tai harrastusmielessä tekevä itse kutsuu itseään taiteilijaksi, mutta kyllä minusta siinä kohtaa voidaan jo puhua jonkin sortin taiteilijuudesta, jos töitä on esillä gallerioissa. Ja kuten sanottua, kaikki eivät varmastikaan edes halua tehdä tuota hommaa päätoimisesti, vaikka lahjoja ja edellytyksiä olisikin. Jotenkin tämä koko keskustelu hämmentää minua. :D Mutta joo, hyvä pointti kyllä, että miten se “taiteilijuutta” vähentää, jos elättää itsensä jollakin tavanomaisella työllä taiteen tekemisen ohessa?

  • Julia

    Mä muistan kun tämä teos jo aikasemmin pilkahti sun postauksessa ja rakastuin itse tähän jo silloin valtavan paljon. Aivan ihana, haluan itsekin tämän taulun, niin ihana se on! :)

  • SuskiV.

    Ihan sun näköinen!

    En ole juuri aiemmin kommentoinut, vaikka luen blogiasi varmaankin joka päivä. Pakko sanoa, että sä olet ihana! Sulla on raikas tyyli, josta ammennan paljon ideoita vaikka oma toteutus onkin välillä hieman toisenlaista.

  • Patricia

    Jaa-a, että kuka on oikea Taiteilia ;)

  • “Maailmalla on vallalla institutionaalinen taideteoria.”

    Fight the power! On hienoa tietää, että voi näin helposti ärsyttää portinvartijoita ja horjuttaa näiden asemaa ottamalla näiltä määrittelyoikeutta ja siirtämällä sen muille. ;) Onneksi onkin muitakin taidekäsityksiä kuin institutionaalinen. Jos sua henkilökohtaisesti kutkuttaa saada seinälle statusta ja portinvartijoiden hyväksyntää, ihan vapaasti. Kaikkia ei kutkuta. Onneks se ei oo sulta pois.

    Henkilökohtisesti, mulle jokainen ihminen, joka pitää itseään tai töitään liian hyvinä tuodakseen niitä kirjastoon, tuohon yhteiskunnan ehkä symbolisimpaan ja tärkeimpään tasa-arvon, demokratian ja sivistyksen kehtoon, pitäkööt tunkkinsa ja elitisminsä.

  • bird

    Tsehov oli lääkäri ja Kafka juristi, he ovat varmaan sen takia tosi huonoja kirjailijoita eivätkä taiteilijoita laisinkaan ;)

  • Maria

    Taiteilijaksi voi varmaan jokainen kutsua itseään , mutta nimikkeet kuten kuvataiteilija, taidemaalari ja kuvanveistäjä ovat ammattinimikkeitä jotka kertovat että nimikkeen haltija on saanut alansa koulutuksen. Vähän samaan tapaan kuin terapeuttina voi toimia kuka tahansa ilman minkäänlaista koulutusta mutta esim. psykoterapeutti nimikettä saa käyttää vain alan koulutuksen saanut.
    Maalausten kohdalla käyttäisin mieluummin sanaa maalaus kuin taulu, ja jokainen maalaus ei välttämättä ole taideteos vaikka uniikki olisikin. Tämä ei tosin vähennä sen esteettistä arvoa laisinkaan.
    On hieman surullista keskustelussa esiin tuleva vihamielisyys koulutuksen saaneita taiteilijoita kohtaan, onko kyseessä epäluulo epäiltyä elitismiä kohtaan vai mikä, mutta harva ammattikunta saa koulutuksestaan noin paljon epäilyä ja vähättelyä osakseen. Luulisi että ihmiset arvostaisivat koulutettuja työntekijöitä vai menisittekö mieluusti harrastelija lääkärille tai harrastelija fysioterapeutille?
    Suomessa on outo tapa kuvitella että taiteilijat eläisivät jotenkin yhteiskunnan kustannuksella vaikka apurahajärjestelmä on vain harvoille tapa rahoittaa työntekoaan. Useimmat ammattitaiteilijat ovat kakkosammatissa tai opettavat taiteellisen työskentelynsä lisäksi jonka lisäksi he tekevät museonäyttelynsä ilman että niistä heille maksettaisiin palkkaa, samoin kuin galleria näyttelyt on maksettava itse.
    Olisi kiva jos Jenni taiteen ystävänä voisit paneutua paremmin taiteilijoiden todellisuuteen ja tehdä vaikka postauksen aiheesta, esim. Suomen taiteilijaseuran, taidemaalariliiton tai muu-ryn jäsenet vosivat varmaan pyydettäessä selventää nimikkeitä ja kertoa taiteilijoiden työskentelystä ja siitä mikä taideteoksen määritelmä on.

  • Viivi

    Ei taiteilija välttämättä ole ammatti, se on enemmänkin olemus tai elämäntyyli. Taiteilija voi olla vaikkei maalaisi, taiteilijamaisuutta on nähdä kauniit asiat :) Luovuutta voi tottakai parantaa käymällä kouluja, mutta ei sitä taiteen “sielua” oppimalla löydä, se joko on tai ei ole. Mä ainakin olen taiteilija, vaikka mun “koulutus” perustuu lähinnä yläasteen valinnaisiin kuviksen tunteihin ja yliopiston biologiaan. Maalailen silloin tällöin, joskus omaksi huviksi, ja joskus lahjaksi ystäville. Siksi, että pidän siitä ja olen siinä ihan hyvä. Tällä hetkellä nurkassa odottaa muutama tilaus työkavereilta, jotka ei onneksi suutu, vaikka mulla menisi puoli vuotta tehdä heidän lapsistaan muotokuvat työ-ja koulukiireiden takia. Itse ajattelen ehkä, että koulutuksen käyneet ovat saaneet neuvoja, ideoita, ja tekniikoita, osviittaa muilta, kun taas “kouluttautumattomien” täytyy keksiä kaikki itse. Taiteilija kun taiteilija :) Hienoja teoksia olet ostanut, taiteen iloa ! ;)

  • Mari

    Mun mielestä tämä on kiinnostava aihe. Nämä asiat mitä olen sanonut, en tarkoittanut, että olen itse sitä mieltä, että se olisi hyvä asia: se vaan on. Taiteen kenttä on kuin oma maailmansa jossa ei ole päätä eikä häntää, omat säännöt. Varmasti jokainen aloittaa esittämällä töitään kirjastossa, mutta pointti on siinä, että ammattilaistaiteilija ei kirjoita sitä cv:hen 10-vuotisen uran jälkeen. Ja kyllä. Jos nuorena taiteilijana päätät toimia niin, että järjestät näyttelyitä vaan kirjastossa kukaan galleristi tuskin kyselee sun perään. Harrastelijapohjalta esiin tulleet taiteilijat, jotka nousee taiteenkentälle on usein ITE-taiteilijoita, jotka toinen taiteilija (tai alalla toimija) on löytänyt. Suomessa esim. Veli Granö. Mutta tämä taiteilija ei tule koskaan skenen sisälle, siihen koko outsider art perustuu. Kansantaide on erikseen. Sitä onkin mielenkiintoista miettiä missä se raja menee ja miten sitä rajaa pidetään yllä. Nykyään taiteessa taiteilijan ajatukset ovat melkein yhtä tärkeitä kuin itse teos. Teos voi olla ei-materiaalinen, tai vaikka tuulenvire galleriatilassa. Taiteilijamyytti on katoamassa. Mitään nerotaiteilijaa ei ole, koska sittenhän taitekoulut olisivat aivan turhia. Taidetta voi oppia tekemään ja todellakaan siinä ei ole kyse vain siitä millaisen pensselin valitset.

  • Mari

    Kuvataiteilija on ammattinimike. Tuollaisen ihmeellisen hippiajattelun takia taiteilijoita ei oteta vakavasti ja kyseenalasitetaan sen arvo työnä! Toki luovuus kaikilla aloilla on hyväksi ja taidetta voi harrastaa siinä missä kaikkea muutakin. Kuvataiteilija opiskelee itselleen ammatin, usein koulutus kestää kauan ja maksaa paljon. On oikeutettua, ettei sitä pysty saavuttamaan ihan kuka tahansa.

  • Jenni

    Toivottavasti kukaan ei ole kokenut, että minun kommenttini sisältäisivät vihamielisyyttä koulutuksen saaneita taiteilijoita kohtaan? Sillä sellaista ajatusta en koe omakseni, päinvastoin. Lähinnä olen halunnut ravistella juuri tuota institutionaalista taidekäsitystä. Omilla kommenteillani olen halunnut hiukan kyseenalaistaa sitä kritiikkiä, jota tässä on nyt kohdistettu esimerkiksi Marileea Järnefeltiin ja hänen töihinsä. Myöskään kommenttini apurahoista ei ollut kritiikkiä, vaan sen tarkoituksena oli ainoastaan havainnollistaa, että hyvin arva ammattitaiteilijakaan pystyy pelkällä omien töidensä myymisellä elättämään itsensä, vaan useimmiten tarvitaan joko apurahoja tai kakkostyö. Ja tämän nostin esille lähinnä siksi, että postauksessa mainitun taiteilijan kohdalla nostettiin kriittiseen sävyyn esille hänen päivätyönsä hotellialalla. 

    En mielestäni ole esittänyt täällä tietäväni taiteilijoiden arjesta, työstä tai koulutuksesta erityisen paljon, mutta toki olen kiinnostunut tietämään enemmänkin. Laitetaan siis postausehdotus korvan taakse. :) Mitä tulee taiteilijoiden arvostukseen, taide on yksi niistä aloista, joiden kohdalla arvostukset ovat hyvin subjektiivisia. On ilmiselvää, että taiteilijan ammattiin valmentavan koulutuksen saanut ihminen on taiteen ammattilainen ja arvostan tätä ammattitaitoa. Loppujen lopuksi taide ja esteettiset elämykset ovat kuitenkin hyvin subjektiivisia kokemuksia, joita ei voi mitata samankaltaisilla mittareilla kuin vaikkapa lääkärin tai fysioterapeutin osaamista. Taiteellisia lahjoja voi olla myös sellaisilla ihmisillä, joilla ei ole taiteilijan ammattikoulutusta. Vähän samalla tavoin kuin esimerkiksi joku voi osata vaikkapa laulaa kauniisti, vaikka ei olisikaan koulutuksen saanut laulaja. Tai harrastelijaryhmän tanssi voi antaa katsojille aivan yhtälailla koskettavia ja vaikuttavia elämyksiä, vaikka taustalla ei olisikaan pitkää tanssijan ammattiin valmentavaa koulutusta. Tässä päästään juuri siihen, että kuka saa olla luova? Kuka saa esiintyä ja asettaa töitään esille? Voiko ei-ammattilaisen työ olla arvostettavaa vai vaaditaanko siihen ammattilaisen titteli, että maalausta voidaan kutsua taideteokseksi? Entä vähentääkö se ammattitaiteilijan arvostusta, jos myös jonkun harrastelijataiteilijan työtä arvostetaan muutenkin kuin pelkästään esteettisestä näkökulmasta?

    Kuulin taannoin mielenkiintoisen keskustelun ystäväni kertomana. Hän opettaa itse balettia ja oli keskustellut erään tunnetun suomalaisen balettitanssijan kanssa Wannabe Ballerinas -ryhmästä. Ammattilaisballerina oli todennut, ettei ymmärrä tuota konseptia. “Miksi kukaan haluaisi mennä katsomaan sellaista? Eiväthän ihmiset haluaisi maksaa siitäkään, että joku soittaa lavalla viulua epävireisesti!”, oli nainen todennut suurin piirtein. Ja tässä on juuri se asia, mikä minua hämmentää? Miksi se, että tällainen harrastelijaryhmä esiintyy täysille katsomoille, tuntuu häiritsevän ammattilaista? Emme me yritä astua hänen varpailleen, vaan häntä ihaillen haluamme toteuttaa omaa luovuuttamme ja tanssia tanssin ilosta, vaikka emme koskaan pystyisikään olemaan alan ammattilaisia. Lukuisia “oikeita” balettiesityksiä nähneenä voin sanoa, että henkilökohtaisesti Wannabe Ballerinasin show kosketti minua inhimillisyydessään ja epätäydellisyydessään huomattavasti enemmän kuin Kansallisoopperassa näkemäni esitykset, vaikka olen toki nauttinut niistäkin. Ei minusta epätäydellistä tanssia voi verrata epävireiseen viulunsoittoon, koska eihän kyse ole samasta asiasta. Ehkä ammattitanssijalle meidän esityksemme katsominen olisi tuskaa, koska teemme niin monia asioita heidän silmissään “väärin”, mutta harvapa tässä maailmassa onkaan ammattitanssija. Suurin osa yleisöstä ei kiinnitä huomiota virheisiimme, vaan nauttii siitä tunnelmasta ja showsta, jonka voimme heille tarjota. En haluaisi rajata luovuutta ja taidetta vain pienen eliitin yksinoikeudeksi, vaan toivoisin, että siitä saisivat nauttia sekä kaikentasoiset tekijät että kokijat. Ja kyllä minä virallisesta terminologiasta huolimatta pidän esimerkiksi tätä maalaustani taideteoksena, vaikka tekijä ei täytäkään ammattitaiteilijan titteliin vaadittavia kriteerejä.

  • Valppis

    aika ajankohtaista miettiä sitä onko taidekoulutus tarpeellista: http://www.adressit.com/tamkin_kuvataiteen_koulutusta_ei_saa_lopettaa

  • Jenni

    Kuulisin mielelläni, että millä nimikkeellä mielestäsi sitten pitäisi kutsua näitä henkilöitä, jotka tekevät taidetta ilman alan koulutusta? Minun terminologiani ei siihen riitä, että tietäisin, millä nimellä heitä on korrektia kutsua ja siksi olen kutsunut heitä nimellä taiteilija. Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi kuvataiteilijan ammattinimikkeellä työtään tekeviä, vaan siitä yksinkertaisesta seikasta, että minun logiikallani taidetta tekevä ihminen on taiteilija – taustoista viis. :) Mutta jos sinulla on antaa jokin vaihtoehto tälle nimikkeelle, niin kuulen sen mielelläni.

  • renessanssi

    vau jenni! hyvä ostos:)))

  • Miia

    Miten taideteos määritellään. Se onkin mielenkiintoista. Taide on uuden etsimistä, todellisuutemme uutta ja tuoretta tulkintaa. Tämä on mielestäni taiteen tehtävä numero yksi. Taiteen tulee asettaa tutut ja turvalliset mielipiteet ja näkemykset uudelleen arvioitaviksi ja näyttää tietä uuteen tai ainakin hapuilla uuteen suuntaan. Taiteessa se on vähän ongelmakin, että jokaiselta odotetaan tuoreutta ja jotakin uutta tulkintaa. Taide määritellään melkeinpä sen kautta, että on jotakin tuttua (liian radikaali ei saa olla) ja jotakin tuoreutta, jotakin uutta. Taideteos ei saa olla vanhan toistoa, jotakin mitä kuka tahansa voi tehdä. Ellei se sitten selitä itseään merkityksen kautta. Nykyään taideteos voi olla melkein mitä tahansa, jos sisältö/merkitys on se tärkein asia. Taideteokset liitetään teksteihin. Ne tekee sen lopullisen merkityksen. Tekstillä on hirvittävän suuri merkitys taiteen luomisessa. Taiteilijan täytyy osata se koko prosessi miten tehdään taideteos. Se erottaa ammattilaisen ja harrastelijan. Harrastelija keskittyy yleensä tekniikkaan ja maalaa maaalamisen ilosta. Maalaaminen on kuin terapiaa. Ammattilaisen teos pyrkii kommunikoimaan katsojan kanssa ja se on tehty tietoisesti taiteen kentälle. Tietenkin voidaan kysyä onko apinan tekemä kuvio taidetta? onko kalliomaalaukset taidetta? entä hullujen taide, jota on ollut myös gallerioissa? miten taide syntyy? Yleensä se tunnistus taiteeksi tapahtuu taidekentällä. Ja sitä ennen teoksen täytyy päätyä sinne kentälle arvioitavaksi. Se ei olekaan mikään helppo juttu.

  • Henna

    Ei se koulutus tai cv vaan se mitä osaa tehdä. Kaikkiin aloihin tämä ei toki päde, en haluaisi lääkäriä omalle kohdalleni joka on “tosi innostunut aiheesta ja valmis kokeilemaan” vaan haluan että hänellä on tutkinto ja käytännön kokemusta. Taideala on luova ala, kuka tahansa ihminen voi olla luova. Mää taiteilen omaksi ilokseni ja varmasti osa teoksistani menisi kaupaksi myös gallerioissa mutta ainakin tällä hetkellä sellaiseen ei ole minulla kiinnostusta lähteä. Haaveissani on myös joku päivä kirjoittaa kirja, vaikka en ole kirjailija, en ole opiskellut kirjallisuutta.

    Jonkun verran tunnen eri taiteilijoita ja muusikoita jotka ovat aloittelijoita ja he esiintyvät/pistävät taidettaan esille vaikka seurakuntatalon vessaan jos se siten saa yleisöä. Mietitään vaikkapa brittiläistä Banksya, joka tekee katutaidetta, kukaan ei edes tiedä kuka tämä henkilö on ja silti hänen taiteensa on esillä missä sattuun ja arvostus henkilöä kohtaan on suuri. Mistäpä kukaan tietää onko hänellä koko hommaan edes koulutusta ja tekeekö hän päivisin töitä vaikka tilitoimistossa.

  • Soffe

    Upeita tauluja kaikki. Mutta on tuo pinkki aika piristävä. :D

    Itse olen todennut opiskelijaystävälliseksi taiteeksi oman taiteen. :D Kaksi taulua odottaa ripustusta seinälle ja yksi taulu odottaa tyhjänä että maalaisin jotain siihen. :D Persoonallista ja halpaa. ;)

  • Laura

    Mihin sijoittuu sitten se ryhmä, joka on opiskellut itselleen kuvataiteilijan/kuvanveistäjän/tms. ammatin, mutta on opintojensa jälkeen jättänyt taiteen harrastukseksi? Henkilö tekee taidetta(?) aktiivisesti työnsä ohella, järjestää näyttelyitäkin mutta mahd näissä parjatuissa kirjastoissa? Ymmärrän jollain osin aiempien kriittisten kommenttien perustelut taiteen määrityksille, mutta mielestäni taiteeksi määrittäminen ei myöskään ole raksi ruutuun ja kymmenen oikein = taiteilija. Mielestäni hyvinkin suuri vastuu on myös katsojalla. Alan ihmisenä en myöskään näin ollen suostu suodattamaan jokaista tunnustetun taiteilijan teosta taiteeksi vain siksi että kyseessä on tunnustettu taiteilija. Jos en teosta ymmärrä miltään osin, ei se minulle välttämättä henkilökohtaisesti tarkoita taidetta. Jollekin toiselle ehkä. Pointti tässä on se, että mitä taiteeseen tulee, on asiat todella monimutkaisia ja näin ollen kiinnostavia. Ei pidä lukkiutua normeihin, sillä maailma muuttuu ja myös taide sen mukana.

  • Loki

    Tässä mennään vähän samojen kysymysten äärelle kuin vammaisurheilun suhteesta “oikeaan” urheiluun”. Olisi naurettavaa väittää etteikö pyörätuolikelaus olisi urheilusuoritus siinä missä satasen juoksukin. Silti kuuluu soraääniä ettei vammaisurheilija voi olla vuoden urheilija, koska tittelistä puuttuu etuliite vammais-. Ballerina mikä ballerina, eikä wannabe-ballerina. Taiteilija kuin taiteilija, eikä harrastelija-taiteilija.

  • Esa

    Kuvataiteilijan työ ei mielestäni välttämättä aina ole kuitenkaan taidetta. Kuvataiteilija-nimikkeen omaava ihminen voi olla huono työssään. Sinun määritelmiesi mukaan tällaisen ihmisen töherrykset ovat kuitenkin ilmeisesti aina taidetta ja niistä gallerioissa pitää aina saada parempi hinta, kuin lahjakkaan itseoppineen lahjakkaan ihmisen työstä?
    Aika erikoista,että esim Frida Kahlon töistä maksetaan miljoonia, vaikka ne näkemyksesi mukaan eivät ole taidetta. Hän ei koskaan opetellut taidetta. Samoin on esim Seraphine Louiksen kanssa. Monista kirjailijoista puhumattakaan.
    Toki on paljon teoksia joita en itsekään sanoisi taiteeksi, vaikka niiden “harrastelija”taiteilijat,niin itse ajattelevatkin.
    Näkemyksesi on kuitenkin perusteltunakin lähinnä surullinen.

  • Chatte

    Kyllä juuri näin on!

    Tosin pitänee mainita, että esimerkiksi grafiikassa voidaan tehdä yhdestä teoksesta useita vedoksia, eikä se silti vähennä yksittäisen kappaleen ”taideteoksellisuutta”. Nyt ei kyllä sanat taipuneet oikein, mutta ymmärrätte varmasti pointin!

    Mutta uusi taulusi on Jenni aivan upea, itse ottaisin vastaavan väripilkun seinälleni ihan any day! :)

  • Silja

    Hahaa! Mahtavaa, että tällainen keskustelu on noussut pintaan.

    Luulenpa, että jokainen meistä tuntee olevansa vähintään sisimmässään taitelija. Jokainen on omanlaisensa esteetikko, jokainen on luova. Itselleni ammattitaitelijana – kyllä, kyllä: CV ja tutkintotodistukset hehkuu ;) – tämä ei ole mikään uhka, päinvastoin on mahtavaa, että taide tunnustetaan luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi ihmisen elämää. Pääasia, että ollaan kiinnostuneita taiteesta, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Tulkaa ihmiset teatteriin :) Vink, vink.

    Toinen lukunsa on ammattilaisuuden tunnustaminen esim. palkkauksessa. Herkästi omalla alallani houkutellaan töihin ruokapalkalla ja mahtavalla merkinnällä ansioluetteloon. On ihan ammattilaisiakin, jotka ottavat tarjoukset vastaan, ja polkevat näin alan työehtosopimuksia ja yleistä arvostusta. Taiteilija on luonteenpiirteen lisäksi ihan oikea ammatti, siinä missä lääkäri ja opettajakin.

  • Jenni

    Joo, hyvä tarkennus. Grafiikka on luonnollisesti asia erikseen. :) Kuitenkin myös siinä vedosten määrä on rajattu, eli teosta ei voida loputtomiin kopioida, vaan ostaja tietää saavansa vaikkapa yhden 50:stä. :)

  • Maria

    Ei ollut tarkoitukseni vähätellä ostamaasi teosta vaan tarkoitukseni oli enemmänkin huomauttaa termeistä joiden hallitseminen selkeyttää keskustelua jolloin toivottavasti kaikkien ymmärrys lisääntyy.
    Ja olen samaa mieltä että kaiken tasoista taidetta ja luovuutta tarvitaan. Wannabe ballerinoissa on oma viehätyksensä ja estetiikkansa samoin kuin harrastelijamaalareiden teoksissa, ja niistä puhuttaessa kannattaa käyttää oikeita termejä ihan selkeyden vuoksi. Kaiken tasoinen taide tarjoaa ihmisille elämyksiä joilla on esteettisiä arvojaan suurempi vaikutus. Parhaimmassa tapauksessa syntyy syvempi kiinnostus tutustua taiteeseen entistä monipuolisemmin jolloin elämä rikastuu entisestään. Tai kenties syttyy innostus ryhtyä itse toteuttamaan luovuuttaan maalamalla tai tanssimalla!
    Suosittelen kaikille viikonlopuiksi galleriakierroksia joihin sisäänpääsy on ilmaista, ja lukekaa myös tekstit joissa taiteilijan näyttelyä kuvataan jolloin pääsette paremmin sisälle näyttelyyn, tämän voi tosin tehdä mielellään kun on jo kertaalleen katsonut näyttelyn jolloin omille välittömille huomioille jää tilaa.
    Suomessa on sekä galleristivetoisia että taiteilijavetoisia gallerioita joilla on omat erilaiset linjansa. Myös nettisivujen, kuten riemun kautta voi löytää kiinnostavien näyttelyiden kuvauksia: http://riemu.net/

  • Jenni

    Mutta minulle on vieläkin tämän keskustelun jälkeen epäselvää, mikä olisi korrekti termi esimerkiksi nyt Marileea Järnefeltistä, jos häntä osan mielestä ei pitäisi kutsua taiteilijaksi? Jos tämä nimike halutaan varata nimenomaan koulutuksen saaneille taiteilijoille, mikä olisi sopiva termi kuvaamaan harrastelijataiteilijaa tai itseoppinutta taiteilijaa? Toisaalta, kuvataiteilijakin on minusta eri asia kuin taiteilija ja olen itse tulkinnut asiaa niin, että nimenomaan kuvataiteilija on se ammattinimike ja taiteilija on löyhempi termi. Mutta kertokaa, jos teillä kerran asiasta on tietoa. :)

  • Maria

    Kuvataiteilijoiden, kuvanveistäjien, taidegraafikoiden ja taidemaalareiden koulutus sisältää taidehistoriaa, taideteoriaa taiteenfilosofiaa sekä oman alansa teknistä ja työsuojelullista opetusta. Ihmettelen tätä halua vähätellä koulutettujen taiteilijoiden osaamista. He ovat oman alansa asiantuntijoita joilla on laadukas, monipuolinen ja pitkä koulutus. Aivan samalla tavalla joku voi olla kiinnostunut tähtitieteestä ja katsella taivasta kaukoputkellaan mutta se ei tee hänestä tähtitieteilijää.

  • Maria

    Tässä tapauksessa käyttäisin sanoja taiteilija ja maalaus, (taideteoksen sijaan). Taiteilija on tehnyt maalauksen, eli maalannut teoksen, mutta kyseinen maalaus/teos ei välttämättä ole taideteos. Ja nämä ovat vain termejä, joista ei tarvitse loukkaantua. Vähän samaan tapaan kuin tehtäisiin ero muodin ja vaatteiden välillä, H&M on vaatteita, Comme des Garçons on muotia.

  • Jenni

    En ole loukkaantunut, eikä minusta kommentissani ollut sellaista sävyäkään. :) Lähinnä kaipasin nimenomaan konkreettista selkiytystä siihen, että mikä olisi sopiva termi, koska en oikeasti tiedä, eikä se “oikea termi” mielestäni ollut kriittisistä kommenteista käynyt ilmi. Nyt minua hämmentää lähinnä se, mistä tämä koko keskustelu sai alkunsa, koska en ole kertaakaan itse käyttänyt tekstissä maalauksesta nimitystä taideteos. :D Olen puhunut vain taulusta, maalauksesta ja teoksesta sekä taiteilijasta, joka nyt tässä tapauksessa mielestäni on ainoa järkevä nimitys. Mitä tulee tuohon esimerkkiisi vaatteiden puolelta, ymmärrän, mitä yrität sillä hakea, mutta tuossakin termistön jaottelu on aika ontuva. Muotia voi minusta olla minkä tahansa merkin vaate ja ennemmin jaottelisin muotia erilaisiin alalajeihinsa kuin puhuisin vaikkapa H&M:n tuotteista pelkästään vaatteina. Koska sitten puolestaan on olemassa myös vaatteita, joilla ei ole mitään tekemistä muodin kanssa. 

  • Jenni

    Itse asiassa nyt kun luin tekstini kertaalleen vielä läpi, huomasin, etten ole käyttänyt kertaakaa edes sanaa “taiteilija”. Eli koko keskustelu lähti oikeastaan siitä, että yksi lukija kyseenalaisti, voidaanko maalaustani edes kutsua taiteeksi, koska sen tekijä ei ole ammattikoulutuksen saanut taiteilija. On hyvä, että termistöä selkiytetään, mutta koen, että itse olen kyllä tekstissäni puhunut tästä kyseisestä maalauksesta ja sen tekijästä varsin korrektisti ja juuri sen mukaisesti kuin täällä kommenteissa on nyt ohjeistettukin.

  • Maria

    Vastaukseni ovat olleet vastauksia nimenomaan tähän keskusteluun eivät niinkään sinun alkuperäiseen tekstiisi. Sen takia yritin selkeyttää myös maalauksen ja taideteoksen eroa samalla kuin muidenkin termien, en huomattaakseni että olisit ollut jotenkin epäkorrekti alkuperäisessä tekstissäsi. Ja mitä H&M:n ja muun muodin eroon tulee niin mielestäni vertaus ei ole lainkaan ontuva, H&M:n tai vaikka Zaran vaatteet ovat aika suoria kopioita catwalkien vaatteista jolloin niitä ei voi laskea alkuperäisiksi suunnittelun osalta niin suoraa inspiroituminen on.

  • Jenni

    Kiitos selvennyksestä. On mielenkiintoista saada mukaan asiantuntevampaa näkemystä tähän termistöön liittyen. Ja on sinulla tuossa pointti myös muodin osalta, jos halutaan rinnastaa muotisuunnittelija esimerkiksi taiteilijaan. Minusta kuitenkaan muoti ei terminä ole sellainen, että sen voisi jotenkin yksinoikeudella varata vain näille muotiviikoilla esiteltäville designereille. He toki ovat merkittävästi vaikuttamassa siihen, mistä tulee muotia, mutta yksin he eivät sitä tee ja muoti-ilmiöitä voi syntyä muutakin kautta. Muoti ei minun mielestäni ole synonyymi vaatteille, vaan kyse on paljon laajemmasta asiasta. Itse jaottelisin vaatteiden saralla muoti-termistöä ennemminkin jotenkin siihen tapaan, että on couture-muotia, catwalk-muotia, ready-to-wear-muotia, ja sitten on katumuotia, high street -muotia, halpaketjumuotia, jne. 

  • Maria

    Kyllä, sama astevaihtelu kuin couturemuodista katumuotiin tai highstreet-muotiin on mielestäni myös maalauksissa ja taideteoksissa, jolloin valmiit sisustustaulut sijoittuisivat kenties halpaketjumuodiksi. Kaikilla niillä on omat esteettiset arvonsa sekä henkilökohtainen katsojan tai teoksen omistajan tunneperäinen arvo. Se että jokin teos ei ole ammattitaiteilijan tekemä ei vähennä sen esteettistä nautittavuutta tai arvoa. Ja päinvastaoin se että jokin teos on ammattitaiteilijan tekemä ei estä kohtaamasta teosta vain esteettisenä nautintona ilman että sitä pitäisi sen tarkemmin ymmärtää tai pystyä selittämään.
    Kiitos kiinnostavasta keskustelusta ja onnea kauniista maalauksesta! Toivottavasti mahdollisimman moni lukijoistasi innostuu myös ostamaan itselleen taidetta elämään ilostuttamaan tai nauttimaan galleriakierroksista!

  • Emma

    Kaunis taulu ja hyvää keskustelua.

    Tuo taiteilijan ammattinimike on sikäli tärkeä asia, että monella muullakin alalla on vallalla ajatus siitä, että työtä voi tehdä kuka vaan ilman mitään koulutusta.

  • Megsie

    Saako tota samaa taulua vielä, vai onko kaikkia vaan yksi?

    En olekaan pitkään aikaan kommentoinut. Pidin blogisi lukemisesta pitkään taukoa, vaikka mitään varsinaista syytä sille ei ollut. Nyt olen taas ihan innolla lukemassa sun juttuja pienen tauon jälkeen. Oot loistava bloggaaja! :)

  • Jenni

    Kutakin maalausta on vain yksi kappale, joten tätä ihan samaa ei kyllä valitettavasti saa enää, kun minä ehdin sen jo omakseni napata. Mutta Marileea Järnefeltillä on muitakin kauniita töitä, joten kurkipa sieltä nettisivuilta tai tuosta aiemmin tekemästäni postauksesta. :) Ja kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta – kivaa, että löysit takaisin!

  • koo

    Tuo kysymys sisustustaulun ja taideteoksen erosta on todella kiinnostava, voisit pohdiskella asiaa vielä joskus erikseen?

    Tarkoitukseni ei seuraavassa ole hyökätä yksittäistä toimijaa vastaan, mutta tämä juttu pisti hieman vihaksi:

    Kirjoitit vähän aikaa sitten AAVA Helsinki -galleriasta, jonka tarkoituksena on “rakentaa siltoja taiteilijoiden ja taiteen ystävien välille, tuoden korkealuokkaista maalaustaidetta kotien seinille” ja rikkoa rajoja taiteen ja sisustuksen välillä. Ideanahan tämä verkkogalleriakonsepti on oikein hieno, ja ilahduin itsekin lukiessani siitä.

    Ystäväni kaveri huomasi kuitenkin taannoin aivan sattumalta, että Aava myy taulujaan KYMMENkertaisella hinnalla verrattuna siihen, millä samoja teoksia voi tälläkin hetkellä Ebaystä tilata. Tässä esimerkki:

    Aava Helsinki, 289€: http://www.aavahelsinki.com/products/dilemma
    Ebay, 39$ = 30€: http://www.ebay.com/itm/HOT-SALE-MODERN-ABSTRACT-HUGE-WALL-ART-OIL-PAINTING-ON-CANVAS-no-frame-/151035461754?pt=Art_Paintings&hash=item232a6a407a

    Bisnes on bisnestä, ja liiketoiminnasta tulee saada katetta, mutta tuossa liikutaan jo sellaisissa kertoimissa, että menee kyllä koko yrityksen toiminnasta aika lailla maku. En designalaa tuntemattomana osaa sanoa, mikä “sopiva” kate tuollaiselle sitten olisi, mutta tuo lähes kymmenkertainen hinta Ebay-hintaan nähden tuntuu kohtuuttomalta, ja touhusta jää vilpillinen maku. Aavahan ei ole sivuillaan valehdellut, mutta jos olisin sieltä jotain tullut hankkineeksi niin olo olisi kyllä todella harhaanjohdettu. Eikä tee jatkossakaan mieli ostaa tuolta yhtään mitään muutakaan, vaikka tekevätkin yhteistyötä ei-kasvottomien suomalaistaiteilijoiden kanssa. Pingotus puukehikkoon ei tietääkseni maksa yli kahtasataaviittäkymppiä…

    PS. Mitä itse postauksen aiheeseen tulee, tuo Marileea Järnefeltin taulu on kaunis! Enkä ymmärrä, miksi vain muodollisen taidekoulutuksen saaneet olisivat oikeutettuja kutsumaan tuotoksiaan tai teoksiaan taiteeksi, ja muut eivät.

Related posts