27/03/13

Hamsteriposki kuittaa

29 26 P3264072bw.jpg

Kiitos kaikille teille ihanille eilisistä tsemppauksista ja vinkeistä viisaudenhammas-operaation jälkihoitoon liittyen. Siellä tuli monta hyvää neuvoa, joita ei virallisissa ohjelappusissa lukenutkaan. Hengissä on siis selvitty ja vointikin on ihan hyvä. Otsikosta huolimatta olen selvinnyt todella vähäisellä turvotuksella ja ilman mustelmia, varmaankin kiitos sen, että noudatin hyvin kiltisti noita jälkihoito-ohjeita. Pahimmat kivutkin ovat pysyneet poissa kunnon särkylääketankkauksella, Panadolia ja Buranaa nassuun vain! Hämmentävää (ja hiukan tympeää) vain on, että onnistuin ilmeisesti saamaan tähän samaan syssyyn jonkun vatsapöpön. Epäilin aluksi, että oireet johtuisivat antibioottikuurista, jonka varoiteltiin saattavan aiheuttaa huonoa oloa tai pahoinvointia, mutta tänään puhelimessa lääkäri totesi, ettei usko oireideni johtuvan lääkkeistä, vaan että olen vain huono-onnisesti saanut samaan syssyyn jonkun kenkun vatsaflunssan. Toivotaan, että meni yhdessä yössä ohi!

Ehdinkin jo eilen Pupulandian Facebook-sivuilla kiitellä osakseni saamaani erinomaista hoitoa eilen tuolla kunnallisella puolella suun erikoishoidon yksikössä, mutta mielestäni loistava palvelu ansaitsee kiitoksen myös täällä ihan blogin puolella. Se on ehkä käynyt selväksi aiemmasta kirjoittelustani, että pelkäsin tuota toimenpidettä todella paljon, mutta se miten pelko sitten purkautui siellä sairaalassa, oli kyllä yllätys itsellenikin. Olen kuullut kauhutarinoita, että aina kunnallisella puolella ei ehkä ole osattu ottaa pelosta kärsiviä potilaita tarpeeksi huomioon, mutta oma kokemukseni kyllä oli, että sain osakseni aivan loputtomasti ymmärrystä, kärsivällisyyttä, huolenpitoa ja tsemppausta henkilökunnalta, joten oma kokemus jäi ihanan hoitajan ja lääkärin ansiosta niin positiiviseksi kuin nyt tuollainen ikävä toimenpide voi olla.

En tiedä, paistoiko kauhu naamastani jo alkumetreillä, kun minua noutamaan tullut hoitaja kysyi, että jännittääkö. Vastasin, että olen kyllä ehkä vähän paniikissa. Päästessäni sinne itse toimenpidehuoneeseen kauhu vain otti vallan ja purskahdin saman tien itkuun. Olin äärettömän nolona reaktiostani, mutta en vain kyennyt hallitsemaan tilannetta mitenkään. Hoitaja vain totesi rauhallisesti ymmärrystä äänessään, että “Okei, et siis liioitellut sitä paniikkia.” Sen jälkeen sain niin ekstra-super-hyper-lempeää kohtelua osakseni, etten voisi kuvitella parempaa. Lääkäri selitti minulle juurta jaksain, mitä tullaan tekemään ja miltä se tuntuu tai kuulostaa. Hoitaja tsemppasi minua vieressä koko ajan ja muistutteli hengittämisestä. Koko ajan he muistuttivat, että voidaan pitää tauko, jos tuntuu siltä ja komensivat äännähtämään välittömästi, jos mihinkään sattuisi, niin lisättäisiin puudutusta. Luulenpa, että kokemus oli minulle henkisesti paljon pahempi kuin fyysisesti ja jossain vaiheessa toimenpiteen aikana vain vapisin ja kyynelehdin siellä liinan alla, mutta hengissä selvittiin ja todella osaavan hoitohenkilökunnan ansiosta fiilis jäi kaikesta tosi myönteiseksi. Nyt pitää vain toivoa, että loppuvaihe toipumisesta sujuisi yhtä onnekkaissa merkeissä kuin tuo itse operaatio. Lämmin kiitos vielä sinne Ruskeasuolle huolenpidosta ja ymmärryksestä! 

Ja isot tsemppihalit kaikille, joilla viisaudenhampaista eroon hankkiutuminen on vielä edessä! Itse pääsen nauttimaan samasta riemusta sitten vielä syksymmällä, kun käsittelyyn otetaan toinen puoli. Toivotaan, että silloin saan yhtä mahtavaa palvelua kuin eilen! <3

Tags: ,

Categorised in: Elämä

29 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Kirsikka

    Hahahaha, mulle kävi täsmälleen samalla tavalla. Itkin koko matkan auton etupenkillä kuin pieni lapsi. Sit keräsin itseni ja heti kun astuin hoitohuoneeseen purskahdin parkumaan taas :D

  • Tins

    Voi ei! Voin kuitenkin lohduttaa, että minulla on aivan samanlainen kokemus itkuun purskahtamisesta hammaslääkärissä. Tapahtumapaikka oli YTHS ja en ollut edes päässyt toimenpidehuoneeseen asti, hysteerinen itku ja kyyneleet tulivat jo käytävällä kun minut kutsuttiin sisään :) Tiesin mitä tulee tapahtumaan, mutta toimenpide pelotti niin paljon, että en vaan mahtanut itselleni mitään. Onneksi kohdalleni sattuivat aivan mahtavat lääkäri ja hoitaja, jotka olivat hyvin ymmärtäväisiä ja lempeitä.

    Olen käynyt myös Ruskeasuon erikoishoidon yksikössä (juurikin viisaudenhampaiden poistossa) ja onneksi sielläkin tapasin vain erittäin mukavaa hoitohenkilökuntaa. Hammaslääkärikammoisena ja kipua pelkäävänä hammaslääkärissä käynti on aina yhtä taistelua, joten tällaisilla seikoilla on todellakin merkitystä!

    Tsemppiä toipumiseen!

  • marsu

    mulla oli tänään sama operaatio, kaksi viikkoa sitten poistettiin vasemman puolen hampaat. kuulemieni kauhutarinoiden jälkeen oli todella yllätys, kuinka nopeasti se olikaan ohitse! tänään taisin viipyä huoneessa vaivaiset 15 minuuttia, ja pahin osuus oli heti alussa puudutuspiikkien pistäminen. nyt täytyy vaan toivoa, että turvotus laskee nopeasti, jotta pääsen nauttimaan pääsiäisherkuista!

  • sara

    Minulla poistettiin viisasudenhammas ensimmäisen kerran viime syksynä ja olin sen kanssa särkylääkkeitä syönyt kuukauden jo kun pelko hamamslääkäriin oli niin hirveä. Purskahdin heti myös itkuun kun huoneeseen pääsin, mutta ihan henkilökunta otti sen heti huomioon ja sain myös niin hyvää palvelua :) Sain anatibiootit viikonlopuksi ja lääkkeet kipuun että pöp saatiin rauhoittumaan. Maanantai aamuna sitten puoli tuntia ennen omaa aikaa rukeasuolle ja sain esilääkityksen jotta kykenin olemaan rauhassa. En muista koko toimenpidettä edes enkä kotimatkaa.
    En moneen vuoteen uskaltanut hammaslääkäriin, mutta tuon kokemuksen jälkeen tästä hamamslääkäristä tuli minun hammaslääkärii ja kenelläkään muulla en enää käy :) Tuon operaation jälkeen ollaan nähty kerran kuukaudessa ja lähden aina hyvillä mielin vastaanotolta :) ja tämä myös kunnallielta puolelta :)

  • padelium

    miten voitkaan olla noin söpö kaikesta hamsteriudesta huolimatta ?! ps: kaikkea hyvää uuteen elämäntilanteeseen !

  • pauliina

    Hei mulla meni viisaudenhammasoperaation jälkeen maha rikki ilmeisesti niistä särkylääkkeistä, jotka mulle oli määrätty. Jos siis olo ei parane ja syöt edelleen särkylääkettä, kannattaa miettiä, voisko johtua siitä. Toivottavasti paranet pian!

  • Emilia

    Ihanaa, että jaat kokemuksesi – antaa voimia toiselle pelokkaalle. Lähtikö alaviisuri sinulta vetämällä vai leikattiinko se? Miten nopeasti turvotus alkoi toimenpiteen jälkeen? Entä kuinka sinulla meni kotimatka leikkauksen jälkeen? Minua pyörryttää hyvin helposti, joten jopa lääkäriltä kotiin meno huolettaa.. Pikaista toipumista!

  • Ansu

    Mä kävin vuosi sitten leikkauttaa kaksi alimmaista viisaudenhammasta samalla kun yläkertaan laitettiin implantti. Operaatio oli siis aika iso, kun ne viisarit oli jotenkin vaikeasti kiinnikin. Kokemus oli kuitenkin elämäni siisteimpiä, koska kaikki tehtiin sedaatiossa, eli kevyessä nukutuksessa. Tuntui kuin olisin ollut syvässä unessa, josta välillä tulin pinnalle kun pääni riuhdottiin erityisen kovaa tai kipu tuli puudutuksen läpi. Silloin vain mutisin tyytymättömänä unen loppumiseen, ja kuulin kuinka lääkäri sanoo “lisää lääkettä”. Lopuksi hoitaja herätteli ja saattoi mut lepohuoneeseen nukkumaan. Nukuin maailman parhaimmat muutaman tunnin päikkärit ja herättyäni odotti mehu ja jäätelö. Ai että! Olin niin hyvällä tuulella kun poikaystävä tuli hakemaan kotiin :D Jälkijutut olikin sitten ihan eri juttu, näytin 4-5 päivää siltä kuin poskiini olisi tungettu tennispallot, niitä aristi ja tikit häiritsi. Mutta sedaatiota kyllä suosittelisin kaikille ;D

  • -m-

    Osansa oli varmaan tavan pelollakin, mutta saattaapa olla, että reaktiotasi voimisti ne isot jutut, joita elämässäsi juuri tällä hetkellä on menossa. Myllerryksen keskellä saattavat kroppa ja mieli etsiä joskus hieman erikoisia tapoja purkaa painetta. Tsemppiä!

  • Miia

    Voi sua!! Ja aivan mieletöntä, että sait noin ihanaa kohtelua. Jääpussia vaan poskelle ja rento löhöasento seuraavaksi pariksi päiväksi! Paranemisaaltoja!

  • Ella

    Jos kovasti pelottaa, ainakin yksityisellä puolella saa ennen toimenpidettä rauhoittavia. Itse halusin rauhoittavat ehdottomasti ennen viisureiden poistoa koska olen hammaslääkärikammoinen, ja ne pitivät pahimman paniikin poissa, oloni oli lähinnä sellainen “no, otetaanpas ne hampaat nyt sitten pois!” :D. Tiedostin kaiken mutta en ollut aivan kauhuissani. Puudutus taas takaisin sen etten tuntenut kipua, ja toimenpide oli siedettävä. Paranemisia! :)

  • tiippa

    Voi kuullostaa tutulta! Mulla nimittäin tuli myös itku, mutta vasta siinä vaiheessa, kun mua alettiin peittelemään niihin kirurgin lakanoihin..silloin tuli ajatus, että nyt on tosi kyseessä ja alkoi alaleuka väpättään. Mutta kirurgi oli todella rauhallinen ja kertoi koko ajan mitä tapahtuu niin ei pelottanut niin. Eli kiitos Oulun YTHS:lle! Kyllä sitä muuallakin osataan kuin yksityisillä :)

  • Tiina

    Itse koin saman kauheuden viime vuonna. Poisto pelotti, paniikkikohtaus oli lähellä, mutta onneksi kaikki meni lopulta hyvin! Palkitsin itseni siitä koitoksesta huikealla ravintola-illallisella viineineen. Kaiken kruunasi ihana seura.
    Muista siis, että olet jonkin palkinnon tästä ansainnut. Olet pelkosi voittanut!

  • Anzah

    Ite oon saanut julkisen hammashuollon puolella yleensä ihan priimaa palvelua sekä hammashoitola käynneillä että puhelimitse. Ja oman alueen hammaslääkäri on tosi mukava tyyppi.:) En tietty asu pk-seudulla, mutta kyllä täälläkin saa jonottaa normaaleja hammastarkastusaikoja noin puol vuotta. Akuuteissa tilanteissa pääsee hammaslääkäripäivystykseen kuitenkin samana päivänä ja ei niin akuuteissa muutaman viikon sisällä. Joten oon ihan tyytyväinen enkä oo kaivannut vielä yksityisen puolen palveluita, koska julkisella saan kerran käydä.:)
    Ja viis niistä kauhutarinoista! Ne on aina sellasia, että ne saa vähän väriä mukaansa kun niistä kerrotaan eteenpäin. Lisäks harvemmin niistä hyvistä käynneistä ja palvelusta edes kerrotaan kellekkään.;)
    Ite päätin muutama vuosi sitten alkaa käymään säännöllisesti hammaslääkärissä. Sitä edellisestä käynnistä oli kulunut kyllä varmaan 6 vuotta. Jännitin toki taas “ekaa” käyntiä pitkästä aikaa, mut se pelko oli ihan turhaa kun perusteellisen tarkastuksen päätteeksi todettiin, et reikiä nolla ja perusterve suu. Ny on helppo hymyillä taas!:D Ja nykyään käyn perustarkastuksessa säännöllisesti joka toinen vuosi.

  • Anne

    Kiva jos kaikki meni hyvin, itku ei haittaa mitään! Usein penkkiin tullaan muka liiankin reippaana ( isot miehet varsinkin) ja sit kun homma on ohi, jännitys laukeaa niin tulee huono olo. pyörtymisiä on myös nähty kun ei ole jännitykseltä voitu syödä moneen päivään ja alkaa jo heikottamaan. Nämäkin toki kuuluu asiaan ja huippu hoitohenkilökunta handlaa itkut ja pyörtymiset! Unohdin tuosta ed.vinkeistä tuon syömisen eli kandee syödä hyvin ennen leikkausta sillä sen jälkeen ei syönti onnistu moneen tuntiin puudutuksen takia, voi vahingossa purasta vaikka poskeen tai huuleen kun on tunto poissa. ( toki esilääkitys tai nukutus poistoissa on eri ohjeet syönnin kanssa)

  • Henna

    Voihan se silti olla että ne lääkkeet sen mahan pistänyt kans sekaisin tai sitten se on vaan tosiaan joku muu pöpö, stressi tai kaikkien yhdistelmä :/ suosittelen mustikoita, vaikka mustikkakeittoa. Se rauhoittaa mahaa ja sitä pystyt ainakin juomaan vaikka puoli naamaa onkin turvoksissa :) Nimimerkillä kolme viisuria leikattu ja jäätelö/mehukeittoruokavaliolla kaikkien niiden jälkeen ollut!

  • mea

    Itse kärsin hammaslääkäripelosta. Koskaan tuo pelko ei kovin valtava ole ollut, mutta pieni pelko siis on. Ja aina kun menee uuteen paikkaan niin ilmoitan heti (kirjoittelen jo siihen esitietolomakkeeseen) että pelkään hammaslääkäriä. En tiedä vaikuttako tuo lääkärien ja hoitsujen käyttäytymiseen potilasta kohtaan, mutta aina olen saanut loistavaa ja ymmärtäväistä palvelua. Ja kuten sullakin, niin heti pitää äännähtää jos vähänkin sattuu ja taukoja saa pitää. Ja hyvin tarkasti aina kerrotaan mitä tehdään nyt ja mitäs sitte seuraavaksi ois vuorossa :)

  • petuunia

    Mulla oli myös niin symppis lääkäri Ruskeasuolla reilu kuukausi sitten, oiskohan jopa sama tapaus kyseessä – lääkäri taisi olla Carita nimeltään. Loput hampaat poistetaan parin viikon päästä ja melkein jopa odotan sitä, kun jäi niin hyvä fiilis ekasta keikasta :D Toipumisia, kyllä se nopeesti helpottaa :)

  • Apua! Hassuinta tässä on se, että mun viisaudenhampaat eivät ole vielä edes puhjenneet, mutta pelkään silti jo nyt niiden poisto-operaatiota. Mulla ei ole ikinä ollut reikiä, mutta hammaslääkärikammo tulee mitä ilmeisemmin mun noin kuusi vuotta kestäneestä oikomishoidosta. Sain erittäin tylyä palvelua, kunnes lopulta järkytystä aiheuttaneen tarkituskäynnin jälkeen päätin vaihtaa itse lääkäriä. Heti siitä etiäpäin sain huomattavasti ystävällisempää ja ymmärtäväisempää palvelua. Oikomishoitoprosessi vain oli jo melko loppupuolella, mutta sen ansiosta lapsuudessa koetut traumanpoikaset lieventyivät ja opin sietämään hammaslääkärissä käyntiä edes hitusen paremmin. Yhä hammaslääkäri kuitenkin puistattaa, niinkuin kaikki sairaalamaailmaan liittyvä muutenkin :D

    Onneksi sulla sujui loppujen lopuksi hyvin! Kaikilla mun viisaudenhampaittensa poistattaneilla tutuilla on poistettu ne kaikki neljä yhdellä kertaa, kuulostaa ehkä aavistuksen siedättävämmältä poistattaa kaksi kerrallaan. Mutta oikein paljon paranemisia sulle!

  • Patricia

    Hei, voisitko mahdollisesti laittaa sua hoitaneen lääkärin nimen (vaikka spostitse jos et täällä halua sanoa)? Itse sain juuri samassa paikassa ihan törkeän vastaanoton erikoishampilääkärin pakeilla ja peruin ajan jatkotoimenpiteeseen. He kuitenkin ehdottivat, että varaavat ajan jollekin toiselle henkilölle, mutta en uskaltanut varata aikaa näkemättä hoitajaa juuri tämän edellisen tyypin jäljiltä. Hampit vaivaavat siis vielä ja olisi ihanaa saada hyvä lääkäri poistamaan ne kun itsekin kärsin “pienestä” jännityksestä :))

  • Jenni

    Laitoin sinulle sähköpostia! :)

  • sanna

    sama juttu et pelkäsin ihan sikana! ei sattunut yhtään ja palvelu oli tosi tosi ymmärtäväistä ja ystävällistä. silti en mee uudestaan jos ei oo pakko. synnyttäisin paljon PALJON mielummin!!

  • Katinka

    Terkkuja entisille työkamuille suun erikoishoidonyksikköön!! :) Siellä on kyl superihania tyyppejä töis :D Tsemppiä paranemiseen!!

  • Oioioi

    Déja vu! Minulta poistettiin kaikki NELJÄ viisaudenhammasta kerralla Ruskeasuolla kaaaaaauan sitten. Kaksi jopa leikattiin, eli eivät edes olleet vielä tulleet esiin, mutta kuulema kannatti hoitaa samalla.
    Toimenpiteeseen lähtiessäni en ollenkaan ymmärtänyt minkälaiseen hommaan olin menossa. En pystynyt edes sanomaan kotiosoitettani paluutaksissa (paljon r-kirjaimia…). Olin pari päivää kuin Muumi, huh, eikä mitään kiinteää voinut syödä.
    No, ohi on. Jonkinlainen pieni hermovaurio tästä tuli leukaan, vuosia aina pakkasella leuka puutui jännästi.

  • Mape

    Jännä lueskella kommenteista, että tuo hammaslääkärillä itkeskely on näin yleistä! Itsekin pelkäsin hammaslääkäriä lapsuuden poraustraumojen takia paljon, mutta voitin pelkoni ja kävin n. vuosi sitten hammaslääkärissä sitten vuoden 2005. Kaikki meni odotushuonetta myöten tosi jees, mutta siinä vaiheessa kun makasin selälläni ja suuhuni tungettiin röntgeniä varten valtavat levyt ja pyydettiin vielä puremaan hampaat yhteen, se oli menoa. Yökkäytti sen verran kovaa, että jännitys purkaantui paniikkikohtauksena ja nyyhkytin ja haukoin henkeä kuin pieni lapsi. Onneksi hammaslääkärini hoiti tilanteen tosi mahtavasti saatiin hoidettua toimenpiteet loppuun rauhallisesti. Jouduin käymään vastaanotolla vielä muutamaan otteeseen ja tuli nyyhkytettyä pari kertaa uudelleenkin, mutta noin mahtavan lääkärin takia ei pelota enää mennä uudestaan, sitten kun aika taas koittaa.

  • Kirsikka

    Miten helpottavaa kuulla, että muutkin ovat itkeneet hammaslääkärissä. Minulta poistettiin viisaudenhampaita viime kesänä ja nolotti ihan mielettömästi kun kesken toimenpiteen purskahdin itkuun. Silloin hoitaja ymmärsi olla lempeämpi ja vähän lohdutteli, vaikka itse kirurgi ei tuntunut itkeskelyäni huomioivan ollenkaan. Silloin tuntuikin että tuo minun reaktio johtui nimenomaan siitä, että lääkäri oli minua kohtaan jotenkin etäinen ja välinpitämätön. Pelotti tosi paljon, toivon totisesti ettei enää ikinä tarvitse samaa juttua kokea!

  • Anne

    Miksi yksityinen osais sen paremmin poistot? Ihan saman koulutuksen saaneet senkin lääkärit ja joskus jopa samat lääkärit on töissä Tk:ssa ja yksit. Hinta vaan on eri ja aseptiikassa voi olla huimia puitteita. Viime yksityisellä jossa olin töissä oli instrumenteille vielä käsitiski.. Kertakäyttö tavarat tiskattiin myös ja käytettiin uudestaan kun kaikessa säästetään.

  • Jenni

    Ei kyse varmastikaan ole siitä, että yksityisellä osattaisiin jotakin paremmin. Mutta uskon, että monet ovat siinä käsityksessä, että yksityisellä hammaslääkärillä esimerkiksi on kenties paremmin intressejä ja enemmän resursseja paneutua juuri vaikkapa hammaslääkäriä pelkäävien potilaiden hoitoon verrattuna kunnallisen puolen lääkäreihin. Tämä ei välttämättä pidä edes paikkaansa, mutta moni varmasti ajattelee, että kunnallisen puolen jonojen ja ruuhkien takia yksittäisen potilaan erityistarpeisiin ei ehkä pystytä tai ehditä keskittyä samalla tavalla. Olen nähnyt joidenkin yksityisten hammaslääkäreiden ihan mainostavan itseään nimenomaan hammaslääkäripelkoisten hoitoon erikoistuneina, jolloin kynnys pelkäävällä voi olla matalampi mennä paikkaan, jossa tietää jo lähtökohtaisesti, että pelko otetaan vakavasti. Oman kokemukseni pohjalta voin kuitenkin sanoa, että kunnallisella puolella hoito oli moitteetonta ja myös pelkäävän potilaan erityistarpeet otettiin hienosti huomioon. :)

  • Mulla on myös mieletön hammaslääkäri pelko ja nyt pitäiskin varata aika hampilääkäriin. Oon käyny 5 vuotta sitten viimeksi hammaslääkärissä, ja nyt en uskalla enää mennä. Julkiselta puolelta voisin varata ajan, mutta se menee varmaan puolen vuoden päähän ja kun aika koittaa, perun sen.. En vaan halua :(

Related posts