25/11/20

Afterwork-podcast: Faktaa vai huuhaata?

6

Koronakriittisyyttä, salaliittoteorioita ja uskomushoitoja – useimmat meistä ovat varmaan törmänneet näihin kaikkiin viime aikoina somessa. Meemien ja tunteisiin vetoavien kannanottojen keskellä voi olla vaikea erottaa valheita totuudesta tai hömppää tieteestä. Tänään Afterworkin äärellä jutellaan Tiedenaiset-kollektiivista tutun lääkärin Anni Saukkolan kanssa, missä kulkee vaikuttajan vastuu ja miten tunnistaa valeuutiset.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Photo: Janita Autio

6

Related posts

24/11/20

Second hand -aarteita sovelluksen täydeltä

4 14

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ZADAA

Tällä viikolla vietetään Black Fridayta, josta alkaa yleensä loppuvuoden villein kulutusjuhla. Alennusmyynnit voivat olla hyvä hetki tehdä arvokkaampia laatulöytöjä, mutta onhan se ihan tosiasia, että nykyisenlainen kulutus ei voi jatkua näin. Tuhlaamme luonnonvaroja ennätysvauhtia ja ympäristön sekä ilmaston nimissä meidän on ihan kaikkien kriittisesti tarkasteltava omia kulutustottumuksiamme. Yksi niistä tärkeimmistä teoista on vain yksinkertaisesti tuottaa ja ostaa vähemmän uutta tavaraa ja vaatetta. Siinä on varmasti useimmilla meistä varaa parantaa, vaikka jatkuvasti tekisimmekin monenlaisia arkisia tekoja jo entuudestaan – mukaan lukien minulla itselläni.

Black Friday -viikon alekampanjoiden vastapainoksi on syntynyt paljon erilaisia kestävämpään kulutuskäyttäytymiseen kannustavia tempauksia. Eilen vietetyn White Mondayn teemana oli kannustaa ihmisiä käyttämään, huoltamaan ja korjaamaan jo olemassaolevia vaatteitaan sekä tutustumaan uuden ostamisen sijaan second hand -vaihtoehtoihin. Ensi viikolla puolestaan vietetään Giving Tuesdayta eli Tekojen tiistaita, jonka tavoitteena on viedä huomio kuluttamisesta kaikenlaisiin pieniin hyviin tekoihin, joita voimme tuttujen ja tuntemattomien hyväksi tehdä.

Suurin osa meistä varmaan tietää jo, että vastuullisin vaate on se, joka roikkuu jo kaapissamme – kunhan sitä siis todella käyttää. Siksi paras tapa on tosiaankin hankkia vaatteita harkiten ja pitää huolta niistä luotetuista lempparivaatteista. Ja jos jokin vaate ei enää palvele itseä, se kannattaa kierrättää kaapista roikkumasta eteenpäin jollekulle, jolla se pääsee käyttöön.

Joskus on pakko ostaa uutena, mutta silloin kannattaa suosia vastuullisiksi tuntemiaan brändejä ja lähituotantoa – näin voi varmistaa, että ettei ainakaan omilla roposillaan tue brändejä, jotka sortavat työntekijöiden oikeuksia tai toimivat muilla tavoin vastuuttomasti esimerkiksi ympäristön näkökulmasta. Haluan kuitenkin kannustaa kurkkaamaan avoimin mielin myös kirppareiden, second hand -putiikkien ja vintageliikkeiden tarjontaa. Moni mieltää second hand -shoppailun vaivalloiseksi neulan etsimiseksi heinäsuovasta, mutta nykyään tarjolla on niin valtavan paljon kivoja second hand -putiikkeja, -verkkokauppoja ja -sovelluksia, että käytettynä ostaminen ei rehellisyyden nimissä ole ikinä ollut helpompaa.

Olen lapsesta asti käyttänyt paljon käytettyjä vaatteita. Minulla on paljon itseäni vanhempia serkkuja, joten oli ihan tavallista, että perin käyttöön heiltä pieneksi jääneitä vaatteita ja minulta ne jatkoivat vielä matkaansa eteenpäin nuoremmille sukulaislapsille. Käytettyjen vaatteiden käyttämisessä ei siis ole ikinä ollut minulle mitään ihmeellistä. Olin jopa vähän ylpeä joistakin serkuilta perimistäni vaatteista, jollaisia kellään kaverilla ei ollut. Sama juttu on edelleen minusta vintage- ja second hand -löydöissä kivointa: usein käytettynä tehdyt löydöt ovat eri tavalla persoonallisia ja uniikkeja: niillä on historia, tarina ja ehkä kokonainen elämä, ennen kuin ne ovat päätyneet minulle. Ja todennäköisemmin tismalleen samanlaista ei kävele kadulla vastaan ihan joka päivä.

Jos mietin itse kiinnostavimpia pukeutujia ympärilläni, he ovat usein juuri sellaisia persoonallisia tyyliniekkoja, joiden vaatekaapista löytyy laatubrändien rinnalta mummoilta perittyjä aarteita ja ainutlaatuisia vintage-löytöjä. Ja toisaalta, nykyään uudempiakin design-helmiä voi hyvin löytää käytettynä. Suomalainen Zadaa-sovellus on yksi mutkattomimmista tavoista ostaa ja myydä käytettyjä vaatteita ja siellä esimerkiksi pohjoismaiset laatuvaatteet sekä ylellisten luksusbrändien asusteet liikkuvat nopeasti.

Olen itse jo vuosia sitten tehnyt päätöksen, etten halua itse osallistua Black Friday -huumaan kaupallisten yhteistöiden muodossa. Vaikka moni voi tehdä alennusmyynneistä tarpeellisia ja vastuullisiakin löytöjä, alevouhotus hämärtää helposti arviointikykyä ja ostoksia saattaa tulla tehtyä harkitsemattomasti. Haluan mieluummin kannustaa tekemään oikeasti harkittuja ja hyviä ostoksia, joista on iloa mahdollisimman pitkäksi aikaa sekä laatunsa että tyylinsä puolesta.

Huteja sattuu silti joskus harkitsevimmillekin ja joskus vaate jää itsellä vähälle käytölle tai oma tyyli muuttuu matkan varrella. Joskus kokokin saattaa aikojen saatossa vaihdella muuttua ja joskus tyylikin kehittyy uuteen suuntaan ajan kuluessa. Silloin on parempi antaa vaatteelle mahdollisuus päästä käyttöön jossakin muualla.

Black Fridayn sijaan Zadaassa vietetään tällä viikolla Fair Fridayta, jonka avulla halutaan kannustaa ihmisiä paitsi hankkimaan vaatteensa mieluiten käytettynä, myös myymään niitä kaapin perälle pölyttymään jääneitä aarteita. Olen myös itse tehnyt tiukkaa karsintaa vaatekaapissani ja lisäsin Zadaahan myyntiin itselläni vähälle käytölle jääneitä vaatteita, joiden toivon pääsevän uuteen rakastavaan kotiin.

Olen myynyt itse Zadaan kautta vaatteita ensi kertaa jo 4 vuotta sitten ja totesin palvelun jo silloin todella helpoksi käyttää. Etsin kiireisen arjen keskellä nopeimpia ja helpoimpia tapoja sekä ostaa että myydä käytettyjä vaatteita kiitin luojaani, että on olemassa helpompiakin tapoja hoitaa homma kuin Facebook-kirppareiden AV-YV-vekslaukset. Zadaan kautta myyminen ja ostaminen on tosiaankin hyvin helppoa ja homma hoituu ilman loputonta säätöä, ohareita tai muita epämääräisiä vastoinkäymisiä. Rahaliikenne hoituu helposti ja turvallisesti sovelluksen kautta ja Zadaa vakuuttaa jokaisen kaupan 10 000 euroon asti.

Takaisinmaksuturva takaa myyjälle aina maksun tuotteesta, vaikka ostaja ei koskaan hakisikaan pakettia tai se jotenkin tuhoutuisi kuljetuksessa. Palvelu on paitsi turvallinen, myös myyjälle edullinen, sillä Zadaa pidättää myyntihinnasta vain pienen komission (0-12%) sekä 1 euron palvelumaksun. Raha myynneistä siirtyy myös Zadaan kautta suoraan myyjän tilille eli ei tarvitse odotella mitään kuukausittaisia tilityksiä tai itse lähetellä laskuja perään.

Zadaan kautta paketin lähettäminen on helppoa eikä kustanna myyjälle mitään, sillä ostaja maksaa aina toimitusmaksun. Sinun tarvitsee vain pakata tuote ja viedä paketti Zadaan lähimmän logistiikkakumppanin toimipisteeseen (esim. Matkahuolto) ja lähettää se maksutta Zadaan tarjoaman aktivointikoodin avulla.

Jos siis omassa kaapissa pyörii käyttämättömänä vaatteita, jotka haluaisit saada kiertoon, niin suosittelen lämmöllä kokeilemaan Zadaata. Oma kokemukseni palvelusta on sekä myyjän että ostajan roolissa todella positiivinen. Sovelluksen mahdollistama “etä-kirppistely” on myös mukavan koronaturvallinen tapa myydä ja ostaa vaatteita näin poikkeusoloissa. Sovelluksen pääset helposti lataamaan maksutta tämän linkin kautta.

Jos kiinnostaa kurkata, millaisia löytöjä minulla on tällä hetkellä myynnissä Zadaassa, niin pääset selaamaan niitä tämän linkin kautta. Mukana on esimerkiksi suomalaisia suunnittelijoita kuten muutama ihana takki Samujilta, Nansolta ja Katri Niskaselta sekä Minna Parikan kengät ja paljon muutakin kivaa!

Related posts

Related posts

20/11/20

Negatiivisuushaaste

12 40

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin suurin osa ainakin itse arjessa kohtaamistani ongelmista on melkoisen triviaaleja ja turhanpäiväisiä – first world problems. Olen perusluonteeltani positiivinen ja hyväntuulinen, ja pyrin välttämään sellaista turhasta valittamista tai murheissa vellomista, mutta joskus tekee ihan hyvää päästellä höyryjä. Törmäsin viime keväänä Tämän Kylän Homopoika -blogista tutun Einon Facebookissa suorastaan riemastuttavaan negatiivisuushaasteeseen, jonka ideana oli, että haasteeseen osallistumalla pääsee valittamaan luvan kanssa oikein olan takaa. Oman twistinsä haasteelle kuitenkin antaa se, että valittaa saa vain yhdellä kirjaimella alkavista asioista. Valitettavasti.

Eino heitti minulle jakoon kirjaimen N, joten keksin 10 N:llä alkavaa valittamisen arvoista asiaa. Huvittavaa on myös se, että todellisuudessa tämä postaus on roikkunut blogin luonnoksissa jo maaliskuun alusta asti. Olin jo keksinyt 10 erinomaisen hyvää valituksen aihetta, kun ilmaantui vähän suurempia murheita. Jotenkin siinä koronakriisin ensimetreillä ei tuntunut sopivalta valittaa tyhjänpäiväisyyksistä, joten luonnos jäi odottelemaan sopivampaa hetkeä. Kun totesin, että koronatilanne ei taida olla menossa hetkeen ohi ja elämä jatkuu poikkeusoloissakin, päätin, että tekee ehkä ihan hyvää keskittää huomionsa välillä johonkin ihan muuhun. Niin, että täältä pesee!

1) Nappien ompelu

Mikähän siinä onkin, että kun paidasta tai takista joskus sattuu irtoamaan nappi, minulla saattaa hyvinkin vierähtää vuosikymmen ennen kuin saan sen ommeltua takaisin. (Valitettavasti tämä ei ole vitsi.) Yleensä siinä vaiheessa, kun viimein löydän inspiraation kiinnittää karkulainen takaisin, hukassa ovat joko nappi tai ompelutarvikkeet. Olen viime muutossa (3,5 vuotta sitten) jemmannut ompelutarvikkeeni johonkin niin hyvään talteen, etten ole vielä tähän päiväänkään mennessä onnistunut löytämään niitä. Ja periaatteesta en halua ostaa uusia, koska olen vakuuttunut, että jossain täällä asunnossa ne lymyävät. Joten siihen asti mennään vajaalla napituksella.

2) Naistenvaivat

Kärsin nuorempana aika ajoin TODELLA pahoista kuukautiskivuista. Siis niin pahoista, että jouduin muutaman kerran lähtemään kotiin kesken koulu- tai työpäivän, koska olin pyörtyä kipuihini. Onneksi noin pahat kivut olivat harvinaisia ja vaivat muutenkin helpottuivat, kun aloin syödä e-pillereitä. Jätin jossain vaiheessa kolmekymppisenä e-pillerit pois, mutta onneksi nuo monsterikivut eivät ole palanneet. Sen sijaan olen päässyt viimein tutustumaan PMS-oireiden ihmeelliseen maailmaan. Voisin sanoa, että noin 34-vuotiaaksi asti minulla ei ollut aavistustakaan siitä, miltä PMS tuntuu ja kuvittelin joidenkin naisten jopa vähän liioittelevan oireitaan, koska en ollut koskaan kärsinyt niistä itse. Mutta nykyään todellakin tiedän, mitä on kärsiä PMS:stä: pikkujutut tuntuvat helposti maailmanlopulta, kaikki itkettää (vieläkin helpommin kuin yleensä) ja olo on vain surkea ilman mitään erityistä syytä. Onneksi kuukautisten seurantaan tarkoitettu sovellus auttaa itseäkin ymmärtämään omia mielialoja paremmin ja sitä kautta myös suhtautumaan maailmanlopun tunteisiin sopivalla itsekriittisyydellä.

3) Nillittäjät

Ironista kyllä, aion tässä valittaa valittajista. Hah. Jokainen tietää sen tyypin, joka löytää kivoimmistakin jutuista aina jotain negatiivista. Ja ikävä kyllä internet on tällaisten tyyppien auvoisa temmellyskenttä: onhan se täynnä ihmisiä, jotka ovat asioista väärää mieltä ja tekevät yhtä sun toista väärin. Näin ollen heitä täytyy oikaista ja mielellään neuvoa silloinkin, kun kukaan ei ole neuvoa pyytänyt. Ei ole niin pientä asiaa, ettei nillittäjä keksisi siitä jotakin huomautettavaa. Hän ei usko turhiin korulauseisiin tai mielistelyyn, vaan sanoo mieluiten asiat suoraan “niin kuin ne ovat”. Ja jos ei rehellistä palautetta kestä, hänen mielestään on parempi olla tyystin laittamatta itseään, mielipiteitään ja kuviaan nettiin. Jos nillittäjä ei saa huomauttelun tarvettaan tyydytetyksi tai havaitsee, etteivät hänen arvokkaat näkemyksensä saa ansaitsemaansa huomiota ja vastaanottoa, hän saattaa siirtyä palautteineen internetin lukemattomille keskustelupalstoille etsimään muita samanmielisiä.

4) Narskuttelu

Hampaiden narskuttelu unissaan on jotain aivan karmeaa. Tekee todella pahaa kuunnella vierestä, kun toinen puree vimmaisesti leukojaan yhteen nukkuessaan, mutta kauhukseni sain muutama vuosi tietää tekeväni sitä myös itse. Hammaslääkäri tunnisti narskuttelijan hampaiden kulumisesta ja hankin hammaskiskon, joka estää sabotoimasta purukalustoa unten mailla. Helpottaa muuten myös siihen, etteivät ole leuat niin jumissa aamuisin kaiken sen raivoisan puremisen jäljiltä!

5) Nukkuminen

Narskuttelusta päästäänkin oivallisen aasinsillan kautta nukkumiseen. Minulla on hiukan ristiriitainen suhtautuminen nukkumiseen. Tottakai hyvä uni tekee ihmeitä ja parhaimmillaan nukkuminen voi olla tosi nautinnollistakin, mutta toisaalta olen sellainen tyyppi, että mieluiten olisin hereillä. Jos pystyisin palautumaan ja latautumaan vain parin tunnin yöunilla, olisin vain iloinen, ettei nukkumiseen “tuhlaantuisi” niin paljon aikaa ja ehtisin tehdä valtavasti enemmän. Mitä sitten tekisin kaikilla niillä nukkumiselta säästyneillä tunneilla? En ole ihan varma. Varmaan kaikkea sitä, mitä nytkin, mutta toivottavasti aikaa jäisi töiltä vielä entistä enemmän harrastuksille, ystäville ja spontaaneille tempauksille. Mutta koska edelleenkin tarvitsen unta noin 8h yössä, tyydyn kohtalooni ja käytän vuorokaudestani kolmasosan nukkumiseen.

6) Notkeuden puute

Vitsailen aina olevani notkea kuin rautakanki. En ole koskaan ollut erityisen notkea ja vaikka tiedän, ettei notkeus sinänsä ole mitenkään suunnattoman tarpeellinen ominaisuus, olisihan se hienoa taipua spagaattiin ja kaikkiin jännittäviin asentoihin. Tiedän, että treenaamalla varmasti minäkin voisin notkistua enemmän. Mutta jaksanko venytellä säännöllisesti? En.

7) Nuuska

En vain käsitä, miksi kukaan haluaa käyttää nuuskaa. Yyh! Tunkea nyt sellaista myrkkyä suuhunsa! Osa nuuskalaaduista myös haisee herkkänenäisen näkökulmasta aivan hirveältä. Pahamaineinen Odens löyhkää minun nenääni aivan kissankuselta ja haistan sen katkun vaikka olisin purnukasta metrien päässä. Toinen ällöttävä asia ovat ne nykyään joka paikassa kaduilla ja julkisten tilojen lattioilla pyörivät käytetyt nuuskapussit. En kyllä sen puoleen välitä tupakanhajusta tai -tumpeistakaan, mutta tämä oli nyt N-aiheinen valitus.

8) Niskakivut

Oletteko nähneet niitä meemejä, missä joku ihmettelee jatkuvia niskakipujaan ja toisessa kuvassa hänet näytetään mitä ihmeellisimmissä työskentely- tai nukkuma-asennoissa. Minä olen se tyyppi. Tätäkin postausta näpyttelen asennossa, joka todennäköisesti saisi fysioterapeutin huokaamaan syvään ja pudistelemaan päätään. Mutta mitäpä valittamista minulla elämässä olisi, jos hoitaisin työergonomiani kuntoon…

9) Nuutunut olo

Tässä pimeimmän syksyn keskellä olo on usein vähän nuutunut. Tuntuu, että mikään uni ei oikein riitä (ironista, että silti toivoisin, että voisi nukkua vähän vähemmän) ja Suomessa talvisin eläminen tuntuu hulluudelta. Vaellamme ja palelemme kuukausitolkulla kuin ikuisessa yössä ja yritämme löytää energiaa ja tsemppihenkeä kirkasvalolampuista ja talviurheilusta. Itse asiassa olen kuin olenkin nyt ottanut käyttöön kirkasvalolampun ja huomannut, että se oikeastikin vähän auttaa tuohon nuutuneeseen olotilaan. Ja joskus harvoin, kun meille suodaan aurinkoinen päivä (kuten tänään), on paras laittaa villahousut jalkaan ja painua ulos siitä nauttimaan! Seuraava saattaa olla vasta kuukauden päästä – jos silloinkaan.

10) Nollakeli

Vihaan nollakeliä. Sitä sellaista aavistuksen plussan puolella olevaa luihin ja ytimiin pureutuvaa kosteaa kalseutta. Väitän, että useimmiten +2 tuntuu melkeinpä kylmemmältä kuin vaikkapa -5, koska pakkasella ilma on kuivempi. Siltä hyytävältä kosteudelta (varsinkaan tuulisella säällä) ei tunnu suojaavan oikein mikään. Paitsi se, että pysyy sisällä.

*

Ugh. Olen puhunut. Jos haluatte muutkin päästä luvan kanssa valittamaan, tilaisuutenne on tullut! Nyt saa siis kertoa mikä on syvältä, mutta vain yhdellä kirjaimella alkavista asioista. Jos haluat itsellesi kirjaimen, huikkaa kommenttiboksissa, niin annan sinulle oman!

Related posts